Ero sivun ”Erich von Falkenhayn” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
p Päivitetään aakkostus
 
(23 välissä olevaa versiota 21 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
'''Erich von Falkenhayn''' ([[11. syyskuuta]] [[1861]] – [[8. huhtikuuta]] [[1922]]) oli [[kenraali]] ja Saksan kenttäarmeijan päällikkö [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]]. Hän johti muun muassa [[Verdunin taistelu]]a.
'''Erich von Falkenhayn''' ([[11. syyskuuta]] [[1861]] – [[8. huhtikuuta]] [[1922]]) oli [[kenraali]] ja Saksan kenttäarmeijan päällikkö [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]]. Hän johti muun muassa [[Verdunin taistelu]]a.


Falkenhayn teki pitkän uran sotilaana. Hän palveli muun muassa [[Kiina]]ssa [[Boksarikapina]]n aikana. Vuonna [[1913]] hän nousi [[Preussi]]n sotaministeriksi, minkä takia hän oli merkittävä tekijä [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] synnyssä.
Falkenhayn teki pitkän uran sotilaana. Hän palveli muun muassa [[Kiina]]ssa [[boksarikapina]]n aikana. Vuonna 1913 hän nousi [[Preussi]]n sotaministeriksi, minkä takia hän oli merkittävä tekijä [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] synnyssä.


Falkenhayn korvasi [[Helmuth Johannes Ludwig von Moltke]]n [[Marnejoen taistelu]]n jälkeen esikuntapäällikkönä. [[Schlieffen-suunnitelma]]n epäonnistuttua Falkenhayn yritti kukistaa ranskalaiset ja brittiläiset niin kutsutulla "kilvalla merelle". Britit pysäyttivät saksalaiset vasta [[Ypresin taistelu]]ssa.
Falkenhayn korvasi [[Helmuth Johannes Ludwig von Moltke]]n [[Marnejoen taistelu]]n jälkeen esikuntapäällikkönä. [[Schlieffen-suunnitelma]]n epäonnistuttua Falkenhayn yritti kukistaa ranskalaiset ja brittiläiset niin kutsutulla ”kilvalla merelle”. Britit pysäyttivät saksalaiset vasta [[Ypresin taistelu]]ssa.


Falkenhayn piti hyökkäävämmästä taktiikasta läntisellä rintamalla ja teki vain pieniä kampanjoita [[Venäjä]]ä vastaan toivoen, että Venäjä suostuisi erilliseen aselepoon. Tämä johti konfliktiin [[Paul von Hindenburg]]in ja [[Erich Ludendorff]]in kanssa. Lopulta Falkenhayn sai aikaan massiivisen näännytystaistelun [[Verdunin taistelu|Verdunissa]], jossa kuoli satojatuhansia ihmisiä. Falkenhayn toivoi luultavasti, että joko suuri menehtyneiden määrä saisi Euroopan johtajat päättämään sodan tai menetykset olisivat suuremmat Ranskalle kuin Saksalle. Suunnitelman epäonnistuttua Hindenburg korvasi Falkenhayn esikuntapäällikkönä.
Falkenhayn piti hyökkäävämmästä taktiikasta läntisellä rintamalla ja teki vain pieniä kampanjoita [[Venäjä]]ä vastaan toivoen, että Venäjä suostuisi erilliseen aselepoon. Tämä johti konfliktiin [[Paul von Hindenburg]]in ja [[Erich Ludendorff]]in kanssa. Lopulta Falkenhayn sai aikaan massiivisen näännytystaistelun [[Verdunin taistelu|Verdunissa]], jossa kuoli satojatuhansia sotilaita. Falkenhayn uskoi ”vuodattavansa ranskalaisten veren kuiviin”, jolloin miestappioiden määrä saisi Euroopan johtajat päättämään sodan tai menetykset olisivat suuremmat Ranskalle kuin Saksalle. Suunnitelman epäonnistuttua Hindenburg korvasi Falkenhaynin esikuntapäällikkönä.


Sodan loppuvaiheissa Falkenhayn palveli Saksan armeijaa vielä [[Transilvania]]ssa, [[Palestiina]]ssa ja [[Valko-Venäjä]]llä. Vuonna [[1919]] hän jäi eläkkeelle armeijasta ja vetäytyi tilalleen, jossa teki useita kirjoja sodasta ja strategiasta sekä omaelämäkerran.
Sodan loppuvaiheissa Falkenhayn palveli Saksan armeijaa vielä [[Transilvania]]ssa, [[Palestiina]]ssa ja [[Valko-Venäjä]]llä. Vuonna 1919 hän jäi eläkkeelle armeijasta ja vetäytyi tilalleen, jossa kirjoitti useita kirjoja sodasta ja strategiasta sekä omaelämäkerran.


{| align="left"
{{tynkä/Henkilö}}
|[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-R34652, Erich von Falkenhayn.jpg|thumb|200px|Erich von Falkenhayn vuonna 1913]]
|}


{{Commonscat}}
{{DEFAULTSORT:Falkenhayn, Erich von}}
[[Luokka:Saksalaiset kenraalit]]


{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[cs:Erich von Falkenhayn]]
{{Tynkä/Henkilö}}
[[da:Erich von Falkenhayn]]

[[de:Erich von Falkenhayn]]
[[en:Erich von Falkenhayn]]
{{AAKKOSTUS:Falkenhayn, Erich von}}

[[es:Erich von Falkenhayn]]
[[Luokka:Saksalaiset kenraalit]]
[[fr:Erich von Falkenhayn]]
[[Luokka:Vuonna 1861 syntyneet]]
[[ko:에리히 폰 팔켄하인]]
[[hr:Erich von Falkenhayn]]
[[Luokka:Vuonna 1922 kuolleet]]
[[it:Erich von Falkenhayn]]
[[he:אריך פון פאלקנהיין]]
[[lb:Erich von Falkenhayn]]
[[hu:Erich von Falkenhayn]]
[[nl:Erich von Falkenhayn]]
[[ja:エーリッヒ・フォン・ファルケンハイン]]
[[no:Erich von Falkenhayn]]
[[pl:Erich von Falkenhayn]]
[[ro:Erich von Falkenhayn]]
[[ru:Фалькенхайн, Эрих фон]]
[[sr:Ерих фон Фалкенхајн]]
[[sv:Erich von Falkenhayn]]
[[vi:Erich von Falkenhayn]]
[[tr:Erich von Falkenhayn]]
[[zh:埃里希·馮·法金漢]]

Nykyinen versio 9. lokakuuta 2023 kello 09.50

Erich von Falkenhayn

Erich von Falkenhayn (11. syyskuuta 18618. huhtikuuta 1922) oli kenraali ja Saksan kenttäarmeijan päällikkö ensimmäisessä maailmansodassa. Hän johti muun muassa Verdunin taistelua.

Falkenhayn teki pitkän uran sotilaana. Hän palveli muun muassa Kiinassa boksarikapinan aikana. Vuonna 1913 hän nousi Preussin sotaministeriksi, minkä takia hän oli merkittävä tekijä ensimmäisen maailmansodan synnyssä.

Falkenhayn korvasi Helmuth Johannes Ludwig von Moltken Marnejoen taistelun jälkeen esikuntapäällikkönä. Schlieffen-suunnitelman epäonnistuttua Falkenhayn yritti kukistaa ranskalaiset ja brittiläiset niin kutsutulla ”kilvalla merelle”. Britit pysäyttivät saksalaiset vasta Ypresin taistelussa.

Falkenhayn piti hyökkäävämmästä taktiikasta läntisellä rintamalla ja teki vain pieniä kampanjoita Venäjää vastaan toivoen, että Venäjä suostuisi erilliseen aselepoon. Tämä johti konfliktiin Paul von Hindenburgin ja Erich Ludendorffin kanssa. Lopulta Falkenhayn sai aikaan massiivisen näännytystaistelun Verdunissa, jossa kuoli satojatuhansia sotilaita. Falkenhayn uskoi ”vuodattavansa ranskalaisten veren kuiviin”, jolloin miestappioiden määrä saisi Euroopan johtajat päättämään sodan tai menetykset olisivat suuremmat Ranskalle kuin Saksalle. Suunnitelman epäonnistuttua Hindenburg korvasi Falkenhaynin esikuntapäällikkönä.

Sodan loppuvaiheissa Falkenhayn palveli Saksan armeijaa vielä Transilvaniassa, Palestiinassa ja Valko-Venäjällä. Vuonna 1919 hän jäi eläkkeelle armeijasta ja vetäytyi tilalleen, jossa kirjoitti useita kirjoja sodasta ja strategiasta sekä omaelämäkerran.

Erich von Falkenhayn vuonna 1913
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.