Ero sivun ”Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Kotus-korjaus (Wikipedia:Botit/pyynnöt) |
kuva |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Meilahdensairaala2.jpg|thumb|[[Meilahden sairaala]] Helsingissä on HYKS:in suurin sairaala.]] |
|||
'''Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala (HYKS<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 23.2.2013}}</ref>)''' on pääkaupunkiseudun sairaanhoidosta vastaava [[sairaala|keskussairaala]]. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat [[Helsinki]], [[Espoo]], [[Vantaa]], [[Kerava]], [[Kirkkonummi]] ja [[Kauniainen]]. HYKS:n toiminta alkoi 1.3.1958, kun keskussairaalan alaisuuteen siirrettiin joukko sairaalakiinteistöjä. Vuoden 2000 alusta '''Helsingin yliopistollinen keskussairaala''' ({{k-sv|Helsingfors universitets centralsjukhus}}), tuli osaksi [[HUS|Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä]], jolloin se lakkasi olemasta itsenäinen organisaatio. Uuteen Helsingin seudun yliopistolliseen keskussairaalaan lasketaan kuuluvaksi Hyksin sairaalat Helsingissä, Jorvin ja Peijaksen sairaalat Espoossa ja Vantaalla sekä joitakin muita erikoissairaanhoidon yksiköitä.<ref>[http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,19673,19680,20857 HYKSin viisi vuosikymmentä]</ref> |
'''Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala (HYKS<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 23.2.2013}}</ref>)''' on pääkaupunkiseudun sairaanhoidosta vastaava [[sairaala|keskussairaala]]. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat [[Helsinki]], [[Espoo]], [[Vantaa]], [[Kerava]], [[Kirkkonummi]] ja [[Kauniainen]]. HYKS:n toiminta alkoi 1.3.1958, kun keskussairaalan alaisuuteen siirrettiin joukko sairaalakiinteistöjä. Vuoden 2000 alusta '''Helsingin yliopistollinen keskussairaala''' ({{k-sv|Helsingfors universitets centralsjukhus}}), tuli osaksi [[HUS|Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä]], jolloin se lakkasi olemasta itsenäinen organisaatio. Uuteen Helsingin seudun yliopistolliseen keskussairaalaan lasketaan kuuluvaksi Hyksin sairaalat Helsingissä, Jorvin ja Peijaksen sairaalat Espoossa ja Vantaalla sekä joitakin muita erikoissairaanhoidon yksiköitä.<ref>[http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,19673,19680,20857 HYKSin viisi vuosikymmentä]</ref> |
||
Versio 9. elokuuta 2015 kello 11.03
Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala (HYKS[1]) on pääkaupunkiseudun sairaanhoidosta vastaava keskussairaala. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Kauniainen. HYKS:n toiminta alkoi 1.3.1958, kun keskussairaalan alaisuuteen siirrettiin joukko sairaalakiinteistöjä. Vuoden 2000 alusta Helsingin yliopistollinen keskussairaala (ruots. Helsingfors universitets centralsjukhus), tuli osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä, jolloin se lakkasi olemasta itsenäinen organisaatio. Uuteen Helsingin seudun yliopistolliseen keskussairaalaan lasketaan kuuluvaksi Hyksin sairaalat Helsingissä, Jorvin ja Peijaksen sairaalat Espoossa ja Vantaalla sekä joitakin muita erikoissairaanhoidon yksiköitä.[2]
Hyksillä on valtakunnallinen vastuu muun muassa elinsiirroista, vaativasta neurokirurgiasta, lasten sydänkirurgiasta, huuli- ja suulakihalkiopotilaiden leikkaushoidosta sekä vaikeiden palovammojen hoidosta.
Hyks on Pohjoismaiden suurimpia yliopistosairaaloita. Sairaansijoja ja hoitopaikkoja on yhteensä yli 3 100. Vuoden 2009 aikana hoidettiin 363 450 potilasta. Leikkauksia päätoimenpiteenä tehtiin noin 66 000, näistä yli 26 000 päiväkirurgisesti. Synnytysten määrä oli 14 500. Hoitojaksojen määrä oli yli 430 000 ja psykiatrisia hoitopäiviä oli yli 100 000.
Hyksissä tehdään myös paljon alan tutkimusta ja se toimii terveydenhuollon suurimpana koulutusympäristönä Suomessa. Yhteistoimintasopimukset ja yhteisvirat Helsingin yliopiston kanssa ovat lääketieteellisen opetuksen perusta. Helsingin yliopistossa opiskelevat lääkärit ja hammaslääkärit tekevät perus- ja erikoistumisopintojaan Hyksin sairaaloissa. Lisäksi noin 3 000:lla terveysalan opiskelijalla on kliininen harjoittelujakso alueen sairaaloissa vuosittain.
Hyksin ensimmäinen leikkausrobotti otettiin käyttöön helmikuussa 2009. Robottia on käytetty pääosin urologiassa, jossa ensimmäisen vuoden aikana tehtiin 120 robottiavusteista eturauhasen poistoleikkausta. Vuoden mittaan robottiavusteisia leikkauksia ryhdyttiin tekemään myös thorax-kirurgiassa ja gynekologiassa.
Hyksin huuli- ja suulakihalkiokeskus Husuke on Euroopan neljänneksi suurin halkiokeskus, johon on keskitetty valtaosa suomalaislasten halkioiden hoidoista. Husukeen on keskitetty myös kallon epämuodostumien hoito, ja vuosittain yksikössä tehdään noin 50 kraniofakiaalikirurgista toimenpidettä. (Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimii maan toinen tähän erikoistunut yksikkö, Oulun Craniofaciaalikeskus.)
Vuonna 2009 huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) kraniofakiaaliyksikkö sai alan maailmankonferenssissa Center of Excellence -tunnustuksen ja se luokiteltiin kansainväliseksi kraniofakiaalikirurgian koulutuskeskukseksi.
HYKS:n sairaalat
- Auroran sairaala
- Herttoniemen sairaala
- Iho- ja allergiasairaala
- Jorvin sairaala
- Kirurginen sairaala
- Kätilöopiston sairaala
- Lasten ja nuorten sairaala
- Meilahden sairaala
- Naistenklinikka
- Peijaksen sairaala
- Psykiatriakeskus
- Silmä-korvasairaala
- Syöpätautien klinikka
- Töölön sairaala
Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
- ↑ HYKSin viisi vuosikymmentä