Ero sivun ”Irtokarkki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön. |
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehneet 46.132.23.146 ja 2001:999:230:5002:149E:1C19:560C:39A9) ja palautettiin versio 22020459, jonka on tehnyt Linkkerpar: ei parempi Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
| (39 välissä olevaa versiota 27 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:WEB INRIKES.jpg|pienoiskuva|Candykingin myyntipiste norjalaisessa kaupassa vuonna 2017.]] |
|||
[[Kuva:Candy shop.jpg|thumb|200px|Irtokarkkihylly.]] |
|||
'''Irtomakeiset''' eli '''irtokarkit''' ovat [[karkki|karkkeja]], joita myydään muun muassa [[Kioski|kioskeissa]], [[Lähikauppa|lähikaupoissa]], [[market]]eissa ja [[Karkkikauppa|karkkikaupoissa]] niin, että ostaja kokoaa (tavallisesti [[kauha]]lla) pussiin haluamiaan makeisia haluamansa määrän. Hinta määritellään punnitsemalla pussi sisältöineen, |
'''Irtomakeiset''' eli '''irtokarkit '''eli '''irtokaramellit''' ovat [[karkki|karkkeja]], joita myydään muun muassa [[Kioski|kioskeissa]], [[Lähikauppa|lähikaupoissa]], [[market]]eissa ja [[Karkkikauppa|karkkikaupoissa]] niin, että ostaja kokoaa (tavallisesti [[Kauha (keittiöväline)|kauha]]lla) pussiin haluamiaan makeisia haluamansa määrän. Hinta määritellään punnitsemalla pussi sisältöineen, minkä tekee joko ostaja tai myyjä. |
||
Jos makeisen ostaa irtokarkkihyllystä, sen saattaa saada halvemmalla kuin valmiiksi pussitettuna.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20020780|nimeke=Samat karkit, yli 50 prosentin ero hinnassa – tätä yllättävää säästövinkkiä voit kokeilla lähikaupassa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-03-03|viitattu=2023-03-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tämä johtuu siitä, että kauppa myy irtokarkit keskiarvohinnalla, jossa sekä kalliit että halvat makeiset saavat saman kilohinnan.<ref name=":0" /> |
|||
| ⚫ | Irtomakeiset tulivat myyntiin kioskeihin ja kahviloihin 1970-luvun lopulla{{ |
||
[[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurin irtokarkkitukkuri on [[Candyking]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =<!-- http://www.candyking.com/Candyking/templates/Candyking_Page.aspx?id=2123&epslanguage=FI --> | Arkisto = https://archive.is/So9GK | Arkistoitu = 25.4.2013 | Nimeke = Herkkuhetkiä - omalla tavallasi. | Julkaisija = Candyking | Viitattu = 26.7.2012}}</ref>, jonka [[Cloetta]] osti vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005093039.html|nimeke=34 miljoonan euron karkkikauppa: Candyking sai uuden omistajan|tekijä=Taloussanomat|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-02-17|viitattu=2019-07-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
| ⚫ | Ensimmäiset irtomakeiset olivat hedelmäisiä |
||
==Historia Suomessa== |
|||
==Lähde== |
|||
[[Tiedosto:Jyväskylä - candy store.jpg|pienoiskuva|200px|Irtokarkkihylly Jyväskylässä vuonna 2013.]] |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Irtomakeiset tulivat myyntiin kioskeihin ja kahviloihin 1970-luvun lopulla.<ref name="salmiakki">{{Kirjaviite|Tekijä=Jukka Annala|Nimeke=Salmiakki|Vuosi=2001|Sivu=29|Julkaisija=Nemo}}</ref> Niitä myytiin kappalehinnalla – markka-aikaan jopa yhden pennin hintaisia oli saatavilla. Irtokarkit pussitti myyjä, ei suinkaan asiakas itse. Ne olivat kioskeissa usein esillä lasipurkeissa ikkunan edessä; myyjä otti karamelleja lusikalla asiakkaan pyynnön mukaisesti pussiin esimerkiksi "viisi kappaletta" tai "markalla". |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Vuonna 2013 Candykingin Suomen tuotepäällikkö kertoi, että suklaisista irtokarkeista suosituin oli Susu-pala. Muita suosikkeja olivat vaniljafudge, nallekarkit ja tutit, jogurttirusinat ja Noitapilli. Irtokarkkien menekeissä on kausivaihtelua, suklaiden osuus korostuu syyskuusta joulukuuhun, kun taas alkuvuonna syödään salmiakkia, pääsiäisen aikoihin suklaa- ja hedelmärakeita ja kesällä viinikumeja ja vaahtokarkkeja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tassa-ovat-suomen-himotuimmat-irtokarkit-onko-suosikkisi-mukana/3295788|nimeke=Tässä ovat Suomen himotuimmat irtokarkit – onko suosikkisi mukana?|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2013-11-01|viitattu=2019-07-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
| ⚫ | |||
Irtokarkkien menekki kasvoi vahvasti 2010-luvun puolivälissä. Suurin kasvu tapahtui Cloettan markkinointipäällikön mukaan suklaan ja kirpeiden karkkien myynnissä. Uutena käyttökohteena hän mainitsi irtokarkkibuffetit [[Häät|häissä]] ja muissa juhlissa.<ref name="IL29092017">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/201709282200423515|nimeke=Irtokarkkien top10 - tässä ovat suomalaisten suosikit!|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2019-07-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
[[sv:Lösgodis]] |
|||
Vuonna 2017 Cloettan liiketoimintajohtaja kertoi, että Suomessa kulutetaan eniten hedelmämakeisia, suklaata, toffeita, lakritseja ja salmiakkeja. Eniten osuuttaan olivat kasvattaneet suklaa ja kirpeät hedelmämakeiset.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/suomalaisten-suosimat-irtokarkit-listattiin-kasvavaan-trendiin-lahtee-mukaan-nyt-myos-kymmenen-lidlia/7036514|nimeke=Suomalaisten suosimat irtokarkit listattiin – kasvavaan trendiin lähtee mukaan nyt myös kymmenen Lidliä|tekijä=Petra Sundell|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2018-08-20|viitattu=2019-07-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
Vuonna 2018 [[S-ryhmä|S-ryhmän]] myydyimpiä irtokarkkeja olivat Susu-pala, Suklaatoffeerulla, Ahaa suklaacrisp, Valkosuklaatoffee, [[Amerikan pastillit]], Hedelmänaperot, [[Pätkis]] minibites, [[Sirkusaakkoset]], Ässä Hedelmä ja Valkosuklaa-mustikka. Keskon ruokakaupoissa irtomakeisia myytiin yleensä joko [[Candyking]]- tai [[Cloetta Suomi|Karkkikatu]]-konseptilla, jolloin kaupoissa oli myynnissä vain jommankumman tuotteet. Candykingin myydyimmät tuotteet olivat Susu-pala, Pätkis minibites, Suklaatoffeerulla, Fizzy Bubblegum bottles, [[Jugurttirusina|Jugurttirusinat]], Suklaatoffeerae, Noitapilli XL, Naperoiset, Vadelma-lakritsikallot ja Amazon. Karkkikadun suosituimmat tuotteet taas olivat Center, Suklaacrisp, Sirkusaakkoset, Fizzy pop, Kanolds Gräddkola, Suklaalakupallo, Crispy rocks rice, Hedelmätutit, Pääkallot ja jaetulla 10. sijalla Polly, Vanilja fudge ja Metsämarjat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005584410.html|nimeke=Suklaa maistuu suomalaisille – nämä ovat kauppojen suosituimmat irtokarkit|tekijä=Linda Arponen-Oikarinen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-02-27|viitattu=2019-07-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
==Kulutus Suomessa== |
|||
Suomalaiset syövät vuosittain noin 14 kiloa makeisia. Irtokarkkeja syödään Suomessa kaikissa ikäryhmissä, eniten irtomakeisia kuluttavat 15–24-vuotiaat ja 45–59-vuotiaat. Miehet syövät irtokarkkeja enemmän kuin naiset. Lapset pitävät eniten hedelmäkarkeista, niin makeina ja kirpeinäkin, kun taas salmiakki ja laku maistuvat aikuisille. Iäkkäämpi väestö suosii lapsuudesta tuttuja makuja, kuten Pihlaja- ja aniskarkkeja. Suklaa maistuu kaikenikäisille.<ref name="IL29092017"/> |
|||
== Lähteet == |
|||
| ⚫ | |||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{commonscat-rivi|Loose candy}} |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Nykyinen versio 29. toukokuuta 2024 kello 11.04
Irtomakeiset eli irtokarkit eli irtokaramellit ovat karkkeja, joita myydään muun muassa kioskeissa, lähikaupoissa, marketeissa ja karkkikaupoissa niin, että ostaja kokoaa (tavallisesti kauhalla) pussiin haluamiaan makeisia haluamansa määrän. Hinta määritellään punnitsemalla pussi sisältöineen, minkä tekee joko ostaja tai myyjä.
Jos makeisen ostaa irtokarkkihyllystä, sen saattaa saada halvemmalla kuin valmiiksi pussitettuna.[1] Tämä johtuu siitä, että kauppa myy irtokarkit keskiarvohinnalla, jossa sekä kalliit että halvat makeiset saavat saman kilohinnan.[1]
Pohjoismaiden suurin irtokarkkitukkuri on Candyking[2], jonka Cloetta osti vuonna 2017.[3]
Historia Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irtomakeiset tulivat myyntiin kioskeihin ja kahviloihin 1970-luvun lopulla.[4] Niitä myytiin kappalehinnalla – markka-aikaan jopa yhden pennin hintaisia oli saatavilla. Irtokarkit pussitti myyjä, ei suinkaan asiakas itse. Ne olivat kioskeissa usein esillä lasipurkeissa ikkunan edessä; myyjä otti karamelleja lusikalla asiakkaan pyynnön mukaisesti pussiin esimerkiksi "viisi kappaletta" tai "markalla".
Ensimmäiset irtomakeiset olivat hedelmäisiä nallekarkkeja, merirosvokaramelleja eli "merkkareita" sekä pommeja, joita oli salmiakin ja hedelmän makuisia. Irtomakeisia olivat myös salmiakkiset merenneidot, jotka olivat yksittäin myytäviä irtokarkkeja hieman isompikokoisia.
Vuonna 2013 Candykingin Suomen tuotepäällikkö kertoi, että suklaisista irtokarkeista suosituin oli Susu-pala. Muita suosikkeja olivat vaniljafudge, nallekarkit ja tutit, jogurttirusinat ja Noitapilli. Irtokarkkien menekeissä on kausivaihtelua, suklaiden osuus korostuu syyskuusta joulukuuhun, kun taas alkuvuonna syödään salmiakkia, pääsiäisen aikoihin suklaa- ja hedelmärakeita ja kesällä viinikumeja ja vaahtokarkkeja.[5]
Irtokarkkien menekki kasvoi vahvasti 2010-luvun puolivälissä. Suurin kasvu tapahtui Cloettan markkinointipäällikön mukaan suklaan ja kirpeiden karkkien myynnissä. Uutena käyttökohteena hän mainitsi irtokarkkibuffetit häissä ja muissa juhlissa.[6]
Vuonna 2017 Cloettan liiketoimintajohtaja kertoi, että Suomessa kulutetaan eniten hedelmämakeisia, suklaata, toffeita, lakritseja ja salmiakkeja. Eniten osuuttaan olivat kasvattaneet suklaa ja kirpeät hedelmämakeiset.[7]
Vuonna 2018 S-ryhmän myydyimpiä irtokarkkeja olivat Susu-pala, Suklaatoffeerulla, Ahaa suklaacrisp, Valkosuklaatoffee, Amerikan pastillit, Hedelmänaperot, Pätkis minibites, Sirkusaakkoset, Ässä Hedelmä ja Valkosuklaa-mustikka. Keskon ruokakaupoissa irtomakeisia myytiin yleensä joko Candyking- tai Karkkikatu-konseptilla, jolloin kaupoissa oli myynnissä vain jommankumman tuotteet. Candykingin myydyimmät tuotteet olivat Susu-pala, Pätkis minibites, Suklaatoffeerulla, Fizzy Bubblegum bottles, Jugurttirusinat, Suklaatoffeerae, Noitapilli XL, Naperoiset, Vadelma-lakritsikallot ja Amazon. Karkkikadun suosituimmat tuotteet taas olivat Center, Suklaacrisp, Sirkusaakkoset, Fizzy pop, Kanolds Gräddkola, Suklaalakupallo, Crispy rocks rice, Hedelmätutit, Pääkallot ja jaetulla 10. sijalla Polly, Vanilja fudge ja Metsämarjat.[8]
Kulutus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaiset syövät vuosittain noin 14 kiloa makeisia. Irtokarkkeja syödään Suomessa kaikissa ikäryhmissä, eniten irtomakeisia kuluttavat 15–24-vuotiaat ja 45–59-vuotiaat. Miehet syövät irtokarkkeja enemmän kuin naiset. Lapset pitävät eniten hedelmäkarkeista, niin makeina ja kirpeinäkin, kun taas salmiakki ja laku maistuvat aikuisille. Iäkkäämpi väestö suosii lapsuudesta tuttuja makuja, kuten Pihlaja- ja aniskarkkeja. Suklaa maistuu kaikenikäisille.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Samat karkit, yli 50 prosentin ero hinnassa – tätä yllättävää säästövinkkiä voit kokeilla lähikaupassa Yle Uutiset. 3.3.2023. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Herkkuhetkiä - omalla tavallasi. Candyking. Arkistoitu 25.4.2013. Viitattu 26.7.2012.
- ↑ Taloussanomat: 34 miljoonan euron karkkikauppa: Candyking sai uuden omistajan Ilta-Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 3.7.2019.
- ↑ Jukka Annala: Salmiakki, s. 29. Nemo, 2001.
- ↑ Tässä ovat Suomen himotuimmat irtokarkit – onko suosikkisi mukana? mtvuutiset.fi. 1.11.2013. Viitattu 3.7.2019.
- ↑ a b Irtokarkkien top10 - tässä ovat suomalaisten suosikit! www.iltalehti.fi. Viitattu 3.7.2019.
- ↑ Petra Sundell: Suomalaisten suosimat irtokarkit listattiin – kasvavaan trendiin lähtee mukaan nyt myös kymmenen Lidliä mtvuutiset.fi. 20.8.2018. Viitattu 3.7.2019.
- ↑ Linda Arponen-Oikarinen: Suklaa maistuu suomalaisille – nämä ovat kauppojen suosituimmat irtokarkit Ilta-Sanomat. 27.2.2018. Viitattu 3.7.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Irtokarkki Wikimedia Commonsissa