Ero sivun ”Martti Luther” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kuvitus, viitefix.
Fix, lisäyksiä ja tiivistyksiä.
Rivi 26: Rivi 26:
{{Luterilaisuus}}
{{Luterilaisuus}}
{{Kristinusko}}
{{Kristinusko}}
'''Martti Luther''' ({{IPA|/ˈlutːer/}}, {{k-de|Martin Luther}} {{Audio-IPA|De-Martin Luther.ogg|[ˈmaɐ̯tiːn ˈlʊtɐ];}} {{Syntymä- ja kuolinaika|10|11|1483|[[Eisleben]], [[Saksin vaaliruhtinaskunta]], [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]]|18|2|1546|Eisleben}}) oli [[Saksalaiset|saksalainen]] [[munkki]] ja [[teologi]], jonka opetukset käynnistivät [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] [[Katolinen kirkko|katolisessa kirkossa]] ja johtivat [[Protestantismi|protestanttisen]] [[Luterilaisuus|luterilaisen kirkkokunnan]] syntymiseen.
'''Martti Luther''' ({{IPA|/ˈlutːer/}}, {{k-de|Martin Luther}} {{Audio-IPA|De-Martin Luther.ogg|[ˈmaɐ̯tiːn ˈlʊtɐ];}} {{Syntymä- ja kuolinaika|10|11|1483|[[Eisleben]], [[Saksin vaaliruhtinaskunta]], [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]]|18|2|1546|Eisleben}}) oli [[Saksalaiset|saksalainen]] [[munkki]] ja [[teologi]], jonka opetukset käynnistivät [[Uskonpuhdistus|reformaation]] [[Katolinen kirkko|katolisessa kirkossa]] ja johtivat [[Protestantismi|protestanttisen]] [[Luterilaisuus|luterilaisen kirkkokunnan]] syntymiseen.


Luther piti [[Raamattu|Raamatun]] kääntämistä [[latina]]sta kansan kielelle tärkeänä. [[Lutherin Raamattu|Hänen raamatunkäännöksensä]] ja muu kirjoitustyönsä kehittivät [[Saksan kieli|saksan]] [[Yleiskieli|kirjakieltä]], ja hän oli tunnettu myös aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Luther oli myös hyvin musikaalinen; hän sepitti itse useita sävelmiä, joista tunnetuin on [[koraali]] ''[[Jumala ompi linnamme]]''.
Lutherin ajatusten leviämistä edisti se, että hän kirjoitti kansankielessä eli [[Saksan kieli|saksaksi]], ja että hänen kirjoituksiaan levitettiin uuden [[Painaminen|kirjapainotaidon]] avulla.<ref name="Spectrum"/> Luther piti [[Raamattu|Raamatun]] kääntämistä [[latina]]sta kansan kielelle tärkeänä. [[Lutherin Raamattu|Hänen raamatunkäännöksensä]] ja muu kirjoitustyönsä kehittivät saksan kirjakieltä. Luther vaihtoi myös [[jumalanpalvelus]]kielen kansankieliseksi, mikä synnytti kansankielisen [[Virsi|virrenlaulun]]. Luther [[Lutherin virret|kirjoitti ja sävelsi]] itse useita virsiä.


Lutherin opin keskeiset opilliset korostukset tiivistyvät sisältöperiaatteeseen ja muotoperiaatteeseen. Sisältöperiaatteen mukaan ihminen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta ja Kristuksen tähden. Muotoperiaate taas korostaa, että Raamattu on opin ja elämän ylin ohje.{{lähde}}
Lutherin opin keskeiset opilliset korostukset tiivistyvät sisältöperiaatteeseen ja muotoperiaatteeseen. Sisältöperiaatteen mukaan ihminen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta ja Kristuksen tähden. Muotoperiaate taas korostaa, että Raamattu on opin ja elämän ylin ohje.{{lähde}}
Rivi 44: Rivi 44:
Luther omistautui nuorena veljenä täysin [[luostari]]elämälle. Hän pyrki tekemään hyviä töitä miellyttääkseen Jumalaa ja palveli toisia [[Rukoilu|rukoillen]] heidän [[sielu]]jensa puolesta. Rauha Jumalan kanssa osoittautui hänelle kuitenkin vaikeaksi saavuttaa. Luther [[paasto]]si, piinasi ruumistaan piiskaamalla sitä, vietti pitkiä aikoja rukoillen ja [[Rippi|ripittäytyen]] jatkuvasti. Luostarissa Luther luki myös paljon Raamattua.
Luther omistautui nuorena veljenä täysin [[luostari]]elämälle. Hän pyrki tekemään hyviä töitä miellyttääkseen Jumalaa ja palveli toisia [[Rukoilu|rukoillen]] heidän [[sielu]]jensa puolesta. Rauha Jumalan kanssa osoittautui hänelle kuitenkin vaikeaksi saavuttaa. Luther [[paasto]]si, piinasi ruumistaan piiskaamalla sitä, vietti pitkiä aikoja rukoillen ja [[Rippi|ripittäytyen]] jatkuvasti. Luostarissa Luther luki myös paljon Raamattua.


Lutherille oli suurena apuna hänen rippi-isänsä [[Johann von Staupitz]], joka neuvoi nuorta munkkia luottamaan Kristukseen. Hän tutustutti Lutherin saksalaisen mystiikan nimellä kulkevaan hengellisen kirjallisuuden suuntaukseen ja tuki hänen teologianopintojaan. Lopulta Luther katsoi oivaltaneensa kristinuskon ytimen: hän ajatteli, että [[Armo (kristinusko|armo]] ja [[synti]]en anteeksisaaminen ovat lahjoja, joiden saaminen ei riipu ihmisen omista teoista. Hänen mukaansa kristinuskossa ei ole kyse siitä, että ihminen voisi saavuttaa Jumalan armon elämällä hyvin tai tunnustamalla syntejä ahkerasti. Luther vihittiin papiksi vuonna 1507. Staupitz myös lähetti Lutherin matkalle [[Rooma]]an selvittämään augustinolaissääntökunnan sisäisiä erimielisyyksiä. Roomassa on matkan muistona [[Piazza Martin Lutero|Martti Lutherin aukio]]. Myöhemmin Staupitz määräsi Lutherin luennoimaan [[Wittenbergin yliopisto]]ssa ja jatko-opiskelemaan siellä [[teologia]]a: tohtorin tutkinnon tämä suorittikin vuonna 1512. Samana vuonna Lutherista tuli Wittenbergin yliopiston [[professori]].
Lutherille oli suurena apuna hänen rippi-isänsä [[Johann von Staupitz]], joka neuvoi nuorta munkkia luottamaan Kristukseen. Hän tutustutti Lutherin saksalaisen [[Mystiikka|mystiikan]] nimellä kulkevaan hengellisen kirjallisuuden suuntaukseen ja tuki hänen [[Kristillinen teologia|teologianopintojaan]]. Lopulta Luther katsoi oivaltaneensa kristinuskon ytimen: hän ajatteli, että [[Armo (kristinusko|armo]] ja [[synti]]en eli pahojen tekojen anteeksisaaminen ovat lahjoja, joiden saaminen ei riipu ihmisen omista teoista. Hänen mukaansa kristinuskossa ei ole kyse siitä, että ihminen voisi saavuttaa Jumalan armon elämällä hyvin tai tunnustamalla syntejä ahkerasti. Luther vihittiin papiksi vuonna 1507. Staupitz myös lähetti Lutherin matkalle [[Rooma]]an selvittämään augustinolaissääntökunnan sisäisiä erimielisyyksiä. Roomassa on matkan muistona [[Piazza Martin Lutero|Martti Lutherin aukio]]. Myöhemmin Staupitz määräsi Lutherin luennoimaan [[Wittenbergin yliopisto]]ssa ja jatko-opiskelemaan siellä teologiaa: tohtorin tutkinnon tämä suorittikin vuonna 1512. Samana vuonna Lutherista tuli Wittenbergin yliopiston [[professori]].


=== Lutherin teesit ===
=== Lutherin teesit ===
Rivi 52: Rivi 52:
Lutherin oppilaat käänsivät alun perin [[latina]]ksi kirjoitetut teesit [[Saksan kieli|saksaksi]], minkä jälkeen teesit levisivät ympäri valtakuntaa [[Painaminen|kirjapainotaidon]] ansiosta. Tästä alkoi hänen ja [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] välinen julkinen taistelu, joka johti katolisen kirkon hajaannukseen ja [[Protestantismi|protestanttisten]] kirkkojen syntyyn.
Lutherin oppilaat käänsivät alun perin [[latina]]ksi kirjoitetut teesit [[Saksan kieli|saksaksi]], minkä jälkeen teesit levisivät ympäri valtakuntaa [[Painaminen|kirjapainotaidon]] ansiosta. Tästä alkoi hänen ja [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] välinen julkinen taistelu, joka johti katolisen kirkon hajaannukseen ja [[Protestantismi|protestanttisten]] kirkkojen syntyyn.


Eräänä näkyvimmistä epäkohdista oli katolisen kirkon [[ane]]kauppa, joka oli herättänyt kysymyksiä jo aikaisemmin. Englannissa [[John Wycliffe]] arvosteli aneita jo 1300-luvulla. [[Jan Hus]] oli päätynyt roviolle vuonna 1415. Lutheria varoiteltiin Husin kohtalosta. Dominikaanimunkki [[Johann Tetzel]] oli saarnannut anekaupan puolesta sanoin: ”Kun raha kirstuhun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa”. Luther tuomitsi anekaupan sanoen: ”[[Paavi]]llinen ane ei anna anteeksi ainoatakaan syntiä, rauhan voi saavuttaa Kristuksen sanassa [[usko]]n kautta.”<ref>[http://www.andreas.fi/lutherINFOA.htm Uskonpuhdistaja Martti Luther]</ref> Nämä sanat aloittivat protestanttisen uskonpuhdistuksen.
Eräänä näkyvimmistä epäkohdista oli katolisen kirkon [[ane]]kauppa, joka oli herättänyt kysymyksiä jo aikaisemmin. Englannissa [[John Wycliffe]] arvosteli aneita jo 1300-luvulla. [[Jan Hus]] oli päätynyt roviolle vuonna 1415. Lutheria varoiteltiin Husin kohtalosta. Dominikaanimunkki [[Johann Tetzel]] oli saarnannut anekaupan puolesta sanoin: ”Kun raha kirstuhun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa”. Luther tuomitsi anekaupan sanoen: ”[[Paavi]]llinen ane ei anna anteeksi ainoatakaan syntiä, rauhan voi saavuttaa Kristuksen sanassa [[usko]]n kautta.”<ref>[http://www.andreas.fi/lutherINFOA.htm Uskonpuhdistaja Martti Luther]. {{404}}</ref> Nämä sanat aloittivat protestanttisen uskonpuhdistuksen.


=== Lutherin ja Johannes Eckin väittely ===
=== Lutherin ja Johannes Eckin väittely ===


Luther kutsuttiin [[Leipzigin väittely]]nä tunnettuun [[disputaatio]]on [[Johann Eck]]in kanssa [[Leipzigin yliopisto]]on heinäkuussa 1519. Eck syytti Lutheria [[Hussilaisuus|hussilaisuudesta]]. Luther myönsi löytäneensä [[Jan Hus]]in kirjoituksista [[Kristinusko|kristillisiä]] ja [[Evankeliumit|evankelisia]] totuuksia, joita kirkko ei voi tuomita. Luther sanoi: ”Raamatun tähden meidän täytyy hyljätä paavi ja [[Ekumeeninen kirkolliskokous|konsiilit]]. Minä tahdon uskoa omasta tahdosta enkä olla minkään auktoriteetin orja, oli se sitten konsiili, [[yliopisto]] tai paavi.”<ref>[https://tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat/tuomiokirkkoseurakunta/toimintaa/messut/tuomiorovastin_saarnat?23490_a=comments&23490_m=35162 Luento reformaation löytöjä -sarjassa Aleksanterin kirkossa 29.1.2017].</ref> Hän myös puhui uskovien yleisen [[Yleinen pappeus|pappeuden]] puolesta. Leipzigin väittely ei virallisesti koskaan ratkennut, mutta tietyssä mielessä se oli Lutherille voitto<ref>Bainton, Roland: ''Tässä seison''. Luku 6.</ref>. Lutherin kirjoituksia – ja tässä väittelyn pöytäkirjoja – voitiin kehittyneen kirjapainotekniikan avulla koota [[Kirja|kirjoiksi]], ja hänen ajatuksensa alkoivat saada kannatusta kaikkialla [[Eurooppa|Euroopassa]].
Luther kutsuttiin [[Leipzigin väittely]]nä tunnettuun [[disputaatio]]on [[Johann Eck]]in kanssa [[Leipzigin yliopisto]]on heinäkuussa 1519. Eck syytti Lutheria [[Hussilaisuus|hussilaisuudesta]]. Luther myönsi löytäneensä [[Jan Hus]]in kirjoituksista [[Kristinusko|kristillisiä]] ja [[Evankeliumit|evankelisia]] totuuksia, joita kirkko ei voi tuomita. Luther sanoi: ”Raamatun tähden meidän täytyy hyljätä paavi ja [[Ekumeeninen kirkolliskokous|konsiilit]]. Minä tahdon uskoa omasta tahdosta enkä olla minkään auktoriteetin orja, oli se sitten konsiili, [[yliopisto]] tai paavi.”<ref>[https://tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat/tuomiokirkkoseurakunta/toimintaa/messut/tuomiorovastin_saarnat?23490_a=comments&23490_m=35162 Luento reformaation löytöjä -sarjassa Aleksanterin kirkossa 29.1.2017]. {{404}}</ref> Hän myös puhui uskovien yleisen [[Yleinen pappeus|pappeuden]] puolesta. Leipzigin väittely ei virallisesti koskaan ratkennut, mutta tietyssä mielessä se oli Lutherille voitto<ref>Bainton, Roland: ''Tässä seison''. Luku 6.</ref>. Lutherin kirjoituksia – ja tässä väittelyn pöytäkirjoja – voitiin kehittyneen kirjapainotekniikan avulla koota [[Kirja|kirjoiksi]], ja hänen ajatuksensa alkoivat saada kannatusta kaikkialla Euroopassa.


Seuraavana vuonna, 1520 syksyllä, Luther vastaanotti pannauhkaus[[bulla]]n, jota kutsutaan alkusanojen mukaan nimellä ''[[Exsurge Domine]]''. Kun ylioppilaat [[Kirjarovio|polttivat]] kirkollisia kirjoja julkisesti, heitti Luther vihkomuotoisen bullankin tuleen. Varsinainen [[Anateema|pannabulla]] ''Decet Romanum Pontifacem'' julkaistiin tammikuussa 1521<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://asv.vatican.va/en/doc/1521.htm | Nimeke=The Bull «Decet Romanum Pontificem». Leo X Excommunicates Marin Luther. Rome, 1521 January 3rd | Julkaisija=Archivum Secretum Apostolicum Vaticanum | Viitattu=22.11.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>.
Seuraavana vuonna, 1520 syksyllä, Luther vastaanotti pannauhkaus[[bulla]]n, jota kutsutaan alkusanojen mukaan nimellä ''[[Exsurge Domine]]''. Kun ylioppilaat [[Kirjarovio|polttivat]] kirkollisia kirjoja julkisesti, heitti Luther vihkomuotoisen bullankin tuleen. Varsinainen [[Anateema|pannabulla]] ''Decet Romanum Pontifacem'' julkaistiin tammikuussa 1521<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://asv.vatican.va/en/doc/1521.htm | Nimeke=The Bull «Decet Romanum Pontificem». Leo X Excommunicates Marin Luther. Rome, 1521 January 3rd | Julkaisija=Archivum Secretum Apostolicum Vaticanum | Viitattu=22.11.2010 | Kieli={{en}} }}{{404}}</ref>.


=== Luther Wormsin valtiopäivillä ===
=== Luther Wormsin valtiopäivillä ===


[[Tiedosto:Luther at the Diet of Worms.jpg|pienois|pysty=1.3|[[Anton von Werner]], ''Luther Wormsin valtiopäivillä'', 1877.]]
[[Tiedosto:Luther at the Diet of Worms.jpg|pienois|pysty=1.3|[[Anton von Werner]], ''Luther Wormsin valtiopäivillä'', 1877.]]
Kun keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] avasi [[Wormsin valtiopäivät]] 10. tammikuuta 1521, Luther oli saanut käskyn tulla selittämään näkemyksiään myös siellä. Luther kysyi: ”Onko meidän aloitettava tämän kiistan selvittäminen tuomitsemalla Jumalan sana?”. Lutheria vaadittiin perumaan näkemyksiään, mutta hän jatkoi: ”Ellei minua Pyhän Raamatun todistuksilla ja selvillä järkisyillä saada vakuuttuneeksi, sillä yksinomaan paavia ja kirkolliskokoustakaan en voi uskoa. Olen sidottu omaantuntooni ja Jumalan sanaan. Sen vuoksi en voi perua mitään.” Keisari julisti [[Wormsin edikti]]n, jonka mukaan Luther oli [[Saatana|paholainen]] munkinkaapuun puetun ihmisen hahmossa. Luther tuomittiin myös [[Valtakunnankirous|valtakunnankiroukseen]] ja [[Kerettiläisyys|kerettiläiseksi]] ja hänen kirjansa määrättiin poltettaviksi. Lutherin suojelija vaaliruhtinas [[Fredrik Viisas]] antoi kuitenkin luvan ”siepata” Luther ja viedä hänet turvaan [[Wartburgin linna]]an. Siellä piileskellessään Luther omistautui kirjalliseen työhön muun maailman luullessa hänen kuolleen. Lutherin sanomaksi usein väitetty ”Tässä seison, enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon” ei ole Lutherin sanoma lause.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luther.de/fi/legenden/ws.html | Nimeke = "Tässä seison!" – Luther Wormsin valtiopäivillä| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = KDG Wittenberg | Viitattu = 2.10.2013 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Prause, Gerhard | Nimeke=Historian harhaluuloja ja totena esitettyjä taruja | Selite=(Niemand hat Kolumbus ausgelacht. Populäre Irrtümer der Geschichte richtiggestellt, 1969.) Suomentanut Antti Nuuttila | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1969}}</ref>
Kun keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] avasi [[Wormsin valtiopäivät]] 10. tammikuuta 1521, Luther oli saanut käskyn tulla selittämään näkemyksiään myös siellä. Luther kysyi: ”Onko meidän aloitettava tämän kiistan selvittäminen tuomitsemalla Jumalan sana?”. Lutheria vaadittiin perumaan näkemyksiään, mutta hän jatkoi: ”Ellei minua Pyhän Raamatun todistuksilla ja selvillä järkisyillä saada vakuuttuneeksi, sillä yksinomaan paavia ja kirkolliskokoustakaan en voi uskoa. Olen sidottu omaantuntooni ja Jumalan sanaan. Sen vuoksi en voi perua mitään.” Keisari julisti [[Wormsin edikti]]n, jonka mukaan Luther oli [[Saatana|paholainen]] munkinkaapuun puetun ihmisen hahmossa. Luther tuomittiin myös [[Valtakunnankirous|valtakunnankiroukseen]] ja [[Kerettiläisyys|kerettiläiseksi]] ja hänen kirjansa määrättiin poltettaviksi. Lutherin suojelija vaaliruhtinas [[Fredrik Viisas]] antoi kuitenkin luvan ”siepata” Luther ja viedä hänet turvaan [[Wartburgin linna]]an. Siellä piileskellessään Luther omistautui kirjalliseen työhön muun maailman luullessa hänen kuolleen. Lutherin sanomaksi usein väitetty ”Tässä seison, enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon” ei ole Lutherin sanoma lause.<ref name="luther.de"/><ref name="Prause"/>


=== Raamatunkäännös ===
=== Raamatunkäännös ===
Rivi 70: Rivi 70:


[[Tiedosto:WartburgLutherstube1900.jpg|pienois|Lutherin työhuone [[Wartburgin linna]]ssa.]]
[[Tiedosto:WartburgLutherstube1900.jpg|pienois|Lutherin työhuone [[Wartburgin linna]]ssa.]]
Lutherin saksankielinen raamatunkäännös lukeutuu kristikunnan tärkeimpiin. Myös ennen Lutheria Raamatusta oli olemassa käännöksiä saksaksi, mutta niiden kieli oli epäyhtenäistä ja osin vaikeasti ymmärrettävää.
Lutherin saksankielinen [[Raamatunkäännökset|raamatunkäännös]] lukeutuu kristikunnan tärkeimpiin. Myös ennen Lutheria Raamatusta oli olemassa käännöksiä saksaksi, mutta niiden kieli oli epäyhtenäistä ja osin vaikeasti ymmärrettävää.


Luther käänsi [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] yhdessätoista viikossa vuonna 1522 ollessaan Wartburgin linnassa. [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] kääntämiseen häneltä kului työryhmän avustamanakin 12 vuotta. Täydellinen saksankielinen Raamattu ilmestyi vuonna 1534. Luther vältti versiossaan aiempien Raamattujen sanantarkkoja käännöksiä. Sen sijaan hän paneutui asiasisältöön sekä ajatukseen, minkä uskoi kunkin raamatunkohdan haluavan välittää. [[Kirje roomalaisille|Roomalaiskirjeen]] lukuun 3:28 Luther lisäsi sanan ”yksin”, jota ei esiinny alkutekstissä: ”Päättelemme että ihminen vanhurskautetaan yksin uskosta”. Lutherin käännöksestä tuli myös muiden protestanttisten kansankielille käännettyjen Raamattujen esikuva. Muun muassa Ruotsin uskonpuhdistaja [[Olaus Petri]] ja Suomen uskonpuhdistaja [[Mikael Agricola]] käyttivät hänen käännöstään työnsä apuna.
Luther käänsi [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] yhdessätoista viikossa vuonna 1522 ollessaan Wartburgin linnassa. [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] kääntämiseen häneltä kului työryhmän avustamanakin 12 vuotta. Täydellinen saksankielinen Raamattu ilmestyi vuonna 1534. Luther vältti versiossaan aiempien Raamattujen sanantarkkoja käännöksiä. Sen sijaan hän paneutui asiasisältöön sekä ajatukseen, minkä uskoi kunkin raamatunkohdan haluavan välittää. [[Kirje roomalaisille|Roomalaiskirjeen]] lukuun 3:28 Luther lisäsi sanan ”yksin”, jota ei esiinny alkutekstissä: ”Päättelemme että ihminen vanhurskautetaan yksin uskosta”. Lutherin käännöksestä tuli myös muiden protestanttisten kansankielille käännettyjen Raamattujen esikuva. Muun muassa Ruotsin uskonpuhdistaja [[Olaus Petri]] ja Suomen uskonpuhdistaja [[Mikael Agricola]] käyttivät hänen käännöstään työnsä apuna.


Luther sijoitti [[apokryfiset kirjat]] omaksi ryhmäkseen muiden Vanhan testamentin kirjojen jälkeen. Vaikka ne eivät sisälly hepreankieliseen Raamattuun, on niillä hänen mukaansa oma paikkansa Raamatussa ja [[kirkko|kirkon]] elämässä. Luther antoi apokryfikirjojen kokoelmalle otsikon ''Apokryfit. Toisin sanoen kirjat, joita ei tule pitää Pyhien Kirjoitusten vertaisina mutta jotka silti ovat hyödyllisiä ja hyviä lukea.''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sariola, Yrjö | Nimeke=Sanan aika 2009–2010 | Sivu=4 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2009 | Isbn=9789516079304}}</ref>
Luther sijoitti [[apokryfiset kirjat]] omaksi ryhmäkseen muiden Vanhan testamentin kirjojen jälkeen. Vaikka ne eivät sisälly hepreankieliseen Raamattuun, on niillä hänen mukaansa oma paikkansa Raamatussa ja [[kirkko|kirkon]] elämässä. Luther antoi apokryfikirjojen kokoelmalle otsikon ''Apokryfit. Toisin sanoen kirjat, joita ei tule pitää Pyhien Kirjoitusten vertaisina mutta jotka silti ovat hyödyllisiä ja hyviä lukea.''<ref name="Sariola"/>


=== Muut kristilliset kirjat ===
=== Muut kristilliset kirjat ===


[[Tiedosto:Lutherbibel.jpg|pienois|[[Lutherin Raamattu]] vuodelta 1534.]]
[[Tiedosto:Lutherbibel.jpg|pienois|[[Lutherin Raamattu]] vuodelta 1534.]]
Raamatunkäännöksen lisäksi Lutherin merkittävimpiä tuotoksia ovat [[katekismus|katekismukset]] ''[[Iso katekismus]]'' sekä ''[[Vähä katekismus]]''. Iso katekismus oli tarkoitettu papeille, Vähä eli pieni perheenisille avuksi kristillisen uskon oppimiseen ja opettamiseen.
Raamatunkäännöksen lisäksi Lutherin merkittävimpiä tuotoksia ovat [[Katekismus|katekismukset]] ''[[Iso katekismus]]'' sekä ''[[Vähä katekismus]]''. Iso katekismus oli tarkoitettu papeille, Vähä eli pieni perheenisille avuksi kristillisen uskon oppimiseen ja opettamiseen.


=== Jumalanpalvelusuudistus ===
=== Jumalanpalvelusuudistus ===
Rivi 85: Rivi 85:
Vuonna 1522 Luther vaihtoi saksan latinan tilalle [[jumalanpalvelus]]kieleksi. Hän arvosteli paavin ja kirkkoruhtinaiden vallankäyttöä ja piti Raamattua kirkon ylimpänä auktoriteettina.
Vuonna 1522 Luther vaihtoi saksan latinan tilalle [[jumalanpalvelus]]kieleksi. Hän arvosteli paavin ja kirkkoruhtinaiden vallankäyttöä ja piti Raamattua kirkon ylimpänä auktoriteettina.


Lutherin [[Liturgia|liturgisista]] julkaisuista merkittävimpiä ovat latinankielinen [[messu]]n järjestys ''Formula Missae'' vuodelta 1523, kaupunkiseurakuntia varten ja vuonna 1526 ilmestynyt ''Deutsche Messe'' maaseurakunnille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pajamo, Reijo |Nimeke=Hymnologian peruskurssi |Sivu=23 | Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Sibelius-Akatemia | Vuosi=1991 | Isbn=953-9658-01-X}}</ref> Samalla kansankielinen jumalanpalvelus synnytti myös kansankielisen [[Virsi|virrenlaulun]]. Luther myös [[Lutherin virret|kirjoitti ja sävelsi virsiä]].
Lutherin [[Liturgia|liturgisista]] julkaisuista merkittävimpiä ovat latinankielinen [[messu]]n järjestys ''Formula Missae'' vuodelta 1523, kaupunkiseurakuntia varten ja vuonna 1526 ilmestynyt ''Deutsche Messe'' maaseurakunnille.<ref name="Pajamo"/> Samalla kansankielinen jumalanpalvelus synnytti myös kansankielisen [[Virsi|virrenlaulun]]. Luther myös [[Lutherin virret|kirjoitti ja sävelsi virsiä]]. Lutherin tunnetuimmat virret ovat jouluvirsi ''[[Enkeli taivaan]]'' ja ''[[Jumala ompi linnamme]]''<ref name="Spectrum"/>.


=== Erasmus-keskustelu ===
=== Erasmus-keskustelu ===
Rivi 93: Rivi 93:
=== Suhtautuminen talonpoikaiskapinaan ===
=== Suhtautuminen talonpoikaiskapinaan ===


Vuonna 1525 Luther arvosteli kovin sanoin Saksan [[talonpoikaiskapina]]llisia. Pari vuotta aiemmin hän oli antanut ”herrojen” kuulla kunniansa muun muassa näiden talonpojille sälyttämien kovien [[vero]]jen vuoksi. Talonpoikia hän kehotti kuuliaisuuteen, mutta lopulta kumpikaan osapuoli ei kuunnellut uskonpuhdistajaa.
Vuonna 1524 Saksassa nousi [[talonpoikaiskapina]], jossa vedottiin Lutherin ajatuksiin kristityn vapaudesta.<ref name="Spectrum"/> Pari vuotta aiemmin Luther oli antanut ”herrojen” kuulla kunniansa muun muassa näiden talonpojille sälyttämien kovien [[vero]]jen vuoksi.{{lähde}} Luther yritti raakentaa sovintoa osapuolten kesken, mutta epäonnistuttuaan kehotti aatelistoa kukistamaan kapinan. Kapinan tukahduttamisen yhteydessä vuonna 1925 kuoli muun muassa kapinallisjohtajiin kuulunut teologi [[Thomas Müntzer]]. Kantansa vuoksi Luther menetti kansansuosiotaan.<ref name="Spectrum"/>


=== Marburgin uskontokeskustelu ===
=== Marburgin uskontokeskustelu ===
Rivi 116: Rivi 116:
== Perhe ==
== Perhe ==


Vuonna 1525 Luther nai entisen nunnan [[Katharina von Bora]]n. [[Selibaatti|Naimattomuuslupauksen]] rikkominen oli jatkoa katolisten käytäntöjen arvostelulle. He saivat kuusi lasta. Lasten nimet olivat Hans, Elisabeth, Magdalena, Martti nuorempi, Paul ja Margaretha.
Vuonna 1525 Luther nai entisen nunnan [[Katharina von Bora]]n. [[Selibaatti|Naimattomuuslupauksen]] rikkominen oli jatkoa katolisten käytäntöjen arvostelulle. He saivat kuusi lasta.<ref name="Halonen"/><ref name="Heininen"/> Lasten nimet olivat Hans, Elisabeth, Magdalena, Martti nuorempi, Paul ja Margaretha.


== Luther ja juutalaiset ==
== Luther ja juutalaiset ==


⚫
{{sitaatti2|Right|Kun sinä näet jonkun juutalaisen tai häntä ajattelet, niin puhu itseksesi näin: katso, tuo turpa, jonka tuolla näen, on joka lauantai kironnut, sadatellut ja syljeskellyt minun rakasta Herraani Jeesusta Kristusta.|Martti Lutherin näkemus juutalaisten suhteesta Jeesukseen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Laine, Jarkko | Nimeke=Suuri Sitaattisanakirja | Vuosi=1989 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Isbn=}}</ref>}}
[[Tiedosto:1543 On the Jews and Their Lies by Martin Luther.jpg|pienois|pysty|Martti Luther: ''[[Juutalaisista ja heidän valheistaan]]'' (1543).]]
[[Tiedosto:1543 On the Jews and Their Lies by Martin Luther.jpg|pienois|pysty|Martti Luther: ''[[Juutalaisista ja heidän valheistaan]]'' (1543).]]
⚫
Lutherin kirjoitusten suhde [[Juutalaiset|juutalaisiin]] oli ankara. Ymmärtävämmissä kohdissa hän katsoi, etteivät he olleet kääntyneet kristinuskoon lähinnä kristittyjen harjoittaman [[Antisemitismi|syrjinnän]] takia. Tästä on esimerkkinä hänen nuoruuden tuotannostaan ''Dass Jesus Christus eyn geborener Jude sey'' (Ettäkö Jeesus Kristus olisi syntyperältään juutalainen). Kun hänen Vanhan testamentin [[messias]]profetioita hyödyntävä julistuksensa ei kuitenkaan onnistunut käännyttämään suuremmin juutalaisia, hänen mielipiteensä joidenkin tutkijoiden mukaan muuttuivat.
⚫
{{sitaatti2|Right|''Kun sinä näet jonkun juutalaisen tai häntä ajattelet, niin puhu itseksesi näin: katso, tuo turpa, jonka tuolla näen, on joka lauantai kironnut, sadatellut ja syljeskellyt minun rakasta Herraani Jeesusta Kristusta".|Martti Lutherin näkemus juutalaisten suhteesta Jeesukseen <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Jarkko | Nimeke = Suuri Sitaattisanakirja | Vuosi = 1989| Luku = | Sivu =| Selite =| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Otava | Isbn = }}</ref>}}


⚫
Toisten Luther-tutkijoiden mukaan taas Lutherin suhde juutalaisiin oli johdonmukainen ja varsin muuttumaton. Luther inhosi juutalaisia muun muassa sen tähden, että joutui heidän [[Käännytys|käännyttämisensä]] kohteeksi ja kirjoitti kirjassaan ''[[Juutalaisista ja heidän valheistaan]]'': ”Kolme oppinutta juutalaista tuli luokseni siinä toivossa, että he saisivat minusta uuden juutalaisen, koska me täällä Wittenbergissä aloimme lukea [[heprea]]a”<ref name="juut77"/>. Hän saarnasi juutalaisten noudattavan pahoja epäkristillisiä tapoja, sillä juutalaiset olivat muun muassa herjanneet [[Maria (Jeesuksen äiti)|Neitsyt Mariaa]] huoraksi ja Jeesusta äpäräksi.<ref name="juut157"/> Koska Jeesus on Raamatun mukaan Jumala, juutalaiset syyllistyivät Lutherin mielestä [[jumalanpilkka]]an. Lisäksi juutalaiset pyrkivät käännyttämään kristittyjä [[Juutalaisuus|juutalaiseen uskontoon]] ja katsoivat, ettei kristittyä esivaltaa tarvitse kunnioittaa.
Lutherin ankara suhde [[Juutalaiset|juutalaisiin]] on saanut niin puolustelijoita kuin syyttäjiä. Lutherilla on suopeampaa mutta toisaalta myös nykypäivän mukaan jopa sairaalloisena pidettävää suhtautumistapaa juutalaisia kohtaan.


⚫
Lutherin kirjaa ''Juutalaisista ja heidän valheistaan'' on pidetty Lutherin tuotannon häpeäpilkkuna. Kirjaan sisältyy ”juutalaisten valheiden” kuulemisesta pääsemiseksi kehotuksia esivallalle polttaa juutalaisten [[Synagoga|synagogia]], keräämään juutalaiset kaupungeissa omiin suljettuihin kortteleihinsa ([[Ghetto|gettoihin]]) ja viemään laiskat juutalaiset ahkeruuden oppimista varten työleireihin kaupunkien ulkopuolelle. Myös hengen riistäminen juutalaisilta kuului Lutherin kirjassa oikeutettuihin toimenpiteisiin kristinuskon puolesta.
⚫
Ymmärtävämmissä kohdissa hän uskoi, etteivät he olleet kääntyneet kristinuskoon lähinnä kristittyjen harjoittaman [[Antisemitismi|syrjinnän]] takia. Tästä on esimerkkinä hänen nuoruuden tuotannostaan ''Dass Jesus Christus eyn geborener Jude sey'' (Ettäkö Jeesus Kristus olisi syntyperältään juutalainen). Kun hänen Vanhan testamentin [[messias]]profetioita hyödyntävä julistuksensa ei kuitenkaan onnistunut käännyttämään suuremmin juutalaisia, hänen mielipiteensä joidenkin tutkijoiden mukaan muuttuivat.


⚫
Koska Luther katsoi Raamatun nojalla, että muun muassa jumalanpilkka, kristittyjen eksyttäminen pois Kristuksesta ja esivallan halveksiminen ovat vääryyksiä, hän kehotti esivaltaa rankaisemaan vääryyttä tekeviä juutalaisia. Esivallan pitäisi rangaista jumalanpilkasta ja sillä on oikeus puolustaa oikeaa Jumalaa. Luther kirjoitti teoksen ''Juutalaisista ja heidän valheistaan'' esipuheessa, että häneltä on pyydetty kirjoitusta juutalaisista. Joidenkin kristittyjen pelättiin horjuvan kristillisestä uskostaan juutalaisen uskonnon puoleen, koska Luther ei ollut ottanut kovin näkyvästi kantaa sitä vastaan ”Minä en soisi, että kristityt antaisivat juutalaisten vietellä itsensä samaan kurjuuteen ja surkeuteen, jossa he itse ovat.”<ref name="kk2"/>
⚫
Toisten Luther-tutkijoiden mukaan taas Lutherin suhde juutalaisiin on ollut johdonmukainen ja varsin muuttumaton. Luther inhosi juutalaisia muun muassa sen tähden, että joutui heidän [[Käännytys|käännyttämisensä]] kohteeksi ja kirjoitti kirjassaan ''Juutalaisista ja heidän valheistaan'': ”Kolme oppinutta juutalaista tuli luokseni siinä toivossa, että he saisivat minusta uuden juutalaisen, koska me täällä Wittenbergissä aloimme lukea [[heprea]]a”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Luther, Martti | Nimeke=Juutalaisista ja heidän valheistaan | Sivu=77 | Selite=(Von den Juden und ihren Lügen, 1543.) Suomentanut T. T. Karanko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus-oy. Vasara | Vuosi=1939 | www=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26563/Luther.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>. Hän saarnasi juutalaisten noudattavan pahoja epäkristillisiä tapoja, sillä juutalaiset olivat muun muassa herjanneet [[Maria (Jeesuksen äiti)|Neitsyt Mariaa]] huoraksi ja Jeesusta äpäräksi. (s. 157) Koska Jeesus on Raamatun mukaan Jumala, juutalaiset syyllistyivät Lutherin mielestä [[jumalanpilkka]]an. Lisäksi juutalaiset pyrkivät käännyttämään kristittyjä [[Juutalaisuus|juutalaiseen uskontoon]] ja katsoivat, ettei kristittyä esivaltaa tarvitse kunnioittaa.


⚫
Historioitsija [[Dick Harrison]]in mukaan Luther nostettiin [[Natsi-Saksa|Hitlerin Saksassa]] 1930-luvulla lähes pyhimyksen asemaan, ja monet [[Kansallissosialismi|kansallissosialistit]] vetosivat hänen kirjoituksiinsa puolustaessaan [[holokausti]]a [[Keskitysleiri|keskitysleireineen]].<ref name="Jansson"/> Professori Carl Fredrik Wisløff on kuitenkin huomauttanut, että toisin kuin kansallissosialistit, jotka pitivät juutalaista ”[[Ihmisrotu|rotua]]” vihollisenaan, oli Lutherilla kyse uskonnosta. [[Kaste]]ttu juutalainen ei ollut enää juutalainen. Wisløffin mukaan tuon ajan esivalta ei Lutherin juutalaisia koskevia kehotuksia onneksi juurikaan noudattanut.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Wisløff, Carl Fredrik | Nimeke=Tätä Luther opetti | Sivu=252 | Selite=Suomentanut Raimo Mäkelä | Vuosi=1985 | Julkaisupaikka=Kauniainen | Julkaisija=Suomen Raamattuopiston Kustannus | Isbn=951-9039-09-0}}</ref>
⚫
Lutherin kirjaa ''[[Juutalaisista ja heidän valheistaan]]'' (''Von Juden und ihre Lügen'') on pidetty Lutherin tuotannon häpeäpilkkuna, sillä kirjaan sisältyy ”juutalaisten valheiden” kuulemisesta pääsemiseksi kehotuksia esivallalle polttaa juutalaisten [[Synagoga|synagogia]], keräämään juutalaiset kaupungeissa omiin suljettuihin kortteleihinsa ([[Ghetto|gettoihin]]) ja viemään laiskat juutalaiset ahkeruuden oppimista varten työleireihin kaupunkien ulkopuolelle. Myös hengen riistäminen juutalaisilta kuului Lutherin kirjassa oikeutettuihin toimenpiteisiin kristinuskon puolesta.

⚫
Koska Luther katsoi Raamatun nojalla, että muun muassa jumalanpilkka, kristittyjen eksyttäminen pois Kristuksesta ja esivallan halveksiminen ovat vääryyksiä, hän kehotti esivaltaa rankaisemaan vääryyttä tekeviä juutalaisia.<ref name="kk2">Martin Luther, "[[Juutalaisista ja heidän valheistaan|Von den Jüden und iren Lügen]] (1543)" (Juutalaisista ja heidän valheistaan)</ref> Esivallan pitäisi rangaista jumalanpilkasta ja sillä on oikeus puolustaa totuutta ja oikeaa Jumalaa. Luther itse sanoi kirjoituksessaan ''Juutalaisista ja heidän valheistaan'', että häneltä on pyydetty kirjoitusta juutalaisista. Joidenkin kristittyjen pelättiin horjuvan kristillisestä uskostaan juutalaisen uskonnon puoleen, koska Luther ei ollut ottanut kovin näkyvästi kantaa sitä vastaan ”Minä en soisi, että kristityt antaisivat juutalaisten vietellä itsensä samaan kurjuuteen ja surkeuteen, jossa he itse ovat.” (kirjan esipuheessa)<ref name="kk2" />

⚫
[[Lundin yliopisto]]n historian professorin [[Dick Harrison]]in mukaan Luther nostettiin [[Natsi-Saksa|Hitlerin Saksassa]] 1930-luvulla lähes pyhimyksen asemaan, ja monet [[Kansallissosialismi|kansallissosialistit]] vetosivat hänen kirjoituksiinsa puolustaessaan [[holokausti]]a [[Keskitysleiri|keskitysleireineen]].<ref>{{Verkkoviite | osoite=https://www.yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/16/miksi-martti-luther-vihasi-juutalaisia | Nimeke=Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia? | tekijä=Jansson, Stefan & Löyttyniemi, Raili | Julkaisija=Yle Uutiset | Ajankohta=16.4.2017 }}</ref> Norjalainen professori Carl Fredrik Wisløff on kuitenkin huomauttanut, että toisin kuin kansallissosialistit, jotka pitivät juutalaista ”[[Ihmisrotu|rotua]]” vihollisenaan, oli Lutherilla kyse uskonnosta. [[Kaste]]ttu juutalainen ei ollut enää juutalainen. Wisløff ei kuitenkaan hyväksy Lutherin äärimmäisiä mielipiteitä ja pitää hyvänä, ettei tuon ajan esivalta niitä juurikaan noudattanut.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Wisløff, Carl Fredrik| Nimeke = Tätä Luther opetti| Selite=Suomentanut Raimo Mäkelä| Vuosi = 1985| Luku = | Sivu = 252 | Julkaisupaikka = Kauniainen| Julkaisija = Suomen Raamattuopiston Kustannus | Isbn=951-9039-09-0}}</ref>


== Luther ja islam ==
== Luther ja islam ==
Rivi 139: Rivi 136:
{{Pääartikkeli|[[Martti Luther ja islam]]}}
{{Pääartikkeli|[[Martti Luther ja islam]]}}


[[Marburg]]in kokouksen aikaan [[Suleiman Suuri]] ja hänen [[Osmanien valtakunta|ottomaanien]] armeijansa [[Wienin piiritys|piiritti Wieniä]].<ref>Mallett, 198; Marius, 220. Piiritys lakkasi 14. lokakuuta 1529, mitä Luther piti Jumalan ihmeenä.</ref> Luther ei ollut hyväksynyt turkkilaisten vastustamista vuoden 1518 95 teesin selitysteoksessaan, jonka vuoksi häntä syytettiin [[Defaitismi|antautumismielialasta]]. Hän piti turkkilaisia Jumalan kristityille lähettämänä rangaistuksena, raamatullisen [[Eskatologia|maailmanlopun]] lähetteinä, jotka tuhoaisivat [[Antikristus|antikristuksen]], jonka Luther uskoi olevan paavi.<ref>Cunningham, Andrew: [http://books.google.com/books?id=hLxDnAMaUgQC&pg=PA141 ''The Four Horsemen of the Apocalypse: Religion, War, Famine and Death in Reformation Europe''], s. 141. Cambridge: Cambridge University Press, 2000. ISBN 0521467012; Mullett, 239–240; Marty, 164.</ref> Hän vastusti jatkuvasti ajatusta [[Pyhä sota|Pyhästä sodasta]] ”ikään kuin kansamme olisi kristittyjen armeija turkkilaisia vastaan, jotka olivat Kristuksen vihollisia. Tämä on täysin ristiriidassa Kristuksen opetuksia ja nimeä vastaan.”<ref>From ''On War against the Turk'', 1529, quoted in William P. Brown, [http://books.google.com/books?id=87hQ2AjcttEC&pg=PA258 ''The Ten Commandments: The Reciprocity of Faithfulness''], Louisville, KY: Westminster John Knox Press, 2004, ISBN 0664223230, 258; Lohse, 61; Marty, 166.</ref> Toisaalta [[Kahden regimentin oppi|Kahden regimentin opissaan]] Luther tuki ei-uskonnollista sotaa turkkilaisia vastaan.<ref>Marty, 166; Marius, 219; Brecht, 2:365, 368.</ref> Vuonna 1526 Luther kirjoitti teoksessa ''Ob Kriegsleute auch in seligem Stande sein können'' (suom. ''Voivatko sotilaatkin kuulua autuaalliseen säätyyn?''), että kansakunnan puolustaminen käy syyksi [[Oikeutettu sota|oikeutettuun sotaan]].<ref>Voivatko sotilaatkin kuulua autuaalliseen säätyyn? Suom. Heidi Ollikainen. Valitut teokset 3, 105–140. Porvoo: WSOY, 1959. Ob Kriegsleute auch in seligem Stande sein können. 1526. WA 19,623–662.</ref><ref>Mullett, 238–39; Lohse, 59–61.</ref> Vuonna 1529 ''Vom Kriege wider die Türken'' -teoksessaan Luther kehotti toistuvasti keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]]:tä ja saksalaisia taistelemaan maallisessa sodassa turkkilaisia vastaan.<ref>Brecht, 2:364.</ref> Hän teki selväksi, että henkinen sota vierasta uskoa vastaan oli erillään maallisesta ja se tuli käydä rukouksen ja katumuksen kautta.<ref>Wilson, 257; Brecht, 2:364–365.</ref> Wienin piirityksen aikaan Luther kirjoitti rukouksen, turkkilaisten kansalliseksi pelastukseksi, jossa hän pyysi Jumalaa ”antamaan keisarille ikuisen voiton vihollisista”.<ref>Brecht, 2:365; Mullett, 239.</ref>
[[Marburg]]in kokouksen aikaan [[Suleiman Suuri]] ja hänen [[Osmanien valtakunta|ottomaanien]] armeijansa [[Wienin piiritys|piiritti Wieniä]]. Luther ei ollut hyväksynyt turkkilaisten vastustamista vuoden 1518 95 teesin selitysteoksessaan. Hän piti turkkilaisia Jumalan kristityille lähettämänä rangaistuksena, raamatullisen [[Eskatologia|maailmanlopun]] lähetteinä. Nämä tuhoaisivat [[Antikristus|antikristuksen]], jonka Luther uskoi olevan paavi.<ref>Cunningham, Andrew: ''The Four Horsemen of the Apocalypse: Religion, War, Famine and Death in Reformation Europe'', s. 141. Cambridge: Cambridge University Press, 2000. ISBN 0521467012. [http://books.google.com/books?id=hLxDnAMaUgQC&pg=PA141 Google Books]. {{en}}</ref> Hän vastusti ajatusta [[Pyhä sota|Pyhästä sodasta]] ”ikään kuin kansamme olisi kristittyjen armeija turkkilaisia vastaan, jotka olivat Kristuksen vihollisia. Tämä on täysin ristiriidassa Kristuksen opetuksia ja nimeä vastaan.”<ref>''On War against the Turk'', 1529. Lainaus teoksessa Brown, William P.: ''The Ten Commandments: The Reciprocity of Faithfulness''. Louisville, Kentucky: Westminster John Knox Press, 2004. ISBN 0664223230. [http://books.google.com/books?id=87hQ2AjcttEC&pg=PA258 Google Books]. {{en}}</ref> Toisaalta [[Kahden regimentin oppi|Kahden regimentin opissaan]] Luther tuki ei-uskonnollista sotaa turkkilaisia vastaan. Vuonna 1526 Luther kirjoitti teoksessa ''Voivatko sotilaatkin kuulua autuaalliseen säätyyn?'', että kansakunnan puolustaminen käy syyksi [[Oikeutettu sota|oikeutettuun sotaan]]<ref>Luther, Martti: ''Voivatko sotilaatkin kuulua autuaalliseen säätyyn?'' (Ob Kriegsleute auch in seligem Stande sein können, 1526. WA 19, 623–662.) Suomentanut Heidi Ollikainen. Teoksessa ''Valitut teokset 3'', s. 105–140. Porvoo: WSOY, 1959.</ref>. Vuonna 1529 ''Vom Kriege wider die Türken'' -teoksessaan Luther kehotti toistuvasti keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]]:tä ja saksalaisia taistelemaan turkkilaisia vastaan.


Vuonna 1542 Luther luki [[Koraani]]n latinankielisen käännöksen.<ref>Brecht, 3:354.</ref> Hän tuotti sittemmin useita jyrkästi arvostelevia kirjoituksia islamin uskosta, jota hän nimitti muhammettilaisuudeksi. Hän kirjoitti muslimien uskosta kiihkottomammin kuin juutalaisuudesta.<ref>Goffman, Daniel: [http://books.google.com/books?id=3uJzjatjTL4C&pg=PA109 ''The Ottoman Empire and Early Modern Europe''], s. 109. Cambridge: Cambridge University Press, 2002. ISBN 0521459087; Mullett, 241; Marty, 163.</ref> Vaikka Luther piti muslimien uskoa paholaisen aseena sekä nimitti profeetta [[Muhammed]]ia ”piruksi ja Saatanan esikoislapseksi”,<ref name="Oussani">[http://en.wikisource.org/wiki/Catholic_Encyclopedia_(1913)/Mohammed_and_Mohammedanism "Mohammed and Mohammedanism"]. ''Catholic Encyclopedia'', 1913. {{en}}</ref> hän ei ollut saarnaamassa ristiretkeä turkkilaisia vastaan: ”Annettakoon turkkilaisen uskoa ja elää kuten tahtoo, aivan kuten paaviuden ja valekristittyjen annetaan elää.”<ref>From ''On war against the Turk'', 1529, quoted in Roland E. Miller, [http://books.google.com/books?id=BjC7K1j_AT8C&pg=PA208 ''Muslims and the Gospel''], s. 208. Minneapolis: Kirk House Publishers, 2006. ISBN 1932688072. {{en}}</ref> Luther vastusti Koraanin julkaisukieltoa, sillä hän halusi sen olevan saatavilla kriittistä tutkimusta varten.<ref>Brecht, 3:355.</ref>
Vuonna 1542 Luther luki [[Koraani]]n latinankielisen käännöksen.<ref>Brecht, 3:354.</ref> Hän tuotti sittemmin useita jyrkästi arvostelevia kirjoituksia islamista. Hän kirjoitti muslimien uskosta kiihkottomammin kuin juutalaisuudesta.<ref>Goffman, Daniel: ''The Ottoman Empire and Early Modern Europe'', s. 109. Cambridge: Cambridge University Press, 2002. ISBN 0521459087. [http://books.google.com/books?id=3uJzjatjTL4C&pg=PA109 Google Books]. {{en}}</ref> Vaikka Luther piti muslimien uskoa paholaisen aseena sekä nimitti profeetta [[Muhammed]]ia ”piruksi ja Saatanan esikoislapseksi”,<ref name="Oussani">[http://en.wikisource.org/wiki/Catholic_Encyclopedia_(1913)/Mohammed_and_Mohammedanism "Mohammed and Mohammedanism"]. ''Catholic Encyclopedia'', 1913. {{en}}</ref> hän ei ollut saarnaamassa ristiretkeä turkkilaisia vastaan: ”Annettakoon turkkilaisen uskoa ja elää kuten tahtoo, aivan kuten paaviuden ja valekristittyjen annetaan elää.”<ref>''On war against the Turk'', 1529. Lainaus teoksessa Miller, Roland E.: ''Muslims and the Gospel'', s. 208. Minneapolis: Kirk House Publishers, 2006. ISBN 1932688072. [http://books.google.com/books?id=BjC7K1j_AT8C&pg=PA208 Google Books]. {{en}}</ref> Luther vastusti Koraanin julkaisukieltoa, sillä hän halusi sen olevan saatavilla kriittistä tutkimusta varten.


== Luther ja yhteiskunta ==
== Luther ja yhteiskunta ==


Kaarlo Arffman on osoittanut, että köyhäinhoidon uudistus oli keskeinen osa Martti Lutherin aloittamaa kirkollista vallankumousta. Luther ja hänen kannattajansa uskoivat sanomansa ratkaisevan myös köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Tämä edisti luterilaisuuden leviämistä.<ref>http://www.skhs.fi/julktoim.htm</ref>
Köyhäinhoidon uudistus oli keskeinen osa Martti Lutherin aloittamaa kirkollista vallankumousta. Luther ja hänen kannattajansa uskoivat sanomansa ratkaisevan myös köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Tämä edisti luterilaisuuden leviämistä.<ref>http://www.skhs.fi/julktoim.htm {{404}}</ref>


== Lutherin suosio ==
== Lutherin suosio ==


[[Tiedosto:Lutherstadt Wittenberg, Luther-Denkmal, Sachsen-Anhalt 230712.jpg|pienois|pysty|Luther-monumentti Wittenbergissä.]]
[[Tiedosto:Lutherstadt Wittenberg, Luther-Denkmal, Sachsen-Anhalt 230712.jpg|pienois|pysty|Luther-monumentti Wittenbergissä.]]
Eri aikoina ja eri maissa on Lutheriin suhtauduttu monin eri tavoin. 1800-luvulla nousevan kansallistunteen Saksassa hänestä tehtiin eräänlainen isänmaan sankari. Esimerkiksi uskonpuhdistajaa esittävät kuvat olivat usein ylistäviä ja kertoivat tämän sankaruudesta.
Eri aikoina ja eri maissa on Lutheriin suhtauduttu monin eri tavoin. 1800-luvulla nousevan [[Nationalismi|kansallistunteen]] Saksassa hänestä tehtiin eräänlainen isänmaan sankari. Esimerkiksi uskonpuhdistajaa esittävät kuvat olivat usein ylistäviä ja kertoivat tämän sankaruudesta.


Natsi-Saksan aikana Lutherille annettiin oikeaoppisen uskonpuhdistajan rooli. Juutalaisvastaisten mielipiteidensä takia Luther oli arvostettu mies [[Adolf Hitler]]in johtamassa Saksassa. Luther kuvattiin useaan otteeseen juutalaisvihaajaksi: seikka jolle tämän omat tekstit toki antoivat pohjaa.
Natsi-Saksan aikana Lutherille annettiin oikeaoppisen uskonpuhdistajan rooli. Juutalaisvastaisten mielipiteidensä takia Luther oli arvostettu mies [[Adolf Hitler]]in johtamassa Saksassa. Luther kuvattiin useaan otteeseen juutalaisvihaajaksi: seikka jolle tämän omat tekstit toki antoivat pohjaa. Natsimieliset protestanttipapit vetosivat Lutheriin oikeuttaakseen [[kirstalliyö]]n terrorin.<ref name="Jansson"/>


[[Kommunismi|Sosialistinen]] [[Saksan demokraattinen tasavalta]] leimasi Martti Lutherin jahkailijaksi ja aikaansaamattomaksi henkilöksi. Viralliselle Saksan demokraattiselle tasavallalle tämä oli tosin hyvällä asialla, mutta ei päässyt monestikaan puheitaan pitemmälle asioiden edistämiseksi. Kuitenkin Saksan demokraattinen tasavalta järjesti suuret Luther-juhlat 1983 uskonpuhdistajan 500-vuotissyntymäpäivien yhteydessä.
[[Kommunismi|Sosialistinen]] [[Saksan demokraattinen tasavalta]] leimasi Martti Lutherin jahkailijaksi ja aikaansaamattomaksi henkilöksi. Viralliselle Saksan demokraattiselle tasavallalle tämä oli tosin hyvällä asialla, mutta ei päässyt monestikaan puheitaan pitemmälle asioiden edistämiseksi. Kuitenkin Saksan demokraattinen tasavalta järjesti suuret Luther-juhlat 1983 uskonpuhdistajan 500-vuotissyntymäpäivien yhteydessä.
Rivi 174: Rivi 171:


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="Halonen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/nainen-on-luotu-aidiksi-ja-alamaiseksi-opetti-martti-luther-mutta-antoi-kotona-vallan-vaimolleen | Tekijä=Halonen, Kaisa | Nimeke=Nainen on luotu äidiksi ja alamaiseksi, opetti Martti Luther, mutta antoi kotona vallan vaimolleen | Julkaisu=Kirkko ja kaupunki | Ajankohta=4.10.2019 | Viitattu=14.7.2024}}</ref>

<ref name="Heininen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/martti-lutherin-ja-katariina-von-boran-avioliitosta-alkoi-uusi-papin-perheen-aika | Tekijä=Heininen, Simo | Nimeke=Martti Lutherin ja Katariina von Boran avioliitosta alkoi uusi papin perheen aika | Julkaisu=Kirkko ja kaupunki | Ajankohta=6.11.2017 | Viitattu=14.7.2024}}</ref>

<ref name="Jansson">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/16/miksi-martti-luther-vihasi-juutalaisia | Tekijä=Jansson, Stefan & Löyttyniemi, Raili | Nimeke=Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia? | Julkaisija=Yle uutiset | Ajankohta=16.4.2017 | Viitattu=14.7.2024}}</ref>

<ref name="juut77">{{Kirjaviite | Tekijä=Luther, Martti | Nimeke=Juutalaisista ja heidän valheistaan | Sivu=77 | Selite=(Von den Juden und ihren Lügen, 1543.) Suomentanut T. T. Karanko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus-oy. Vasara | Vuosi=1939 | www=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26563/Luther.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>

<ref name="juut157">''Juutalaisista ja heidän valheistaan'', s. 157.</ref>

<ref name="kk2">''Juutalaisista ja heidän valheistaan'', esipuhe.</ref>

<ref name="luther.de">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.luther.de/fi/legenden/ws.html | Nimeke=”Tässä seison!” – Luther Wormsin valtiopäivillä | Ajankohta=27.5.2002 | Julkaisija=KDG Wittenberg | Viitattu=2.10.2013, 14.7.2024}}</ref>

<ref name="Pajamo">{{Kirjaviite | Tekijä=Pajamo, Reijo | Nimeke=Hymnologian peruskurssi | Sivu=23 | Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Sibelius-Akatemia | Vuosi=1991 | Isbn=953-9658-01-X}}</ref>

<ref name="Prause">{{Kirjaviite | Tekijä=Prause, Gerhard | Nimeke=Historian harhaluuloja ja totena esitettyjä taruja | Selite=(Niemand hat Kolumbus ausgelacht. Populäre Irrtümer der Geschichte richtiggestellt, 1969.) Suomentanut Antti Nuuttila | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1969}}</ref>

<ref name="Sariola">{{Kirjaviite | Tekijä=Sariola, Yrjö | Nimeke=Sanan aika 2009–2010 | Sivu=4 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2009 | Isbn=978-951-607-930-4}}</ref>

<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 7. osa, Lis–Mil | Luku=Luther, Martti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Isbn=951-0-07246-X}}</ref>

}}


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==
* Jonsson, Per: ''Småborgerlig reaktionär eller progressiv revolutionär? Martin Luther i marxistisk historieskrivning'', 1983. ISBN 91-85454-21-4. [http://web.archive.org/20011207004600/www.geocities.com/reformatio/luthmarx.html Teoksen verkkoversio]. {{sv}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jonsson, Per | Nimike=Småborgerlig reaktionär eller progressiv revolutionär? Martin Luther i marxistisk historieskrivning | Julkaisupaikka=Landskrona | Julkaisija=Reformatio | Vuosi=1983 | Isbn=91-85454-21-4 | www=http://web.archive.org/20011207004600/www.geocities.com/reformatio/luthmarx.html | Kieli={{sv}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kolb, Robert & Dingel, Irene & Batka, Ľubomír (toim.) | Nimeke=The Oxford Handbook of Martin Luther’s Theology | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2014 | Isbn=978-0-19-960470-8 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kolb, Robert & Dingel, Irene & Batka, Ľubomír (toim.) | Nimeke=The Oxford Handbook of Martin Luther’s Theology | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2014 | Isbn=978-0-19-960470-8 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Laine, Tuija (toim.) | Nimeke=Luther, reformaatio ja kirja | Selite=Liittyy näyttelyyn 7.6.–20.10.2012, Kansalliskirjasto, Helsinki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura: Suomen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2012 | Isbn=978-952-5031-68-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Laine, Tuija (toim.) | Nimeke=Luther, reformaatio ja kirja | Selite=Liittyy näyttelyyn 7.6.–20.10.2012, Kansalliskirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura: Suomen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2012 | Isbn=978-952-5031-68-3}}
* Luther CD-ROM (Sley-kirjat)
* Luther CD-ROM (Sley-kirjat)
* {{Kirjaviite | Tekijä=Manns, Peter | Nimike=Martti Luther | Selite=(Martin Luther, 1982.) Suomentanut Helinä Kuusiola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=SLEY-kirjat | Vuosi=1983 | Isbn=951-617-545-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Manns, Peter | Nimike=Martti Luther | Selite=(Martin Luther, 1982.) Suomentanut Helinä Kuusiola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=SLEY-kirjat | Vuosi=1983 | Isbn=951-617-545-7}}
Rivi 190: Rivi 211:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Sisarprojektit
{{Wikiaineisto|Martti Luther}}
| wikinews = -
=== Lutherin teoksia verkossa ===
| wikibooks = -
⚫
* [http://www.angelfire.com/poetry/luther/luther.html Martti Lutherin kaikki suomennetut teokset].
| meta = -
⚫
* [http://www.ccel.org/l/luther/?show=worksBy Martti Lutherin teoksia]. Christian Classics Etereal Library. {{en}}
| commons = Martin Luther
⚫
* [http://www.intratext.com/Catalogo/Autori/AUT240.HTM Martti Lutherin teoksia]. IntraText Digital Library. {{en}}
| wikiquote = Martti Luther
⚫
* [http://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Composer=LutherM Vapaasti käytettävissä olevia Lutherin partituureja]. Mutopia Project.
| wikispecies = -
| wikivoyage = -
| wikisource = Martti Luther
| wiktionary = -
| wikiversity = -
| mediawiki = -
| wiki = -
}}
⚫
* [https://www.luther.de/fi/ Luther.de].
⚫
* [https://www.angelfire.com/poetry/luther/luther.html Martti Lutherin suomennetut teokset].
⚫
* [https://www.ccel.org/ccel/luther Martti Lutherin teoksia]. Christian Classics Etereal Library. {{en}}
⚫
* [https://www.intratext.com/Catalogo/Autori/AUT240.HTM Martti Lutherin teoksia]. IntraText Digital Library. {{en}}
⚫
* [https://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Composer=LutherM Vapaasti käytettävissä olevia Lutherin partituureja]. Mutopia Project. {{en}}
* [http://www.laestadiustexter.se/ Lutherin saarnoja vanhimmista suomalaisista postilloista] teksti- ja äänitiedostoina. Paimenkirje Böömin veljille 1523 tekstinä ja puheena.
* [http://www.laestadiustexter.se/ Lutherin saarnoja vanhimmista suomalaisista postilloista] teksti- ja äänitiedostoina. Paimenkirje Böömin veljille 1523 tekstinä ja puheena.
* [http://koraali.fi/luther/galatalaisille.php Galatalaiskirjeen selitys].
* [http://koraali.fi/ Lutherin kirkkopostilla ja Galatalaiskirjeen selitys].
* [http://koraali.fi/ Lutherin kirkkopostilla]. Talvipuoli valmis, suvipuoli kesken
* [http://www.lonnrot.net/etext.html#Luther Lutherin teoksia ladattavina e-kirjoina Projekti Lönnrotilta].
* Vapaasti ladattavia Martti Lutherin e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Luther Projekti Lönnrotilta].

=== Muuta ===
{{Wikisitaatit-rivi|Martti Luther}}
{{Commons-rivi|Martin Luther|Martti Luther}}
⚫
* [http://www.luther.de/fi/ Luther.de]. Wittemberg.
* [http://www.archiv-vegelahn.de/nachschlagwerke_luther.html Martin Luther – Eine Bibliographie]. {{de}}


{{Kristinuskon historia}}
{{Kristinuskon historia}}

Versio 14. heinäkuuta 2024 kello 18.54

Hakusana ”Martin Luther” ohjaa tänne. Muita Martin Luther -nimisiä henkilöitä on täsmennyssivulla.
Martti Luther
Lucas Cranach vanhempi, Martin Luther, 1528.
Lucas Cranach vanhempi, Martin Luther, 1528.
Henkilötiedot
Syntynyt10. marraskuuta 1483
Eisleben, Saksin vaaliruhtinaskunta, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Kuollut18. helmikuuta 1546 (62 vuotta)
Eisleben
Kansalaisuus saksalainen
Puoliso Katharina von Bora
Lapset Hans
Elisabeth
Magdalena
Martin
Paul
Margarethe
Ura
Uskontokunta luterilaisuus
Teokset 95 teesiä
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Osa artikkelisarjaa
Luterilaisuus
Lutherin sinetti
Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Kristinuskon risti

Martti Luther (/ˈlutːer/, saks. Martin Luther De-Martin Luther.ogg [ˈmaɐ̯tiːn ˈlʊtɐ]; (ohje) 10. marraskuuta 1483 Eisleben, Saksin vaaliruhtinaskunta, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 18. helmikuuta 1546 Eisleben) oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät reformaation katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.

Lutherin ajatusten leviämistä edisti se, että hän kirjoitti kansankielessä eli saksaksi, ja että hänen kirjoituksiaan levitettiin uuden kirjapainotaidon avulla.[1] Luther piti Raamatun kääntämistä latinasta kansan kielelle tärkeänä. Hänen raamatunkäännöksensä ja muu kirjoitustyönsä kehittivät saksan kirjakieltä. Luther vaihtoi myös jumalanpalveluskielen kansankieliseksi, mikä synnytti kansankielisen virrenlaulun. Luther kirjoitti ja sävelsi itse useita virsiä.

Lutherin opin keskeiset opilliset korostukset tiivistyvät sisältöperiaatteeseen ja muotoperiaatteeseen. Sisältöperiaatteen mukaan ihminen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta ja Kristuksen tähden. Muotoperiaate taas korostaa, että Raamattu on opin ja elämän ylin ohje.[lähde? ]

Elämä

Varhaisvaiheet

Martin Luther syntyi Hans ja Margaretha Lutherin poikana. Hänet kastettiin Toursin Pyhän Martin päivänä, jonka mukaan hän sai nimensä. Isä Hans työskenteli kuparikaivoksessa läheisessä Mansfeldissä ja toivoi pojastaan virkamiestä tuomaan perheelle lisää kunniaa. Nuori Martti lähetettiin opintielle Mansfeldiin, Magdeburgiin ja Eisenachiin. Vuonna 1501 hän kirjoittautui sisään Erfurtin yliopistoon opiskelemaan lakia. Nuori oppilas saavutti kandidaatin arvon vuonna 1502 ja valmistui maisteriksi 1505.

Jo nuorena Luther tunsi erityistä kiinnostusta hengellisiin asioihin ja hän pohti varsinkin suhdettaan Jumalaan. Ratkaisevan käänteen aiheutti raivoisa ukkosmyrsky kesällä 1505. Se iski Lutherin ollessa matkalla opiskelukaupunkiinsa Erfurtiin. Tästä säikähtäneenä hän rukoili apua: ”Auta, Pyhä Anna! Jos tästä selviän, ryhdyn munkiksi!”. Koska Lutherin henki säästyi, hän piti lupauksensa, erosi oikeustieteellisestä ja meni kaupungin augustinolaisluostariin isänsä vastustuksesta huolimatta.

Kamppailu rauhasta Jumalan kanssa

Luther omistautui nuorena veljenä täysin luostarielämälle. Hän pyrki tekemään hyviä töitä miellyttääkseen Jumalaa ja palveli toisia rukoillen heidän sielujensa puolesta. Rauha Jumalan kanssa osoittautui hänelle kuitenkin vaikeaksi saavuttaa. Luther paastosi, piinasi ruumistaan piiskaamalla sitä, vietti pitkiä aikoja rukoillen ja ripittäytyen jatkuvasti. Luostarissa Luther luki myös paljon Raamattua.

Lutherille oli suurena apuna hänen rippi-isänsä Johann von Staupitz, joka neuvoi nuorta munkkia luottamaan Kristukseen. Hän tutustutti Lutherin saksalaisen mystiikan nimellä kulkevaan hengellisen kirjallisuuden suuntaukseen ja tuki hänen teologianopintojaan. Lopulta Luther katsoi oivaltaneensa kristinuskon ytimen: hän ajatteli, että armo ja syntien eli pahojen tekojen anteeksisaaminen ovat lahjoja, joiden saaminen ei riipu ihmisen omista teoista. Hänen mukaansa kristinuskossa ei ole kyse siitä, että ihminen voisi saavuttaa Jumalan armon elämällä hyvin tai tunnustamalla syntejä ahkerasti. Luther vihittiin papiksi vuonna 1507. Staupitz myös lähetti Lutherin matkalle Roomaan selvittämään augustinolaissääntökunnan sisäisiä erimielisyyksiä. Roomassa on matkan muistona Martti Lutherin aukio. Myöhemmin Staupitz määräsi Lutherin luennoimaan Wittenbergin yliopistossa ja jatko-opiskelemaan siellä teologiaa: tohtorin tutkinnon tämä suorittikin vuonna 1512. Samana vuonna Lutherista tuli Wittenbergin yliopiston professori.

Lutherin teesit

Martti Luther lähetti kuuluisat 95 teesiään 31. lokakuuta 1517 Mainzin arkkipiispa Albrektille, Brandenburgin piispalle sekä joillekin henkilökohtaisille tuttavilleen. Tarina kertoo, että Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen, mutta tämän tarinan todenperäisyys on kiistanalainen. Tapahtumasta on kaksi mainintaa: Lutherin professorikollega Philipp Melanchthon mainitsee asian Lutherin kuoleman jälkeen kirjoitetussa teoksessaan. Hän ei kuitenkaan itse ollut tapauksen silminnäkijä. Toinen maininta on Lutherin käyttämässä Uudessa testamentissa, jossa on merkintä: ”Tohtori Martin Lutherin aneita käsitteleviä teesejä naulattiin 1517 Wittenbergin kirkkojen oviin”. Kirjoittajaksi arvellaan Lutherin uskottua Georg Röreriä. Muita mainintoja teesien naulaamisesta ei ole, eikä Luther maininnut sitä omissa kirjoituksissaan.

Lutherin oppilaat käänsivät alun perin latinaksi kirjoitetut teesit saksaksi, minkä jälkeen teesit levisivät ympäri valtakuntaa kirjapainotaidon ansiosta. Tästä alkoi hänen ja katolisen kirkon välinen julkinen taistelu, joka johti katolisen kirkon hajaannukseen ja protestanttisten kirkkojen syntyyn.

Eräänä näkyvimmistä epäkohdista oli katolisen kirkon anekauppa, joka oli herättänyt kysymyksiä jo aikaisemmin. Englannissa John Wycliffe arvosteli aneita jo 1300-luvulla. Jan Hus oli päätynyt roviolle vuonna 1415. Lutheria varoiteltiin Husin kohtalosta. Dominikaanimunkki Johann Tetzel oli saarnannut anekaupan puolesta sanoin: ”Kun raha kirstuhun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa”. Luther tuomitsi anekaupan sanoen: ”Paavillinen ane ei anna anteeksi ainoatakaan syntiä, rauhan voi saavuttaa Kristuksen sanassa uskon kautta.”[2] Nämä sanat aloittivat protestanttisen uskonpuhdistuksen.

Lutherin ja Johannes Eckin väittely

Luther kutsuttiin Leipzigin väittelynä tunnettuun disputaatioon Johann Eckin kanssa Leipzigin yliopistoon heinäkuussa 1519. Eck syytti Lutheria hussilaisuudesta. Luther myönsi löytäneensä Jan Husin kirjoituksista kristillisiä ja evankelisia totuuksia, joita kirkko ei voi tuomita. Luther sanoi: ”Raamatun tähden meidän täytyy hyljätä paavi ja konsiilit. Minä tahdon uskoa omasta tahdosta enkä olla minkään auktoriteetin orja, oli se sitten konsiili, yliopisto tai paavi.”[3] Hän myös puhui uskovien yleisen pappeuden puolesta. Leipzigin väittely ei virallisesti koskaan ratkennut, mutta tietyssä mielessä se oli Lutherille voitto[4]. Lutherin kirjoituksia – ja tässä väittelyn pöytäkirjoja – voitiin kehittyneen kirjapainotekniikan avulla koota kirjoiksi, ja hänen ajatuksensa alkoivat saada kannatusta kaikkialla Euroopassa.

Seuraavana vuonna, 1520 syksyllä, Luther vastaanotti pannauhkausbullan, jota kutsutaan alkusanojen mukaan nimellä Exsurge Domine. Kun ylioppilaat polttivat kirkollisia kirjoja julkisesti, heitti Luther vihkomuotoisen bullankin tuleen. Varsinainen pannabulla Decet Romanum Pontifacem julkaistiin tammikuussa 1521[5].

Luther Wormsin valtiopäivillä

Anton von Werner, Luther Wormsin valtiopäivillä, 1877.

Kun keisari Kaarle V avasi Wormsin valtiopäivät 10. tammikuuta 1521, Luther oli saanut käskyn tulla selittämään näkemyksiään myös siellä. Luther kysyi: ”Onko meidän aloitettava tämän kiistan selvittäminen tuomitsemalla Jumalan sana?”. Lutheria vaadittiin perumaan näkemyksiään, mutta hän jatkoi: ”Ellei minua Pyhän Raamatun todistuksilla ja selvillä järkisyillä saada vakuuttuneeksi, sillä yksinomaan paavia ja kirkolliskokoustakaan en voi uskoa. Olen sidottu omaantuntooni ja Jumalan sanaan. Sen vuoksi en voi perua mitään.” Keisari julisti Wormsin ediktin, jonka mukaan Luther oli paholainen munkinkaapuun puetun ihmisen hahmossa. Luther tuomittiin myös valtakunnankiroukseen ja kerettiläiseksi ja hänen kirjansa määrättiin poltettaviksi. Lutherin suojelija vaaliruhtinas Fredrik Viisas antoi kuitenkin luvan ”siepata” Luther ja viedä hänet turvaan Wartburgin linnaan. Siellä piileskellessään Luther omistautui kirjalliseen työhön muun maailman luullessa hänen kuolleen. Lutherin sanomaksi usein väitetty ”Tässä seison, enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon” ei ole Lutherin sanoma lause.[6][7]

Raamatunkäännös

Pääartikkeli: Lutherin Raamattu
Lutherin työhuone Wartburgin linnassa.

Lutherin saksankielinen raamatunkäännös lukeutuu kristikunnan tärkeimpiin. Myös ennen Lutheria Raamatusta oli olemassa käännöksiä saksaksi, mutta niiden kieli oli epäyhtenäistä ja osin vaikeasti ymmärrettävää.

Luther käänsi Uuden testamentin yhdessätoista viikossa vuonna 1522 ollessaan Wartburgin linnassa. Vanhan testamentin kääntämiseen häneltä kului työryhmän avustamanakin 12 vuotta. Täydellinen saksankielinen Raamattu ilmestyi vuonna 1534. Luther vältti versiossaan aiempien Raamattujen sanantarkkoja käännöksiä. Sen sijaan hän paneutui asiasisältöön sekä ajatukseen, minkä uskoi kunkin raamatunkohdan haluavan välittää. Roomalaiskirjeen lukuun 3:28 Luther lisäsi sanan ”yksin”, jota ei esiinny alkutekstissä: ”Päättelemme että ihminen vanhurskautetaan yksin uskosta”. Lutherin käännöksestä tuli myös muiden protestanttisten kansankielille käännettyjen Raamattujen esikuva. Muun muassa Ruotsin uskonpuhdistaja Olaus Petri ja Suomen uskonpuhdistaja Mikael Agricola käyttivät hänen käännöstään työnsä apuna.

Luther sijoitti apokryfiset kirjat omaksi ryhmäkseen muiden Vanhan testamentin kirjojen jälkeen. Vaikka ne eivät sisälly hepreankieliseen Raamattuun, on niillä hänen mukaansa oma paikkansa Raamatussa ja kirkon elämässä. Luther antoi apokryfikirjojen kokoelmalle otsikon Apokryfit. Toisin sanoen kirjat, joita ei tule pitää Pyhien Kirjoitusten vertaisina mutta jotka silti ovat hyödyllisiä ja hyviä lukea.[8]

Muut kristilliset kirjat

Lutherin Raamattu vuodelta 1534.

Raamatunkäännöksen lisäksi Lutherin merkittävimpiä tuotoksia ovat katekismukset Iso katekismus sekä Vähä katekismus. Iso katekismus oli tarkoitettu papeille, Vähä eli pieni perheenisille avuksi kristillisen uskon oppimiseen ja opettamiseen.

Jumalanpalvelusuudistus

Vuonna 1522 Luther vaihtoi saksan latinan tilalle jumalanpalveluskieleksi. Hän arvosteli paavin ja kirkkoruhtinaiden vallankäyttöä ja piti Raamattua kirkon ylimpänä auktoriteettina.

Lutherin liturgisista julkaisuista merkittävimpiä ovat latinankielinen messun järjestys Formula Missae vuodelta 1523, kaupunkiseurakuntia varten ja vuonna 1526 ilmestynyt Deutsche Messe maaseurakunnille.[9] Samalla kansankielinen jumalanpalvelus synnytti myös kansankielisen virrenlaulun. Luther myös kirjoitti ja sävelsi virsiä. Lutherin tunnetuimmat virret ovat jouluvirsi Enkeli taivaan ja Jumala ompi linnamme[1].

Erasmus-keskustelu

Vuosina 1524 ja 1525 Luther väitteli tunnetun humanistin Erasmus Rotterdamilaisen kanssa, tämä kun korosti tahdon vapautta ja sen merkitystä ihmisen pelastukselle.

Suhtautuminen talonpoikaiskapinaan

Vuonna 1524 Saksassa nousi talonpoikaiskapina, jossa vedottiin Lutherin ajatuksiin kristityn vapaudesta.[1] Pari vuotta aiemmin Luther oli antanut ”herrojen” kuulla kunniansa muun muassa näiden talonpojille sälyttämien kovien verojen vuoksi.[lähde? ] Luther yritti raakentaa sovintoa osapuolten kesken, mutta epäonnistuttuaan kehotti aatelistoa kukistamaan kapinan. Kapinan tukahduttamisen yhteydessä vuonna 1925 kuoli muun muassa kapinallisjohtajiin kuulunut teologi Thomas Müntzer. Kantansa vuoksi Luther menetti kansansuosiotaan.[1]

Marburgin uskontokeskustelu

Christian Karl August Noack, Marburgin uskontokeskustelu, 1867.

Katolisten mukaan ehtoollisessa leipä muuttuu Jeesuksen ruumiiksi ja viini vereksi. Lutherin mukaan ehtoollisaineet eivät muutu, mutta silti Jeesuksen ruumis on fyysisesti leivässä ja veri viinissä. Monet muut reformistit, kuten Ulrich Zwingli, ajattelivat, että Jeesus ei ole ruumiillisesti läsnä ehtoollisessa, vain henkisesti, ja ”tämä on minun ruumiini” tarkoittaa ruumiin symbolista eikä fyysistä läsnäoloa leivässä (”’Est’ vai ’significat’?”).

Tästä syystä Luther alun perin sanoi, ettei Zwingli seuraajineen ole kristittyjä. Marburgin uskontokeskustelussa vuonna 1529 kaksikko onnistui sopimaan 14 viidestätoista teologisesta erimielisyydestään, mutta ehtoollisen osalta yksimielisyyteen ei päästy. Siksi Sveitsin reformisteista tuli protestanttisuuden erillinen suuntaus.

Augsburgin valtiopäivät vuonna 1530

Keisari Kaarle V kutsui koolle valtiopäivät ja kaikkien oli esitettävä uskontunnustuksensa. Philipp Melanchthonin laatima ja luterilaisten allekirjoittama tunnustus erotti heidät lopullisesti katolisesta kirkosta. Luther ei voinut osallistua valtiopäiville, koska hän joutui valtakunnankirouksen vuoksi pelkäämään henkensä puolesta.

Luther ja paavin nuntius Vergerio

Paavi Paavali III kutsui koolle Trenton kirkolliskokouksen ja paavi lähetti nuntius Vergerion Lutherin luokse marraskuussa 1535. Luther lupasi saapua kokoukseen, ja jos paavi halusi tulla Wittenbergiin, niin hän olisi tervetullut.

Lutherin kuolema

Luther kuoli 18. helmikuuta 1546 syntymäkaupungissaan. Hänet haudattiin Wittenbergin linnankirkkoon.

Perhe

Vuonna 1525 Luther nai entisen nunnan Katharina von Boran. Naimattomuuslupauksen rikkominen oli jatkoa katolisten käytäntöjen arvostelulle. He saivat kuusi lasta.[10][11] Lasten nimet olivat Hans, Elisabeth, Magdalena, Martti nuorempi, Paul ja Margaretha.

Luther ja juutalaiset

” Kun sinä näet jonkun juutalaisen tai häntä ajattelet, niin puhu itseksesi näin: katso, tuo turpa, jonka tuolla näen, on joka lauantai kironnut, sadatellut ja syljeskellyt minun rakasta Herraani Jeesusta Kristusta. ”

– Martti Lutherin näkemus juutalaisten suhteesta Jeesukseen[12]

Martti Luther: Juutalaisista ja heidän valheistaan (1543).

Lutherin kirjoitusten suhde juutalaisiin oli ankara. Ymmärtävämmissä kohdissa hän katsoi, etteivät he olleet kääntyneet kristinuskoon lähinnä kristittyjen harjoittaman syrjinnän takia. Tästä on esimerkkinä hänen nuoruuden tuotannostaan Dass Jesus Christus eyn geborener Jude sey (Ettäkö Jeesus Kristus olisi syntyperältään juutalainen). Kun hänen Vanhan testamentin messiasprofetioita hyödyntävä julistuksensa ei kuitenkaan onnistunut käännyttämään suuremmin juutalaisia, hänen mielipiteensä joidenkin tutkijoiden mukaan muuttuivat.

Toisten Luther-tutkijoiden mukaan taas Lutherin suhde juutalaisiin oli johdonmukainen ja varsin muuttumaton. Luther inhosi juutalaisia muun muassa sen tähden, että joutui heidän käännyttämisensä kohteeksi ja kirjoitti kirjassaan Juutalaisista ja heidän valheistaan: ”Kolme oppinutta juutalaista tuli luokseni siinä toivossa, että he saisivat minusta uuden juutalaisen, koska me täällä Wittenbergissä aloimme lukea hepreaa”[13]. Hän saarnasi juutalaisten noudattavan pahoja epäkristillisiä tapoja, sillä juutalaiset olivat muun muassa herjanneet Neitsyt Mariaa huoraksi ja Jeesusta äpäräksi.[14] Koska Jeesus on Raamatun mukaan Jumala, juutalaiset syyllistyivät Lutherin mielestä jumalanpilkkaan. Lisäksi juutalaiset pyrkivät käännyttämään kristittyjä juutalaiseen uskontoon ja katsoivat, ettei kristittyä esivaltaa tarvitse kunnioittaa.

Lutherin kirjaa Juutalaisista ja heidän valheistaan on pidetty Lutherin tuotannon häpeäpilkkuna. Kirjaan sisältyy ”juutalaisten valheiden” kuulemisesta pääsemiseksi kehotuksia esivallalle polttaa juutalaisten synagogia, keräämään juutalaiset kaupungeissa omiin suljettuihin kortteleihinsa (gettoihin) ja viemään laiskat juutalaiset ahkeruuden oppimista varten työleireihin kaupunkien ulkopuolelle. Myös hengen riistäminen juutalaisilta kuului Lutherin kirjassa oikeutettuihin toimenpiteisiin kristinuskon puolesta.

Koska Luther katsoi Raamatun nojalla, että muun muassa jumalanpilkka, kristittyjen eksyttäminen pois Kristuksesta ja esivallan halveksiminen ovat vääryyksiä, hän kehotti esivaltaa rankaisemaan vääryyttä tekeviä juutalaisia. Esivallan pitäisi rangaista jumalanpilkasta ja sillä on oikeus puolustaa oikeaa Jumalaa. Luther kirjoitti teoksen Juutalaisista ja heidän valheistaan esipuheessa, että häneltä on pyydetty kirjoitusta juutalaisista. Joidenkin kristittyjen pelättiin horjuvan kristillisestä uskostaan juutalaisen uskonnon puoleen, koska Luther ei ollut ottanut kovin näkyvästi kantaa sitä vastaan ”Minä en soisi, että kristityt antaisivat juutalaisten vietellä itsensä samaan kurjuuteen ja surkeuteen, jossa he itse ovat.”[15]

Historioitsija Dick Harrisonin mukaan Luther nostettiin Hitlerin Saksassa 1930-luvulla lähes pyhimyksen asemaan, ja monet kansallissosialistit vetosivat hänen kirjoituksiinsa puolustaessaan holokaustia keskitysleireineen.[16] Professori Carl Fredrik Wisløff on kuitenkin huomauttanut, että toisin kuin kansallissosialistit, jotka pitivät juutalaista ”rotua” vihollisenaan, oli Lutherilla kyse uskonnosta. Kastettu juutalainen ei ollut enää juutalainen. Wisløffin mukaan tuon ajan esivalta ei Lutherin juutalaisia koskevia kehotuksia onneksi juurikaan noudattanut.[17]

Luther ja islam

Pääartikkeli: Martti Luther ja islam

Marburgin kokouksen aikaan Suleiman Suuri ja hänen ottomaanien armeijansa piiritti Wieniä. Luther ei ollut hyväksynyt turkkilaisten vastustamista vuoden 1518 95 teesin selitysteoksessaan. Hän piti turkkilaisia Jumalan kristityille lähettämänä rangaistuksena, raamatullisen maailmanlopun lähetteinä. Nämä tuhoaisivat antikristuksen, jonka Luther uskoi olevan paavi.[18] Hän vastusti ajatusta Pyhästä sodasta ”ikään kuin kansamme olisi kristittyjen armeija turkkilaisia vastaan, jotka olivat Kristuksen vihollisia. Tämä on täysin ristiriidassa Kristuksen opetuksia ja nimeä vastaan.”[19] Toisaalta Kahden regimentin opissaan Luther tuki ei-uskonnollista sotaa turkkilaisia vastaan. Vuonna 1526 Luther kirjoitti teoksessa Voivatko sotilaatkin kuulua autuaalliseen säätyyn?, että kansakunnan puolustaminen käy syyksi oikeutettuun sotaan[20]. Vuonna 1529 Vom Kriege wider die Türken -teoksessaan Luther kehotti toistuvasti keisari Kaarle V:tä ja saksalaisia taistelemaan turkkilaisia vastaan.

Vuonna 1542 Luther luki Koraanin latinankielisen käännöksen.[21] Hän tuotti sittemmin useita jyrkästi arvostelevia kirjoituksia islamista. Hän kirjoitti muslimien uskosta kiihkottomammin kuin juutalaisuudesta.[22] Vaikka Luther piti muslimien uskoa paholaisen aseena sekä nimitti profeetta Muhammedia ”piruksi ja Saatanan esikoislapseksi”,[23] hän ei ollut saarnaamassa ristiretkeä turkkilaisia vastaan: ”Annettakoon turkkilaisen uskoa ja elää kuten tahtoo, aivan kuten paaviuden ja valekristittyjen annetaan elää.”[24] Luther vastusti Koraanin julkaisukieltoa, sillä hän halusi sen olevan saatavilla kriittistä tutkimusta varten.

Luther ja yhteiskunta

Köyhäinhoidon uudistus oli keskeinen osa Martti Lutherin aloittamaa kirkollista vallankumousta. Luther ja hänen kannattajansa uskoivat sanomansa ratkaisevan myös köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Tämä edisti luterilaisuuden leviämistä.[25]

Lutherin suosio

Luther-monumentti Wittenbergissä.

Eri aikoina ja eri maissa on Lutheriin suhtauduttu monin eri tavoin. 1800-luvulla nousevan kansallistunteen Saksassa hänestä tehtiin eräänlainen isänmaan sankari. Esimerkiksi uskonpuhdistajaa esittävät kuvat olivat usein ylistäviä ja kertoivat tämän sankaruudesta.

Natsi-Saksan aikana Lutherille annettiin oikeaoppisen uskonpuhdistajan rooli. Juutalaisvastaisten mielipiteidensä takia Luther oli arvostettu mies Adolf Hitlerin johtamassa Saksassa. Luther kuvattiin useaan otteeseen juutalaisvihaajaksi: seikka jolle tämän omat tekstit toki antoivat pohjaa. Natsimieliset protestanttipapit vetosivat Lutheriin oikeuttaakseen kirstalliyön terrorin.[16]

Sosialistinen Saksan demokraattinen tasavalta leimasi Martti Lutherin jahkailijaksi ja aikaansaamattomaksi henkilöksi. Viralliselle Saksan demokraattiselle tasavallalle tämä oli tosin hyvällä asialla, mutta ei päässyt monestikaan puheitaan pitemmälle asioiden edistämiseksi. Kuitenkin Saksan demokraattinen tasavalta järjesti suuret Luther-juhlat 1983 uskonpuhdistajan 500-vuotissyntymäpäivien yhteydessä.

Katolisille Luther on ollut perinteisesti yhteisen kirkon hajottaja. Katolinen Luther-tutkimus on muuttunut objektiivisempaan suuntaan Joseph Lortzin koulukunnasta alkaen.

Evankelis-luterilaiset pitivät Lutheria pitkään sankarina. Historiantutkimuksen huomiot uskonpuhdistajan juutalaisasenteista ja suhtautumisesta talonpoikaiskapinallisiin ovat sittemmin monipuolistaneet Lutherin kuvaa.

Elokuvia

  • 1953: Martin Luther, Niall MacGinns Lutherina
  • 1973: Luther, Stacy Keach Lutherina
  • 1983: Martin Luther Heretic
  • 1992: Missä Luther käveli
  • 2001: Avoin ovi Lutherille
  • 2002: Martin Luther, historiallinen elokuva
  • 2003: Luther, Joseph Fiennes Lutherina

Lähteet

  • Bainton, Roland: Tässä seison. Martti Lutherin elämä. ((Here I Stand. A Life of Martin Luther, 1950.) Saksankielisestä laitoksesta suomentanut Helinä Kuusiola) Helsinki: SLEY-kirjat, 1982. ISBN 951-617-528-7

Viitteet

  1. ↑ a b c d ”Luther, Martti”, Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 7. osa, Lis–Mil. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-07246-X
  2. ↑ Uskonpuhdistaja Martti Luther. [vanhentunut linkki]
  3. ↑ Luento reformaation löytöjä -sarjassa Aleksanterin kirkossa 29.1.2017. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Bainton, Roland: Tässä seison. Luku 6.
  5. ↑ The Bull «Decet Romanum Pontificem». Leo X Excommunicates Marin Luther. Rome, 1521 January 3rd Archivum Secretum Apostolicum Vaticanum. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ ”Tässä seison!” – Luther Wormsin valtiopäivillä 27.5.2002. KDG Wittenberg. Viitattu 2.10.2013, 14.7.2024.
  7. ↑ Prause, Gerhard: Historian harhaluuloja ja totena esitettyjä taruja. ((Niemand hat Kolumbus ausgelacht. Populäre Irrtümer der Geschichte richtiggestellt, 1969.) Suomentanut Antti Nuuttila) Porvoo Helsinki: WSOY, 1969.
  8. ↑ Sariola, Yrjö: Sanan aika 2009–2010, s. 4. Hämeenlinna: Kirjapaja, 2009. ISBN 978-951-607-930-4
  9. ↑ Pajamo, Reijo: Hymnologian peruskurssi, s. 23. Helsinki: Sibelius-Akatemia, 1991. ISBN 953-9658-01-X
  10. ↑ Halonen, Kaisa: Nainen on luotu äidiksi ja alamaiseksi, opetti Martti Luther, mutta antoi kotona vallan vaimolleen Kirkko ja kaupunki. 4.10.2019. Viitattu 14.7.2024.
  11. ↑ Heininen, Simo: Martti Lutherin ja Katariina von Boran avioliitosta alkoi uusi papin perheen aika Kirkko ja kaupunki. 6.11.2017. Viitattu 14.7.2024.
  12. ↑ Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Helsinki: Otava, 1989.
  13. ↑ Luther, Martti: Juutalaisista ja heidän valheistaan, s. 77. ((Von den Juden und ihren Lügen, 1543.) Suomentanut T. T. Karanko) Helsinki: Kustannus-oy. Vasara, 1939. Teoksen verkkoversio (PDF).
  14. ↑ Juutalaisista ja heidän valheistaan, s. 157.
  15. ↑ Juutalaisista ja heidän valheistaan, esipuhe.
  16. ↑ a b Jansson, Stefan & Löyttyniemi, Raili: Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia? 16.4.2017. Yle uutiset. Viitattu 14.7.2024.
  17. ↑ Wisløff, Carl Fredrik: Tätä Luther opetti, s. 252. (Suomentanut Raimo Mäkelä) Kauniainen: Suomen Raamattuopiston Kustannus, 1985. ISBN 951-9039-09-0
  18. ↑ Cunningham, Andrew: The Four Horsemen of the Apocalypse: Religion, War, Famine and Death in Reformation Europe, s. 141. Cambridge: Cambridge University Press, 2000. ISBN 0521467012. Google Books. (englanniksi)
  19. ↑ On War against the Turk, 1529. Lainaus teoksessa Brown, William P.: The Ten Commandments: The Reciprocity of Faithfulness. Louisville, Kentucky: Westminster John Knox Press, 2004. ISBN 0664223230. Google Books. (englanniksi)
  20. ↑ Luther, Martti: Voivatko sotilaatkin kuulua autuaalliseen säätyyn? (Ob Kriegsleute auch in seligem Stande sein können, 1526. WA 19, 623–662.) Suomentanut Heidi Ollikainen. Teoksessa Valitut teokset 3, s. 105–140. Porvoo: WSOY, 1959.
  21. ↑ Brecht, 3:354.
  22. ↑ Goffman, Daniel: The Ottoman Empire and Early Modern Europe, s. 109. Cambridge: Cambridge University Press, 2002. ISBN 0521459087. Google Books. (englanniksi)
  23. ↑ "Mohammed and Mohammedanism". Catholic Encyclopedia, 1913. (englanniksi)
  24. ↑ On war against the Turk, 1529. Lainaus teoksessa Miller, Roland E.: Muslims and the Gospel, s. 208. Minneapolis: Kirk House Publishers, 2006. ISBN 1932688072. Google Books. (englanniksi)
  25. ↑ http://www.skhs.fi/julktoim.htm [vanhentunut linkki]

Kirjallisuutta

  • Jonsson, Per: Småborgerlig reaktionär eller progressiv revolutionär? Martin Luther i marxistisk historieskrivning. Landskrona: Reformatio, 1983. ISBN 91-85454-21-4 Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
  • Kolb, Robert & Dingel, Irene & Batka, Ľubomír (toim.): The Oxford Handbook of Martin Luther’s Theology. Oxford: Oxford University Press, 2014. ISBN 978-0-19-960470-8 (englanniksi)
  • Laine, Tuija (toim.): Luther, reformaatio ja kirja. (Liittyy näyttelyyn 7.6.–20.10.2012, Kansalliskirjasto) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura: Suomen teologinen kirjallisuusseura, 2012. ISBN 978-952-5031-68-3
  • Luther CD-ROM (Sley-kirjat)
  • Manns, Peter: Martti Luther. ((Martin Luther, 1982.) Suomentanut Helinä Kuusiola) Helsinki: SLEY-kirjat, 1983. ISBN 951-617-545-7
  • Marty, Martin: Martti Luther. ((Martin Luther, 2004.) Suomentanut Sari-Anne Ahvonen) Helsingissä: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-7106-1
  • Pirinen, Kauko: Seitsenpäinen Luther. Martti Lutherin kuva eri aikoina. Helsinki: SLEY-kirjat, 1984. ISBN 951-617-617-8
  • Pinomaa, Lennart: Kuka Luther todella oli. Saarijärvi: Ari-kustannus, 1976. ISBN 951-786-035-8
  • Schilling, Heinz: Martin Luther – Rebell in einer Zeit des Umbruchs. Eine Biographie. München: C. H. Beck, 2012. ISBN 978-3-406-63741-4 (saksaksi)
  • Turunen, Ari: Mulkerot. Patsaalle korotettujen suurmiesten elämäkertoja. Helsinki: Into, 2019. ISBN 978-952-351053-1
  • Vainio, Olli-Pekka: Luther. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-031-918-5

Aiheesta muualla

Renessanssifilosofia

 

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martti_Luther&oldid=22511033”