Ero sivun ”Ksenofon” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 56 Wikidatan sivulle d:q129772 siirrettyä kielilinkkiä
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
194 195 muokkausta
p Korvataan ISBN-tunniste
 
(19 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee tunnetuinta samannimisistä. Muita merkityksiä on [[Ksenofon (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Kuva:Xenophon.jpg|thumb|250px|Ksenofonin rintapatsas.]]
[[Tiedosto:Xenophon.jpg|pienoiskuva|upright|Ksenofonin rintapatsas.]]
⚫
'''Ksenofon''' ({{k-grc|Ξενοφῶν|Ksenofōn}}, {{k-la|Xenophon}}; noin [[430 eaa.|430]]—[[355 eaa.]])<ref name="Tervahauta-2009">Tervahauta, Ulla: Johdanto. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Ksenofon | Nimeke=Talouden taito | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Sivu=9, 17 | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-120-3}}</ref> oli [[antiikin Kreikka|antiikin kreikkalainen]] kirjailija, [[filosofi]] ja sotilas. Hän oli [[Sokrates|Sokrateen]] oppilas. Hänet tunnetaan erityisesti [[Kreikan historia]]a ja [[Antiikin Kreikan kulttuuri|kulttuuri]]a käsittelevistä teoksistaan.


⚫
Ksenofon taisteli nuorena miehenä persialaisen prinssin [[Kyyros nuorempi|Kyyros nuoremman]] armeijassa. Kyyros yritti kaapata vallan veljeltään Persian kuninkaalta [[Artakserkses II|Artakserkses II:lta]] mutta epäonnistui. Ksenofon ja muut kreikkalaiset palkkasotilaat joutuivat taistelemaan tiensä kotiin Kreikkaan Persian valtakunnan sydämestä. Ksenofon kirjoitti sotaretkeen perustuvan teoksen ''Anabasis''. Myöhemmin Ksenofon liittyi Spartan kuningas [[Agesilaos II]]:n armeijaan kun tämä aloitti sodan Persiaa vastaan. Myöhemmin Ksenofon palasi Agesilaoksen kanssa Kreikkaan kun Sparta ja Ateena ajautuivat jälleen kerran sotaan. Ateenalaiset karkottivat spartalaismielisen Ksenofonin Ateenasta ja hän asettui asumaan Spartan alueelle. Teoksessaan ''[[Hellenika]]'' Ksenofon kuvaa Kreikan historiaa siitä mihin [[Thukydides]] lopetti aina [[Mantineian taistelu (362 eaa.)|Mantineian taistelu]]un asti.
⚫
'''Ksenofon''' ({{k-grc|Ξενοφῶν}}, noin [[430 eaa.]] — noin [[355 eaa.]])<ref name="Tervahauta-2009">Tervahauta, Ulla: Johdanto. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Ksenofon | Nimeke=Talouden taito | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Sivu=9, 17 | Tunniste=ISBN 978-952-495-120-3}}</ref> oli [[antiikin Kreikka|antiikin kreikkalainen]] kirjailija, [[filosofi]] ja sotilas. Hän oli [[Sokrates|Sokrateen]] oppilas. Hänet tunnetaan erityisesti [[Kreikan historia]]a ja [[Antiikin Kreikan kulttuuri|kulttuuri]]a käsittelevistä teoksistaan.

⚫
Ksenofon taisteli nuorena miehenä persialaisen prinssin [[Kyyros nuorempi|Kyyros nuoremman]] armeijassa. Kyyros yritti kaapata vallan veljeltään Persian kuninkaalta [[Artakserkses II]]:a, mutta epäonnistui. Ksenofon ja muut kreikkalaiset palkkasotilaat joutuivat taistelemaan tiensä kotiin Kreikkaan Persian valtakunnan sydämestä. Ksenofon kirjoitti sotaretkeen perustuvan teoksen ''Anabasis''. Myöhemmin Ksenofon liittyi Spartan kuningas [[Agesilaos II]]:n armeijaan kun tämä aloitti sodan Persiaa vastaan. Myöhemmin Ksenofon palasi Agesilaoksen kanssa Kreikkaan kun Sparta ja Ateena ajautuivat jälleen kerran sotaan. Ateenalaiset karkottivat spartalaismielisen Ksenofonin Ateenasta ja hän asettui asumaan Spartan alueelle. Teoksessaan ''[[Hellenika]]'' Ksenofon kuvaa Kreikan historiaa siitä mihin [[Thukydides]] lopetti aina [[Mantineian taistelu (362 eaa.)|Mantineian taistelu]]un asti.


== Elämä ==
== Elämä ==

=== Nuoruus ===
=== Nuoruus ===


Ksenofon syntyi [[antiikin Ateena|ateenalaiseen]] ritariluokkaan (''hippeis'') kuuluvaan perheeseen noin vuonna [[431 eaa.]] Ksenofonin isä oli Gryllos ja äiti Diodora.<ref name="Tervahauta-2009"/> Ritariluokkaan kuuluvien tuli olla tarpeeksi varakkaita varustaakseen itsensä ratsumiehiksi Ateenan armeijaan. Ksenofonin syntymän aikoihin [[peloponnesolaissota]] oli juuri alkanut ja se tuli jatkumaan aina vuoteen [[404 eaa.]] asti. Ksenofon oli luultavasti tarpeeksi vanha ottaakseen itse osaa sotaan vuonna [[409 eaa.]] Sodan loppuvuosien aikana Ateenan [[antiikin demokratia|demokratia]] näytti huonoimmat puolensa, kun [[Arginusain taistelu]]n hävinneet sotapäälliköt tuomittiin kuolemaan lainvastaisen oikeudenkäynnin jälkeen. Ksenofon saattoi hyvinkin olla paikalla oikeudenkäynnin aikana. Ainakin hän vastusti sen toimintaa, kuten käy ilmi hänen Kreikan historiaa käsittelevästä teoksestaan. Ksenofon oli luultavasti Ateenassa [[kolmekymmentä tyrannia|kolmenkymmenen tyrannin]] vallan aikana vuosina 404-403 eaa. Kun demokraatit palasivat valtaan Ateenassa vuonna 403 eaa. päätti Ksenofon jättää kaupungin.<ref>Cawkwell, C. L.: Xenophon, ''A history of my times'' -kirjan johdanto, s. 9.</ref>
Ksenofon syntyi [[antiikin Ateena|ateenalaiseen]] ritariluokkaan (''hippeis'') kuuluvaan perheeseen noin vuonna 431 eaa. Ksenofonin isä oli Gryllos ja äiti Diodora.<ref name="Tervahauta-2009"/> Ritariluokkaan kuuluvien tuli olla tarpeeksi varakkaita varustaakseen itsensä ratsumiehiksi Ateenan armeijaan. Ksenofonin syntymän aikoihin [[peloponnesolaissota]] oli juuri alkanut ja se tuli jatkumaan aina vuoteen 404 eaa. asti. Ksenofon oli luultavasti tarpeeksi vanha ottaakseen itse osaa sotaan vuonna 409 eaa. Sodan loppuvuosien aikana Ateenan [[antiikin demokratia|demokratia]] näytti huonoimmat puolensa, kun [[Arginusain taistelu]]n hävinneet sotapäälliköt tuomittiin kuolemaan lainvastaisen oikeudenkäynnin jälkeen. Ksenofon saattoi hyvinkin olla paikalla oikeudenkäynnin aikana. Ainakin hän vastusti sen toimintaa, kuten käy ilmi hänen Kreikan historiaa käsittelevästä teoksestaan. Ksenofon oli luultavasti Ateenassa [[kolmekymmentä tyrannia|kolmenkymmenen tyrannin]] vallan aikana vuosina 404–403 eaa. Kun demokraatit palasivat valtaan Ateenassa vuonna 403 eaa. päätti Ksenofon jättää kaupungin.<ref>Cawkwell, C. L.: Xenophon, ''A history of my times'' -kirjan johdanto, s. 9.</ref>


=== Kyyroksen sotaretki ===
=== Kyyroksen sotaretki ===
Rivi 17: Rivi 16:
=== Agesilaos ===
=== Agesilaos ===


Palattuaan Kreikkaan Ksenofon osallistui spartalaisen kuninkaan [[Agesilaos II|Agesilaoksen]] sotaretkeen Persiaa vastaan. Agesilaoksesta ja Ksenofoninsta tuli pian ystäviä ja Ksenofon pääsi pian kuninkaan sisäpiirin jäseneksi. Vuonna 395 eaa. Ateena liittoutui Persian kanssa ja aloitti niin sanotun [[Korintin sota|Korintin sodan]] Spartaa vastaan. Ksenofon seurasi Agesilaosta Kreikkaan ja otti osaa [[Koroneian taistelu]]un spartalaisten puolella. Tämän seurauksena Ksenofon karkotettiin Ateenasta. Agesilaos palkitsi kuitenkin ystävänsä Skilloksessa sijaitsevalla maatilalla, joka sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä [[Olympia (Kreikka)|Olympiasta]]. Ksenofon lähetti myöhemmin kaksi poikaansa Spartaan, jossa he saivat perinteisen [[spartalainen kasvatus|spartalaisen kasvatuksen]].
Palattuaan Kreikkaan Ksenofon osallistui spartalaisen kuninkaan [[Agesilaos II|Agesilaoksen]] sotaretkeen Persiaa vastaan. Agesilaoksesta ja Ksenofonista tuli pian ystäviä ja Ksenofon pääsi pian kuninkaan sisäpiirin jäseneksi. Vuonna 395 eaa. Ateena liittoutui Persian kanssa ja aloitti niin sanotun [[Korintin sota|Korintin sodan]] Spartaa vastaan. Ksenofon seurasi Agesilaosta Kreikkaan ja otti osaa [[Koroneian taistelu (394 eaa.)|Koroneian taistelu]]un spartalaisten puolella. Tämän seurauksena Ksenofon karkotettiin Ateenasta. Agesilaos palkitsi kuitenkin ystävänsä Skilloksessa sijaitsevalla maatilalla, joka sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä [[Olympia (Kreikka)|Olympiasta]]. Ksenofon lähetti myöhemmin kaksi poikaansa Spartaan, jossa he saivat perinteisen [[spartalainen kasvatus|spartalaisen kasvatuksen]].


Vuonna [[371 eaa.]] thebalaiset kukistivat Spartan [[Leuktran taistelu]]ssa ja riistivät Peloponnesoksen Spartan hallinnasta. Pian tämän jälkeen Ksenofon karkotettiin maatilaltaan ja hänen oli paettava Korinttiin, jonne hän asettui asumaan. Ennen kuolemaansa Ksenofonin sallittiin palata Ateenaan, mutta hän kuoli lopulta kuitenkin Korintissa.
Vuonna 371 eaa. thebalaiset kukistivat Spartan [[Leuktran taistelu]]ssa ja riistivät Peloponnesoksen Spartan hallinnasta. Pian tämän jälkeen Ksenofon karkotettiin maatilaltaan ja hänen oli paettava Korinttiin, jonne hän asettui asumaan. Ennen kuolemaansa Ksenofonin sallittiin palata Ateenaan, mutta hän kuoli lopulta kuitenkin Korintissa.


=== Sokrateen oppilaana ===
=== Sokrateen oppilaana ===
Rivi 29: Rivi 28:
Vaikka Ksenofonin ajatellaan olleen Platonia kokemattomampi Sokrateen filosofisten ajatusten kirjallisessä käsittelyssä, pidetään hänen kuvaustaan totuudenmukaisempana ja arkisempana kuin Platonin oppi-isäänsä ideaalisoiva ja omia ajatuksiaan Sokrateen suuhun ympännyt kirjallisuus. Toki molempien kirjoittajien kuvaus Sokrateesta on värittynyt.<ref name="Tervahauta-2009"/>
Vaikka Ksenofonin ajatellaan olleen Platonia kokemattomampi Sokrateen filosofisten ajatusten kirjallisessä käsittelyssä, pidetään hänen kuvaustaan totuudenmukaisempana ja arkisempana kuin Platonin oppi-isäänsä ideaalisoiva ja omia ajatuksiaan Sokrateen suuhun ympännyt kirjallisuus. Toki molempien kirjoittajien kuvaus Sokrateesta on värittynyt.<ref name="Tervahauta-2009"/>


Ksenonofonia on sanottu myös ensimmäiseksi [[hevoskuiskaaja]]ksi, koska hän suosi myötämielisyyttä hevosten koulutuksessa ja kirjoitti paljon hevosista.
Ksenofonia on sanottu myös ensimmäiseksi [[Luonnollinen hevostaito|hevoskuiskaajaksi]], koska hän suosi myötämielisyyttä hevosten koulutuksessa ja kirjoitti paljon hevosista.


== Teokset ==
== Teokset ==
Rivi 35: Rivi 34:
[[Kuva:Xenophon2.jpg|thumb|160px|Ksenofon]]
[[Kuva:Xenophon2.jpg|thumb|160px|Ksenofon]]


Ksenofonin kirjoitukset, erityisesti ''[[Kyyroksen sotaretki]]'', ovat kuuluneet pitkään aloittelevien kreikan opiskelijoiden lukemistoon. Hänen teoksensa ''[[Hellenika]]'' on tärkein lähde Kreikan historiaan vuosina [[411 eaa.|411]] — [[362 eaa.]] Se on suoraa jatkoa [[Thukydides|Thukydideen]] ''[[Peloponnesolaissota (Thukydides)|Peloponnesolaissodalle]]''. Ksenofon ei kuitenkaan analysoi tapahtumia yhtä tarkasti kun Thukydides. Hänen sokraattiset kirjoituksensa, jotka ovat säilyneet kokonaisuudessaan, ovat [[sokraattinen menetelmä|sokraattisen menetelmän]] ainoita nykyaikaan säilyneitä kuvaajia Platonin dialogien lisäksi.
Ksenofonin kirjoitukset, erityisesti ''[[Kyyroksen sotaretki]]'', ovat kuuluneet pitkään aloittelevien kreikan opiskelijoiden lukemistoon. Hänen teoksensa ''[[Hellenika]]'' on tärkein lähde Kreikan historiaan vuosina 411–362 eaa. Se on suoraa jatkoa [[Thukydides|Thukydideen]] ''[[Peloponnesolaissota (Thukydides)|Peloponnesolaissodalle]]''. Ksenofon ei kuitenkaan analysoi tapahtumia yhtä tarkasti kun Thukydides. Hänen sokraattiset kirjoituksensa, jotka ovat säilyneet kokonaisuudessaan, ovat [[sokraattinen menetelmä|sokraattisen menetelmän]] ainoita nykyaikaan säilyneitä kuvaajia Platonin dialogien lisäksi.


Ksenofonin teokset ovat innoittaneet myöhempiä kirjailijoita, kuten [[Arrianos]]ta.
Ksenofonin teokset ovat innoittaneet myöhempiä kirjailijoita, kuten [[Arrianos]]ta.
Rivi 41: Rivi 40:
'''Historialliset ja elämäkerralliset teokset'''
'''Historialliset ja elämäkerralliset teokset'''
* ''[[Kyyroksen sotaretki]]'' (''Anabasis'')
* ''[[Kyyroksen sotaretki]]'' ({{polytoninen|Ἀνάβασις|Anabasis}})
* ''[[Kyyroksen kasvatus]]'' (''Kyrupaideia'')
* ''[[Kyyroksen kasvatus]]'' ({{polytoninen|Κύρου παιδεία|Kyrū paideia}})
* ''[[Hellenika|Kreikan historia]]'' (''Hellenika'')
* ''[[Hellenika|Kreikan historia]]'' ({{polytoninen|Ἑλληνικά|Hellēnika}})
* ''[[Agesilaos (Ksenofon)|Agesilaos]]''
* ''[[Agesilaos (Ksenofon)|Agesilaos]]'' ({{polytoninen|Ἀγησίλαος|Agēsilaos}})
'''Sokraattiset dialogit ja muut teokset'''
'''Sokraattiset dialogit ja muut teokset'''
* ''[[Muistelmia (Ksenofon)|Muistelmia]]'' (''Apomnēmoneumata'')
* ''[[Muistelmia (Ksenofon)|Muistelmia]]'' ({{polytoninen|Ἀπομνημονευμάτα|Apomnēmoneumata}})
* ''[[Talouden taito]]'' (''Oikonomikos'')
* ''[[Talouden taito]]'' ({{polytoninen|Ὀικονoμικός|Oikonomikos}})
* ''[[Pidot (Ksenofon)|Pidot]]'' (''Symposion'')
* ''[[Pidot (Ksenofon)|Pidot]]'' ({{polytoninen|Συμπόσιον|Symposion}})
* ''[[Sokrateen puolustuspuhe (Ksenofon)|Sokrateen puolustuspuhe]]'' (''Apologia Sōkratous'')
* ''[[Sokrateen puolustuspuhe (Ksenofon)|Sokrateen puolustuspuhe]]'' ({{polytoninen|Ἀπολογία Σωκράτους|Apologia Sōkratūs}})
* ''[[Hieron (Ksenofon)|Hieron]]'' eli ''Tyranni''
* [[Hieron (Ksenofon)|''Hieron'' eli ''Tyranni'']] ({{polytoninen|Ἱέρων ἢ Τυραννικός|Hierōn ē Tyrannikos}})


'''Lyhyet tutkielmat'''
'''Lyhyet tutkielmat'''


* ''[[Hevostaito]]'' (''Peri hippikēs'')
* ''[[Hevostaito]]'' ({{polytoninen|Περὶ ἱππικῆς|Peri hippikēs}})
* ''[[Ratsuväenkomentaja]]'' (''Hipparkhikos'')
* ''[[Ratsuväenkomentaja]]'' ({{polytoninen|Ἱππαρχικὸς|Hipparkhikos}})
* ''[[Kynegetikos|Metsästyskirja]]'' (''Kynegetikos'')
* ''[[Metsästyskirja]]'' ({{polytoninen|Κυνηγετικός|Kynēgetikos}})
* [[Valtiontulot|''Valtiontulot'' eli ''Varoista'']] ({{polytoninen|Πόροι ἢ Περὶ προσόδων|Poroi ē Peri prosodōn}})
* ''[[Varoista]]'' (''Poroi e peri prosodon'')
* ''[[Ateenan valtiomuoto (Ksenofon)|Ateenan valtiomuoto]]'' (''Athenaion politeia'') (epäperäinen)
* ''[[Ateenan valtiomuoto (Ksenofon)|Ateenan valtiomuoto]]'' ({{polytoninen|Ἀθηναίων πολιτεία|Athēnaiōn politeia}}) (epäperäinen)
* ''[[Spartan valtiomuoto (Ksenofon)|Spartan valtiomuoto]]'' (''Lakedaimonion politeia'') (epäperäinen)
* ''[[Spartan valtiomuoto (Ksenofon)|Spartan valtiomuoto]]'' ({{polytoninen|Λακεδαιμονίων πολιτεία|Lakedaimoniōn politeia}}) (epäperäinen)


== Lähteet ==
== Lähteet ==


* {{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laertios | Nimeke=Merkittävien filosofien elämät ja opit | Sivu=70–73 (II.6), 460-461 | Selite=Suomennos ja selitykset Marke Ahonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Summa | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5418-07-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laertios | Nimeke=Merkittävien filosofien elämät ja opit | Sivu=70–73 (II.6), 460–461 | Selite=Suomennos ja selitykset Marke Ahonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Summa | Vuosi=2003 | Tunniste = | Isbn = 952-5418-07-3}}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===

{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==

=== Suomennetut teokset ===
=== Suomennetut teokset ===


* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kyyroksen sotaretki | Selite=(Anabasis.) Suomentanut ja selittävällä hakemistolla varustanut J. A. Hollo. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. 2. painos (1. painos 1960 Antiikin klassikot -sarjassa) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-22668-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kyyroksen sotaretki | Selite=(Anabasis.) Suomentanut ja selittävällä hakemistolla varustanut J. A. Hollo. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. 2. painos (1. painos 1960 Antiikin klassikot -sarjassa) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste = | Isbn = 951-0-22668-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Sokrates | Selite=Sisällys: ''Muistelmia'' (Apomnemoneumata): ''Pidot'' (Symposion): ''Sokrateen puolustuspuhe'' (Apologia). Suomentanut ja selityksillä varustanut Pentti Saarikoski (1. painos 1960). Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-1-08273-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Sokrates | Selite=Sisällys: ''Muistelmia'' (Apomnemoneumata): ''Pidot'' (Symposion): ''Sokrateen puolustuspuhe'' (Apologia). Suomentanut ja selityksillä varustanut Pentti Saarikoski (1. painos 1960). Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1985 | Tunniste = | Isbn = 951-1-08273-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Hevostaito | Selite=Sisältää myös teoksen ''Ratsuväenkomentaja''. Suomentanut ja selityksillä ja jälkisanalla varustanut Hilla Halla-aho. Olympos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-31-2683-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Hevostaito | Selite=Sisältää myös teoksen ''Ratsuväenkomentaja''. Suomentanut ja selityksillä ja jälkisanalla varustanut Hilla Halla-aho. Olympos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2003 | Tunniste = | Isbn = 951-31-2683-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Talouden taito | Selite=(Oikonomikos.) Suomentanut Ulla Tervahauta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-120-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Talouden taito | Selite=(Oikonomikos.) Suomentanut Ulla Tervahauta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-120-3}}


=== Muuta kirjallisuutta ===
=== Muuta kirjallisuutta ===


* {{Kirjaviite | Tekijä=Gray, Vivienne J. | Nimeke=Xenophon | Selite=Oxford Readings in Classical Studies | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-0-19-921617-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Gray, Vivienne J. | Nimeke=Xenophon | Selite=Oxford Readings in Classical Studies | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2010 | Tunniste = | Isbn = 978-0-19-921617-8}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}


=== Teoksia ===
=== Teoksia ===
Rivi 95: Rivi 95:
* Xenophon: ''[http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Xen.+Cav.+1.1 On the Cavalry Commander]''. Perseus Digital Library. {{en}} {{grc}}
* Xenophon: ''[http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Xen.+Cav.+1.1 On the Cavalry Commander]''. Perseus Digital Library. {{en}} {{grc}}
* Xenophon: ''[http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Xen.+Horse.+1.1 On the Art of Horsemanship]''. Perseus Digital Library. {{en}} {{grc}}
* Xenophon: ''[http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Xen.+Horse.+1.1 On the Art of Horsemanship]''. Perseus Digital Library. {{en}} {{grc}}
* Vapaasti ladattavia Ksenofonin e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Ksenofon Projekti Lönnrotilta]


=== Muuta ===
=== Muuta ===
Rivi 100: Rivi 101:
* Diogenes Laertios: ''Merkittävien filosofien elämät ja opit'':
* Diogenes Laertios: ''Merkittävien filosofien elämät ja opit'':
** [http://www.mikrosapoplous.gr/dl/dl02.html#xenofon Ksenofonin elämäkerta] {{grc}}
** [http://www.mikrosapoplous.gr/dl/dl02.html#xenofon Ksenofonin elämäkerta] {{grc}}
** [http://classicpersuasion.org/pw/diogenes/dlxenophon.htm Ksenofonin elämäkerta] {{en}}
** [http://classicpersuasion.org/pw/diogenes/dlxenophon.htm Ksenofonin elämäkerta] {{Wayback|1=http://classicpersuasion.org/pw/diogenes/dlxenophon.htm |päiväys=20120317063447 }} {{en}}
* {{IEP | Id=xenophon | Tekijä= | Nimeke=Xenophon}}
* {{IEP | Id=xenophon | Tekijä= | Nimeke=Xenophon}}


{{Sokraatikot}}
{{Sokraatikot}}


{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Antiikin kreikkalaiset historioitsijat]]
[[Luokka:Antiikin kreikkalaiset historioitsijat]]
[[Luokka:Antiikin kreikkalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Antiikin kreikkalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Sokraatikot]]
[[Luokka:Sokraatikot]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:400-luvulla eaa. syntyneet]]
[[Luokka:300-luvulla eaa. kuolleet]]

Nykyinen versio 11. marraskuuta 2024 kello 17.44

Tämä artikkeli käsittelee tunnetuinta samannimisistä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Ksenofonin rintapatsas.

Ksenofon (m.kreik. Ξενοφῶν, Ksenofōn, lat. Xenophon; noin 430—355 eaa.)[1] oli antiikin kreikkalainen kirjailija, filosofi ja sotilas. Hän oli Sokrateen oppilas. Hänet tunnetaan erityisesti Kreikan historiaa ja kulttuuria käsittelevistä teoksistaan.

Ksenofon taisteli nuorena miehenä persialaisen prinssin Kyyros nuoremman armeijassa. Kyyros yritti kaapata vallan veljeltään Persian kuninkaalta Artakserkses II:lta mutta epäonnistui. Ksenofon ja muut kreikkalaiset palkkasotilaat joutuivat taistelemaan tiensä kotiin Kreikkaan Persian valtakunnan sydämestä. Ksenofon kirjoitti sotaretkeen perustuvan teoksen Anabasis. Myöhemmin Ksenofon liittyi Spartan kuningas Agesilaos II:n armeijaan kun tämä aloitti sodan Persiaa vastaan. Myöhemmin Ksenofon palasi Agesilaoksen kanssa Kreikkaan kun Sparta ja Ateena ajautuivat jälleen kerran sotaan. Ateenalaiset karkottivat spartalaismielisen Ksenofonin Ateenasta ja hän asettui asumaan Spartan alueelle. Teoksessaan Hellenika Ksenofon kuvaa Kreikan historiaa siitä mihin Thukydides lopetti aina Mantineian taisteluun asti.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksenofon syntyi ateenalaiseen ritariluokkaan (hippeis) kuuluvaan perheeseen noin vuonna 431 eaa. Ksenofonin isä oli Gryllos ja äiti Diodora.[1] Ritariluokkaan kuuluvien tuli olla tarpeeksi varakkaita varustaakseen itsensä ratsumiehiksi Ateenan armeijaan. Ksenofonin syntymän aikoihin peloponnesolaissota oli juuri alkanut ja se tuli jatkumaan aina vuoteen 404 eaa. asti. Ksenofon oli luultavasti tarpeeksi vanha ottaakseen itse osaa sotaan vuonna 409 eaa. Sodan loppuvuosien aikana Ateenan demokratia näytti huonoimmat puolensa, kun Arginusain taistelun hävinneet sotapäälliköt tuomittiin kuolemaan lainvastaisen oikeudenkäynnin jälkeen. Ksenofon saattoi hyvinkin olla paikalla oikeudenkäynnin aikana. Ainakin hän vastusti sen toimintaa, kuten käy ilmi hänen Kreikan historiaa käsittelevästä teoksestaan. Ksenofon oli luultavasti Ateenassa kolmenkymmenen tyrannin vallan aikana vuosina 404–403 eaa. Kun demokraatit palasivat valtaan Ateenassa vuonna 403 eaa. päätti Ksenofon jättää kaupungin.[2]

Kyyroksen sotaretki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksenofon matkusti Vähään-Aasiaan, jossa hän osallistui palkkasoturina Kyyros nuoremman sotaretkeen tämän veljeä ja Persian kuningasta Artakserkses II vastaan. Kyyros yritti kaapata vallan veljeltään, mutta ei kertonut kreikkalaisille palkkasotureilleen retkensä todellista tarkoitusta. Babylonin lähellä Kunaksen taistelussa kreikkalaiset löivät vastustajansa, mutta Kyyros sai surmansa. Kreikkalaiset yrittivät palata takaisin Kreikkaan, mutta Artakserkses antoi surmata heidän johtajansa, mm. spartalaisen Klearkhoksen. Epätoivoiset kreikkalaiset valitsivat itselleen uudet johtajat, yksi heistä oli Ksenofon. Kirjassaan Kyyroksen sotaretki (Anabasis) Ksenofon kertoo kreikkalaisten vaivalloisesta matkasta Armenian läpi Mustanmeren rannalle ja sieltä Byzantioniin.

Agesilaos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palattuaan Kreikkaan Ksenofon osallistui spartalaisen kuninkaan Agesilaoksen sotaretkeen Persiaa vastaan. Agesilaoksesta ja Ksenofonista tuli pian ystäviä ja Ksenofon pääsi pian kuninkaan sisäpiirin jäseneksi. Vuonna 395 eaa. Ateena liittoutui Persian kanssa ja aloitti niin sanotun Korintin sodan Spartaa vastaan. Ksenofon seurasi Agesilaosta Kreikkaan ja otti osaa Koroneian taisteluun spartalaisten puolella. Tämän seurauksena Ksenofon karkotettiin Ateenasta. Agesilaos palkitsi kuitenkin ystävänsä Skilloksessa sijaitsevalla maatilalla, joka sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä Olympiasta. Ksenofon lähetti myöhemmin kaksi poikaansa Spartaan, jossa he saivat perinteisen spartalaisen kasvatuksen.

Vuonna 371 eaa. thebalaiset kukistivat Spartan Leuktran taistelussa ja riistivät Peloponnesoksen Spartan hallinnasta. Pian tämän jälkeen Ksenofon karkotettiin maatilaltaan ja hänen oli paettava Korinttiin, jonne hän asettui asumaan. Ennen kuolemaansa Ksenofonin sallittiin palata Ateenaan, mutta hän kuoli lopulta kuitenkin Korintissa.

Sokrateen oppilaana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokrateen oppilas Ksenofonista tuli hänen tavattuaan Sokrateen kadulla, ja tämän alettua kysellä häneltä kaikenlaisia asioita. Ksenofon oli ensimmäinen, joka kirjoitti ylös muistiinpanoja Sokrateen puheista. Ne on julkaistu nimellä Muistelmia. Ksenofon oli yksi Sokrateen tunnetuimmista oppilaista eli sokraatikoista, Platonin ja Antistheneen ohella. Hän myös kirjoitti ensimmäisenä kreikkalaisen filosofian historiasta.

Tarinoiden mukaan Ksenofon ja Platon olivat jossain määrin toistensa vihamiehiä, tai ainakin kilpailijoita. Ainakaan he eivät juuri mainitse toisiaan kirjoituksissaan. Kummatkin ovat myös kirjoittaneet samanlaisista aiheista, esimerkiksi teokset nimeltä Pidot ja Sokrateen puolustuspuhe, ikään kuin kilpaillakseen toistensa kanssa.

Vaikka Ksenofonin ajatellaan olleen Platonia kokemattomampi Sokrateen filosofisten ajatusten kirjallisessä käsittelyssä, pidetään hänen kuvaustaan totuudenmukaisempana ja arkisempana kuin Platonin oppi-isäänsä ideaalisoiva ja omia ajatuksiaan Sokrateen suuhun ympännyt kirjallisuus. Toki molempien kirjoittajien kuvaus Sokrateesta on värittynyt.[1]

Ksenofonia on sanottu myös ensimmäiseksi hevoskuiskaajaksi, koska hän suosi myötämielisyyttä hevosten koulutuksessa ja kirjoitti paljon hevosista.

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ksenofon

Ksenofonin kirjoitukset, erityisesti Kyyroksen sotaretki, ovat kuuluneet pitkään aloittelevien kreikan opiskelijoiden lukemistoon. Hänen teoksensa Hellenika on tärkein lähde Kreikan historiaan vuosina 411–362 eaa. Se on suoraa jatkoa Thukydideen Peloponnesolaissodalle. Ksenofon ei kuitenkaan analysoi tapahtumia yhtä tarkasti kun Thukydides. Hänen sokraattiset kirjoituksensa, jotka ovat säilyneet kokonaisuudessaan, ovat sokraattisen menetelmän ainoita nykyaikaan säilyneitä kuvaajia Platonin dialogien lisäksi.

Ksenofonin teokset ovat innoittaneet myöhempiä kirjailijoita, kuten Arrianosta.

Historialliset ja elämäkerralliset teokset

Sokraattiset dialogit ja muut teokset

Lyhyet tutkielmat

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 70–73 (II.6), 460–461. (Suomennos ja selitykset Marke Ahonen) Helsinki: Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Tervahauta, Ulla: Johdanto. Teoksessa Ksenofon: Talouden taito, s. 9, 17. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-120-3
  2. ↑ Cawkwell, C. L.: Xenophon, A history of my times -kirjan johdanto, s. 9.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kyyroksen sotaretki. (Anabasis.) Suomentanut ja selittävällä hakemistolla varustanut J. A. Hollo. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. 2. painos (1. painos 1960 Antiikin klassikot -sarjassa) Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22668-8
  • Sokrates. (Sisällys: Muistelmia (Apomnemoneumata): Pidot (Symposion): Sokrateen puolustuspuhe (Apologia). Suomentanut ja selityksillä varustanut Pentti Saarikoski (1. painos 1960). Delfiinikirjat) Helsingissä: Otava, 1985. ISBN 951-1-08273-6
  • Hevostaito. (Sisältää myös teoksen Ratsuväenkomentaja. Suomentanut ja selityksillä ja jälkisanalla varustanut Hilla Halla-aho. Olympos) Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2683-8
  • Talouden taito. ((Oikonomikos.) Suomentanut Ulla Tervahauta) Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-120-3

Muuta kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gray, Vivienne J.: Xenophon. (Oxford Readings in Classical Studies) Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0-19-921617-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikin filosofia – Sokrates ja sokraatikot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ksenofon&oldid=22760332”