Imperaattori

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. tammikuuta 2021 kello 17.51 käyttäjän OtsoTA (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee arvonimeä. "Imperator" uudelleenohjaa tänne. SS Imperator oli laiva.
Rooman valtakunta

Osa historian artikkelisarjaa
Rooman valtakunnan hallinto

Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta
753 eaa.510 eaa.

Rooman tasavalta
510 eaa.27 eaa.
Rooman keisarikunta
27 eaa.476 jaa.

Länsi-Rooma
330476

Itä-Rooma
3301453
Trebizond
12041461
Theodoro
12041475

Virkamiehet
Konsuli
Preettori
Prokonsuli
Propreettori
Ediili
Kvestori
Tribuuni
Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori
Magister equitum
Sotatribuuni-konsuli
Kuningas
Triumviraatti
Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti
Dux
Officium
Prefekti
Vicarius
Vigintisexviri
Liktori
Magister militum
Imperaattori
Princeps senatus
Pontifex maximus
Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti
Cursus honorum
Rooman kansankokoukset
Rooman laki
Rooman kansalaisuus
Imperium

Imperaattori (lat. imperator, alkujaan 'imperiumin haltija, komentaja') oli Rooman tasavallassa eräs sotapäällikön arvonimi. Keisariaikana siitä tuli yksi Rooman keisarien arvonimistä. Tästä se edelleen muuttui erääksi keisarin synonyymiksi, jota hallitsijat ovat käyttäneet likimain nykypäiviin saakka.

Naispuolinen imperator (esimerkiksi keisarinna) on imperatrix.

Rooman tasavallan aikana tietyt sotapäälliköt omaksuivat arvon erityisesti suurten voittojen jälkeen, kun heidän armeijansa huusi heidät imperaattoriksi. Tämä oli välttämätön edellytys, jos päällikkö halusi pyytää senaatilta triumfia. Voiton jälkeen päälliköllä oli oikeus käyttää arvoa siihen asti kun hän luopui imperium-käskyvallastaan palatessaan Roomaan. Usein legioonat lahjottiin huutamaan päällikkönsä imperaattoriksi, koska triumfi oli niin tärkeä huomionosoitus ja sitä tavoiteltiin kiivaasti.

Kun Augustuksen myötä siirryttiin lopullisesti pois tasavaltalaisesta hallintomuodosta, imperaattorin arvosta tuli keisarien yksinoikeus. Joissain poikkeustapauksissa myös keisarin lähiomaiset saattoivat saada arvon. Imperaattoriksi huutaminen muuttui keisarien valtaannoususeremoniaksi. Jos legioonat huusivat päällikkönsä imperaattoriksi, oli se suora kapina keisaria vastaan.