jumaloiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajumaloiminen (38)
- teonnimi verbistä jumaloida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jumaloiminen | jumaloimiset |
| genetiivi | jumaloimisen | jumaloimisten jumaloimisien |
| partitiivi | jumaloimista | jumaloimisia |
| akkusatiivi | jumaloiminen; jumaloimisen |
jumaloimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jumaloimisessa | jumaloimisissa |
| elatiivi | jumaloimisesta | jumaloimisista |
| illatiivi | jumaloimiseen | jumaloimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jumaloimisella | jumaloimisilla |
| ablatiivi | jumaloimiselta | jumaloimisilta |
| allatiivi | jumaloimiselle | jumaloimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jumaloimisena (jumaloimisna) |
jumaloimisina |
| translatiivi | jumaloimiseksi | jumaloimisiksi |
| abessiivi | jumaloimisetta | jumaloimisitta |
| instruktiivi | – | jumaloimisin |
| komitatiivi | – | jumaloimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jumaloimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jumaloimis- | |