Ero sivun ”Hrodna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
hrodna, järjestelyä
+ kaupunkimallinne tietoineen, asukasluku lähteeseen perustuvaksi + foto Commonisista yms
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kaupunki
[[Kuva:Location of Grodno in Belarus.png|thumb|180px|Hrodnan sijainti]]
|virallinen nimi=Гро́дна, Гро́дно<br/>Hrodna
[[Image:Coat of Arms of Hrodna, Belarus.png|thumb|100px|Hrodnan vaakuna]]
|vaakuna=[[Kuva: Coat of Arms of Hrodna, Belarus.png|100px|Hrodnan vaakuna]]
'''Hrodna''' ({{k-be|Гро́дна}}) eli '''Grodno''' ({{k-ru|Гро́дно}}; {{k-pl|Grodno}}; {{k-lt|Gardinas}}) on kaupunki [[Valko-Venäjä]]llä, lähellä [[Puola]]n ja [[Liettua]]n rajaa. Kaupungissa on 317&nbsp;366 asukasta ([[2005]]). Se on [[Hrodnan alue]]en ja piirin pääkaupunki.
|sijainti=[[Kuva: Grodno_province_Grodno.svg|160px]]
|koordinaatit={{coor dms|52|06|01|N|23|40|48|E|type:city(300100)}}
|valtio=Valko-Venäjä
|aluetyyppi=Alue
|alue= Hrodnan alue
|vuosi= 1127 (maininta)
|väkiluku= 316&nbsp;700 <small>(2004)</small>
|pinta-ala=
|väestötiheys=
|korkeus= noin 95-160 m mpy
|johtaja= Alexander Antonenko
|www-osoite= http://www.region.grodno.by
|www-nimi= Hrodnan (alueen ja kaupungin) virallinen sivusto {{ru}}
|huomautus=
}}

'''Hrodna''' ({{k-be|Гро́дна}}) eli '''Grodno''' ({{k-ru|Гро́дно}}; {{k-pl|Grodno}}; {{k-lt|Gardinas}}) on kaupunki [[Valko-Venäjä]]llä, lähellä [[Puola]]n ja [[Liettua]]n rajaa. Kaupungissa on 316&nbsp;700 asukasta (2004)<ref>Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобильных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog), 2005. 1:500 000, sivu 71. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. {{ru}}</ref>. Se on [[Hrodnan alue]]en ja piirin pääkaupunki. Kaupungin läpi virtaa [[Niemen]]-joki.


Kaupungissa on lääketieteellinen yliopisto, jossa on paljon ulkomaalaisiakin opiskelijoita. Sijaintinsa vuoksi siellä on paljon puolalaisia asukkaita ja se on yksi katolilaisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.
Kaupungissa on lääketieteellinen yliopisto, jossa on paljon ulkomaalaisiakin opiskelijoita. Sijaintinsa vuoksi siellä on paljon puolalaisia asukkaita ja se on yksi katolilaisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.
Rivi 9: Rivi 26:
Kaupunki on mainittu ensi kertaa jo [[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]] [[1127]]. 1250-luvulla se jäi Liettuan pakanoiden valtaamaksi ja Liettuan suuriruhtinaskunnalle ja [[Puola-Liettua]]lle. Vuonna 1795 Venäjä sai kaupungin kolmannessa Puolan jaossa.
Kaupunki on mainittu ensi kertaa jo [[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]] [[1127]]. 1250-luvulla se jäi Liettuan pakanoiden valtaamaksi ja Liettuan suuriruhtinaskunnalle ja [[Puola-Liettua]]lle. Vuonna 1795 Venäjä sai kaupungin kolmannessa Puolan jaossa.


[[Kuva:Belarus-Hrodna-New_and_Old_Castles-3.jpg|thumb|left|250px| Näkymä [[Niemen]]-joelle Hrodnassa ]]
[[Kuva:Grodno plac.jpg|thumb|left|250px|Batoryn aukio]]
[[Kuva:Grodno plac.jpg|thumb|left|250px|Batoryn aukio]]
Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi kaupungin 1915 ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta [[Brest-Litovskin rauha]]ssa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta [[Minsk]]issä, joka julisti itsensä itsenäiseksi maalikuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaan.
Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi kaupungin 1915 ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta [[Brest-Litovskin rauha]]ssa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta [[Minsk]]issä, joka julisti itsensä itsenäiseksi maalikuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaan.
Rivi 20: Rivi 38:
Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.
Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.


== Lähteet ==
{{viitteet}}

== Aiheesta lisää==
{{Commons|Hrodna}}
{{Commons|Hrodna}}
*[http://radzima.org/pub/miesta.php?lang=en&miesta_id1=hrhrhora Valokuvia Radzima.org {{en}}]
*[http://old.grodno.net/ Old Photos of Grodno] - vanhempia valokuvia Hrodnasta]
*[http://www.visitgrodno.narod.ru Hrodnan nähtävyyksiä {{en}}]
*[http://www.grodno.biz/ Grodno.biz - Hrodnan alueen informaatio ja liike-eläömä hanke {{ru}}]
*[http://grodno.the.by/ Valkovenäläinen sääennuste Hrodnaan]
*[http://harodnia.com/a109.php Hrodnan arkkitehtuurin ja vanhojen rakennusten tuhoutumisesta {{en}}]


[[Luokka:Valko-Venäjän kaupungit]]
[[Luokka:Valko-Venäjän kaupungit]]

Versio 7. marraskuuta 2008 kello 02.20

Гро́дна, Гро́дно
Hrodna
Hrodnan vaakuna
vaakuna sijainti
Sijainti 52°06′01″N, 23°40′48″E
Valtio Valko-Venäjä
Alue Hrodnan alue
Perustamisvuosi 1127 (maininta)
Väkiluku 316 700 (2004)
Pinta-ala km²
Väestötiheys as./km²
Korkeus noin 95-160 m mpy
Kaupunginjohtaja Alexander Antonenko
Sivusto Hrodnan (alueen ja kaupungin) virallinen sivusto (venäjäksi)

Hrodna (valkoven. Гро́дна) eli Grodno (ven. Гро́дно; puol. Grodno; liett. Gardinas) on kaupunki Valko-Venäjällä, lähellä Puolan ja Liettuan rajaa. Kaupungissa on 316 700 asukasta (2004)[1]. Se on Hrodnan alueen ja piirin pääkaupunki. Kaupungin läpi virtaa Niemen-joki.

Kaupungissa on lääketieteellinen yliopisto, jossa on paljon ulkomaalaisiakin opiskelijoita. Sijaintinsa vuoksi siellä on paljon puolalaisia asukkaita ja se on yksi katolilaisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.

Historia

Kaupunki on mainittu ensi kertaa jo Nestorin kronikassa 1127. 1250-luvulla se jäi Liettuan pakanoiden valtaamaksi ja Liettuan suuriruhtinaskunnalle ja Puola-Liettualle. Vuonna 1795 Venäjä sai kaupungin kolmannessa Puolan jaossa.

Näkymä Niemen-joelle Hrodnassa
Batoryn aukio

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi kaupungin 1915 ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta Brest-Litovskin rauhassa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta Minskissä, joka julisti itsensä itsenäiseksi maalikuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaan.

Puolan--Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. huhtikuuta 1919 kaupungin Puolalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä. Puna-armeija valloitti sen 19. heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. syyskuuta ja Riian rauhassa se jäi Puolalle.

1920-luvulla kaupunki oli yksi Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 % juutalaisia. Puolan hallitus kielsi valkovenäjän kielen käytön ja koulut suljettiin.

Vuonna 1939 kaupungissa käytiin kiivaita jälleen taisteluja Puna-armeijan ja puolalaisten välillä. 20--22. syyskuuta 1939. Molotov-Ribbentropin sopimuksen mukaan kaupunki kuului Neuvostoliitolle ja se liitettiin Valkovenäjän SNT:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941 ja heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin keskitysleireillä.

Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.

Lähteet

  1. Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобильных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog), 2005. 1:500 000, sivu 71. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)

Aiheesta lisää

Malline:Link FA