Vehkalahti
Vehkalahti (ruots. Veckelax) on Kymenlaaksossa Suomenlahden rannikolla sijainnut entinen Suomen kunta, joka liittyi vuoden 2003 alussa yhteen Haminan kanssa muodostaen uuden Haminan kaupungin. Haminan kaupunki muodostettiin aikanaan Vehkalahden vanhasta kirkkopitäjästä. Kuntaliitoksessa syntynyt kaupunki säilytti Haminan nimen ja Vehkalahden vanhan vaakunan, kunnes vaakuna vaihdettiin Haminan aiemmin käyttämään vaakunaan vuoden 2013 alussa. Juuri ennen liitosta kunnassa oli 11 962 asukasta (31.12.2002)[2]. Vehkalahden harmaakivikirkko on 1400-luvulta. Vehkalahden alueen suurimmat taajamat ovat Summa, Husula, Neuvoton ja Pyhältö. Vehkalahden kunnantalo ja kirkko sijaitsivat Haminassa, kunnan pääkirjasto, yläaste ja lukio puolestaan Ruissalossa. Uudessa-Summassa oli Stora Enson Summan paperitehdas.
| Vehkalahti Veckelax |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Hamina |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Kuntanumero | 917 |
| Hallinnollinen keskus | Haminan keskustaajama |
| Perustettu | 1427 |
| Liitetty | 2003 |
| – syntynyt kunta | Hamina |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.2002) |
| – maa | 588,3 km² |
| Väkiluku |
11 961 [2] (31.12.2002) |
Vehkalahden naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Anjalankosken, Haminan ja Kotkan kaupungit sekä Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti.
Historia
muokkaaVehkalahtea luonnehtivat muun muassa rapakivikalliot ja lukuisat saaret. Useimmat Vehkalahden kivikautiset löydöt ajoittuvat 5 500–4 000 vuoden taakse. Myös pronssi- ja rautakautisia löytöjä on tehty. Pysyvä asutus muodostui 1100–1200-luvuilla. Ensi kerran Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336.[4] Ensimmäinen asiakirjamaininta Vehkalahden kirkosta on vuodelta 1396[5], mutta nykyinen Marian kirkko on oletettavasti peräisin 1400-luvulta[6]. Ensimmäinen tieto Arnick-nimisestä kirkkoherrasta on vuodelta 1427.[7]
Suur-Vehkalahden pitäjä käsitti keskiajalla lähes koko nykyisen Kymenlaakson.[8] Kirkonkylään perustettiin vuonna 1653 Vehkalahden Uusikaupunki (ruots. Veckelax Nystad), joka myöhemmin muuttui nimeltään Fredrikshamniksi eli Haminaksi.[9][10] 1560-luvulta lähtien Vehkalahti oli osa Kymenkartanon läänin voutikuntaa, joka muuttui vuonna 1634 kihlakunnaksi. Vuosina 1634–1721 pitäjä kuului Viipurin ja Savonlinnan lääniin. Isonvihan jälkeen 1721–1743 Vehkalahti kuului Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin ja sen jälkeen Viipurin kuvernementtiin. Vuonna 1812 Vehkalahti liitettiin Viipurin lääniin. Vuosina 1946–1997 se kuului Kymen lääniin ja sen jälkeen vuoteen 2009 Etelä-Suomen lääniin.[11] Vehkalahden pinta-ala kutistui hiukan pohjoispäästä vuonna 1911, kun Haapalan ja Saaramaan kylät liitettiin Sippolaan.[12] Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 siihenastisen Vehkalahden alue säilyi osana Suomea lukuun ottamatta Narvin ja Somerin saaria, jotka sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.
Kirkollisesti Vehkalahti on historiansa aikana kuulunut useisiin hiippakuntiin. Vuodesta 1554 lähtien Vehkalahti kuului Viipurin piispan alaisuuteen. Vuosina 1723–1742 se kuului Porvoon hiippakuntaan ja vuodesta 1743 vuoteen 1812 Haminan hiippakuntaan, jonka keskuksena Marian kirkko toimi. Vanhan Suomen palauduttua muun Suomen yhteyteen Vehkalahti tuli jälleen Porvoon hiippakunnan osaksi. Vuonna 1897 Vehkalahti liitettiin juuri perustettuun Savonlinnan hiippakuntaan, jonka keskus puolestaan siirtyi ensin 1924 Viipuriin ja vuonna 1945 Mikkeliin. Haminan kaupunki oli osa Vehkalahden seurakuntaa vuoteen 1905, jolloin perustettiin erillinen Haminan seurakunta. Seurakunnat yhdistyivät uudelleen vuonna 2004, vuosi Haminan ja Vehkalahden kuntaliitoksen jälkeen.
Raja-alueena Vehkalahti joutui usein sodan jalkoihin 1500–1700-luvuilla. Käsityöläisammatteihin, jotka olivat arvostettuja, kuului muun muassa summalaisten veneenveistotaito.
1600-luvulla suurimmat läänityksenhaltijat Vehkalahdella olivat Lorentz Creutz ja Jakob Duwall perillisineen.[13]
Väestö
muokkaaTaajamat
muokkaaVuoden 2000 lopussa Vehkalahdella oli 12 015 asukasta, joista 9 347 asui taajamissa, 2 607 haja-asutusalueilla ja 61:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vehkalahden taajama-aste oli 77,8 %. Vehkalahden taajamaväestö jakautui kuuden eri taajaman kesken:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2000) |
|---|---|---|
| 1 | Haminan keskustaajama* | 6 860 |
| 2 | Neuvoton | 1 538 |
| 3 | Metsäkylä* | 439 |
| 4 | Vilniemi | 275 |
| 5 | Myllykylä | 223 |
| 6 | Kotkan keskustaajama* | 12 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluivat tähän kuntaan vain osittain. Vehkalahden suurin asutuskeskus (Summa) ja muut Summan läheisyydessä olleet taajama-alueet eivät enää 1980-luvun jälkeen muodostaneet omaa taajamaa, vaan olivat osa Haminan keskustaajamaa, joka ulottui Haminan kaupungin ja Vehkalahden kunnan alueelle.
Kyliä
muokkaaHusula, Husupyöli, Ihamaa, Kannusjärvi, Kitula, Kolsila, Kuorsalo, Lankila, Metsäkylä, Myllykylä, Mäntlahti, Neuvoton, Onkamaa, Paijärvi, Pampyöli, Pyhältö, Pyöli, Pyötsaari, Rakila, Reitkalli, Ruissalo, Salmenkylä, Salmi, Sivatti, Summa, Tammio, Turkia, Töytäri, Uusi-Summa, Vehkjärvi, Vilniemi
Ruokakulttuuri
muokkaaVehkalahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla limppisoppa, rusinasoppa sekä lantusta, perunasta, siansivusta ja ruisleipätaikinasta leivottu lohkopiirakka.[14]
Kuuluisia vehkalahtelaisia
muokkaa- Sigfrid Jönsinpoika Vilken (k. 1584), amiraali ja Öölannin vouti.
- Marjatta Kajosmaa, hiihtäjä[15]
- Tapio Korjus, keihäänheittäjä[16]
- Aaro Tolsa, pappi[17]
- Martti Vainio, kestävyysjuoksija[18]
- Elli Tompuri, näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja, lausuja, tanssija ja kirjailija.[19]
- Vesa Haaja, muusikko
Vehkalahti fiktiossa
muokkaa- Kaari Utrion kirja Vehkalahden neidot sijoittuu keskiajan Vehkalahdelle.[20]
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 2002 (PDF) (sivu 92) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ a b Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2002 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Husulan koulun kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Historia haminanseurakunta.fi. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ Marian kirkon historia haminanseurakunta.fi. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ Valleilta kartanoihin - saaristosta kaskimaille. Haminan kulttuuriympäristöohjelma hamina.fi. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ Vehkalahden seurakunnan kirkkoherrat haminanseurakunta.fi. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ Vehkalahden ja Haminan seurakuntien historia – Haminan seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Historiaa – Haminan kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hamina, Rampsinkari – Venenetti
- ↑ Vehkalahti | paikallishistoria.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hellgren, Kirsti: Sippolan historia. Sippolan kunta, 1957.
- ↑ Korhonen, Martti: Vehkalahden pitäjän historia II. Vehkalahden kunta 1981, s. 246–250
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 104–105. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ Suomen Urheilutietäjät ry
- ↑ Olympiavoittaja Tapio Korjus täyttää 60 vuotta Yle.fi, urheilu
- ↑ Kuka kukin on 1950, s. 786. Helsinki: Otava, 1949.
- ↑ Athleticspodium.com
- ↑ Imdb.com
- ↑ Lyhyt muisti - huomioita töistä ja päivistä (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
muokkaa
- Martti Korhonen: Vehkalahden pitäjän historia II. Yhteiskunnallisesta kehityksestä 1600-luvulla sekä maakirjatilojen synty. Vehkalahden kunta, 1981. ISBN 951-99317-0-8
- Ragnar Rosén: Vehkalahden pitäjän historia I. Suur-Vehkalahden asutus- ja aluehistoria n. vuoteen 1610. Vehkalahden kunta, 1936.