Ero sivun ”Kulttuuritalo Laikku” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Iljanne (keskustelu | muokkaukset)
lisätty tieto Frenckellin varastosta ja siitä, milloin kirjastotalosta tuli "vanha"
Iljanne (keskustelu | muokkaukset)
lisätty tieto talon edelläkävijyydestä ja lopullisesta hintalapusta
Rivi 28: Rivi 28:
}}
}}
[[Tiedosto:Kirjastotalo noin vuonna 1927.jpg|thumb|Kirjastotalo Tammerkosken puolelta kuvattuna noin vuonna 1927.]]
[[Tiedosto:Kirjastotalo noin vuonna 1927.jpg|thumb|Kirjastotalo Tammerkosken puolelta kuvattuna noin vuonna 1927.]]
'''Vanha kirjastotalo''' on [[Jussi Paatela|Jussi]] ja [[Toivo Paatela]]n suunnittelema rakennus [[Tampere]]en [[Keskustori]]n laidalla [[Tammerkoski|Tammerkosken]] läheisyydessä. Talo on [[Tampereen kaupunginkirjasto|kaupunginkirjaston]] entinen pääkirjasto. Se valmistui vuonna 1925.<ref name="kalliosaari">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/tampereen-vanhasta-kirjastosta-tulee-kulttuuritalo-laikku-ihmisten-ja-tapahtumien-talo-avataan-ensi-huhtikuussa-200335100/ | Nimeke= Tampereen Vanhasta kirjastosta tulee Kulttuuritalo Laikku – Ihmisten ja tapahtumien talo avataan ensi huhtikuussa | Tekijä= Kalliosaari, Kati| Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Aamulehti | Ajankohta=23.8.2017 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=| Viitattu=15.2.2018 | Kieli= }}</ref><ref name="peltola">{{Verkkoviite | Osoite=http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/kirjasto.htm | Nimeke= Uusi kirjastotalo | Tekijä= Peltola, Jarmo| Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= Koskesta voimaa| Ajankohta=2006 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=15.2.2018 | Kieli= }}</ref>
'''Vanha kirjastotalo''' on [[Jussi Paatela|Jussi]] ja [[Toivo Paatela]]n suunnittelema rakennus [[Tampere]]en [[Keskustori]]n laidalla [[Tammerkoski|Tammerkosken]] läheisyydessä. Talo on [[Tampereen kaupunginkirjasto|kaupunginkirjaston]] entinen pääkirjasto. Se valmistui vuonna 1925.<ref name="kalliosaari">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/tampereen-vanhasta-kirjastosta-tulee-kulttuuritalo-laikku-ihmisten-ja-tapahtumien-talo-avataan-ensi-huhtikuussa-200335100/ | Nimeke= Tampereen Vanhasta kirjastosta tulee Kulttuuritalo Laikku – Ihmisten ja tapahtumien talo avataan ensi huhtikuussa | Tekijä= Kalliosaari, Kati| Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Aamulehti | Ajankohta=23.8.2017 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=| Viitattu=15.2.2018 | Kieli= }}</ref><ref name="peltola">{{Verkkoviite | Osoite=http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/kirjasto.htm | Nimeke= Uusi kirjastotalo | Tekijä= Peltola, Jarmo| Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= Koskesta voimaa| Ajankohta=2006 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=16.2.2018 | Kieli= }}</ref>


==Historia==
==Historia==
Kirjastotalon rakentamista oli suunniteltu jo 1893, mutta ratkaiseva käänne tapahtui 1919, kun kenkätehtailija [[Emil Aaltonen]] lahjoitti hanketta varten miljoona markkaa. Suunnittelukilpailu järjestettiin 1922. Paatelat voittivat sekä ensimmäisen että toisen palkinnon ja ryhtyivät tekemään varsinaisia rakennuspiirustuksia. Tässä vaiheessa suunnitelmia muutettiin niin, että taloon lisättiin tilat [[Tampereen kaupunginvaltuusto|kaupunginvaltuuston]] istuntosalille sekä [[Tampereen työväenopisto|työväenopistolle]] ja taidenäyttelyille. Talon vihkiäisissä [[10. lokakuuta|Aleksis Kiven päivänä]] 1925 Aaltonen lahjoitti vielä 200 000 markkaa, jotta kirjaston eteen saataisiin [[Runoilija ja muusa|Aleksis Kiven patsas]]. Se pystytettiin 1928.<ref name="peltola"/><ref name="kirjastotennenjanyt">{{Verkkoviite | Osoite=http://koppa.tampere.fi/alfresco/service/com/eduix/publicDownload/9513b371-c064-4c91-81f3-1deeb66f4c3f | Nimeke= Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015 | Tekijä= | Tiedostomuoto=PDF | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= s. 2 | Julkaisupaikka= Tampere| Julkaisija= Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto, 2015| Viitattu=15.2.2018 | Kieli= }}</ref>
Kirjastotalon rakentamisesta oli puhuttu jo 1893, mutta ratkaiseva käänne tapahtui 1919, kun kenkätehtailija [[Emil Aaltonen]] lahjoitti hanketta varten miljoona markkaa. Talon suunnittelukilpailu järjestettiin 1922. Paatelat voittivat sekä ensimmäisen että toisen palkinnon ja ryhtyivät tekemään varsinaisia rakennuspiirustuksia. Tässä vaiheessa suunnitelmia muutettiin niin, että taloon lisättiin tilat [[Tampereen kaupunginvaltuusto|kaupunginvaltuuston]] istuntosalille sekä [[Tampereen työväenopisto|työväenopistolle]] ja taidenäyttelyille. Kirjastotalosta tuli valmistuessaan maan nykyaikaisin, ja se maksoi yhteensä 3,5 miljoonaa. Talon vihkiäisissä [[10. lokakuuta|Aleksis Kiven päivänä]] 1925 Aaltonen lahjoitti vielä 200 000 markkaa, jotta kirjaston eteen saataisiin [[Runoilija ja muusa|Aleksis Kiven patsas]]. Se pystytettiin 1928.<ref name="peltola"/><ref name="kirjastotennenjanyt">{{Verkkoviite | Osoite=http://koppa.tampere.fi/alfresco/service/com/eduix/publicDownload/9513b371-c064-4c91-81f3-1deeb66f4c3f | Nimeke= Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015 | Tekijä= | Tiedostomuoto=PDF | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= s. 2 | Julkaisupaikka= Tampere| Julkaisija= Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto, 2015| Viitattu=15.2.2018 | Kieli= }}</ref>


Vuonna 1962 valtuusto ja työväenopisto siirtyivät muualle. Kirjasto sai 1970-luvun alussa koko rakennuksen omaan käyttöönsä. Kirjasto levittäytyi myös [[Frenckellin paperitehdas|Frenckellin tehtaan]] vanhaan pannuhuoneeseen, johon kunnostettiin lukusali ja varasto vuonna 1973. Tilat olivat silti kirjastolle liian ahtaat. Koska kirjastotalon laajentaminen olisi ollut hankalaa sen suljetun muodon vuoksi, vuonna 1978 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu uudesta pääkirjastosta. [[Raili Pietilä|Raili]] ja [[Reima Pietilä]]n suunnittelema [[Tampereen kaupungin pääkirjasto|pääkirjasto Metso]] valmistui [[Hämeenpuisto]]on 1986. Kirjasto muutti uusiin tiloihin, ja Paateloiden rakennus sai nimeensä sanan ”vanha”.<ref>''Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015'', s. 4. Viitattu 16.2.2018.</ref><ref>''Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998'', s. 44–45.</ref><ref name="kulttuuripalvelut-historia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampere.fi/kulttuuripalvelut/toimipisteet/vanhakirjastotalo/historia.html | Nimeke= Talon historia | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= 17.5.2013 | Julkaisupaikka= Tampere| Julkaisija= Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut | Viitattu=16.2.2018 | Kieli= }}</ref>
Vuonna 1962 valtuusto ja työväenopisto siirtyivät muualle. Kirjasto sai 1970-luvun alussa koko rakennuksen omaan käyttöönsä. Kirjasto levittäytyi myös [[Frenckellin paperitehdas|Frenckellin tehtaan]] vanhaan pannuhuoneeseen, johon kunnostettiin lukusali ja varasto vuonna 1973. Tilat olivat silti kirjastolle liian ahtaat. Koska kirjastotalon laajentaminen olisi ollut hankalaa sen suljetun muodon vuoksi, vuonna 1978 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu uudesta pääkirjastosta. [[Raili Pietilä|Raili]] ja [[Reima Pietilä]]n suunnittelema [[Tampereen kaupungin pääkirjasto|pääkirjasto Metso]] valmistui [[Hämeenpuisto]]on 1986. Kirjasto muutti uusiin tiloihin, ja Paateloiden rakennus sai nimeensä sanan ”vanha”.<ref>''Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015'', s. 4. Viitattu 16.2.2018.</ref><ref>''Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998'', s. 44–45.</ref><ref name="kulttuuripalvelut-historia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampere.fi/kulttuuripalvelut/toimipisteet/vanhakirjastotalo/historia.html | Nimeke= Talon historia | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= 17.5.2013 | Julkaisupaikka= Tampere| Julkaisija= Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut | Viitattu=16.2.2018 | Kieli= }}</ref>

Versio 16. helmikuuta 2018 kello 11.56

Vanha kirjastotalo
Rakennuksen pääsisäänkäynti.
Rakennuksen pääsisäänkäynti.
Sijainti Keskustori 4
Tammerkoski, Tampere
Koordinaatit 61.49875°N, 023.7621°E
Rakennustyyppi kokoontumisrakennus
Valmistumisvuosi 1925
Suunnittelija Jussi ja Toivo Paatela
Omistaja Tampereen kaupunki
Tyylisuunta 1920-luvun klassisismi[1]
Kerrosluku 4
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kirjastotalo Tammerkosken puolelta kuvattuna noin vuonna 1927.

Vanha kirjastotalo on Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema rakennus Tampereen Keskustorin laidalla Tammerkosken läheisyydessä. Talo on kaupunginkirjaston entinen pääkirjasto. Se valmistui vuonna 1925.[2][3]

Historia

Kirjastotalon rakentamisesta oli puhuttu jo 1893, mutta ratkaiseva käänne tapahtui 1919, kun kenkätehtailija Emil Aaltonen lahjoitti hanketta varten miljoona markkaa. Talon suunnittelukilpailu järjestettiin 1922. Paatelat voittivat sekä ensimmäisen että toisen palkinnon ja ryhtyivät tekemään varsinaisia rakennuspiirustuksia. Tässä vaiheessa suunnitelmia muutettiin niin, että taloon lisättiin tilat kaupunginvaltuuston istuntosalille sekä työväenopistolle ja taidenäyttelyille. Kirjastotalosta tuli valmistuessaan maan nykyaikaisin, ja se maksoi yhteensä 3,5 miljoonaa. Talon vihkiäisissä Aleksis Kiven päivänä 1925 Aaltonen lahjoitti vielä 200 000 markkaa, jotta kirjaston eteen saataisiin Aleksis Kiven patsas. Se pystytettiin 1928.[3][4]

Vuonna 1962 valtuusto ja työväenopisto siirtyivät muualle. Kirjasto sai 1970-luvun alussa koko rakennuksen omaan käyttöönsä. Kirjasto levittäytyi myös Frenckellin tehtaan vanhaan pannuhuoneeseen, johon kunnostettiin lukusali ja varasto vuonna 1973. Tilat olivat silti kirjastolle liian ahtaat. Koska kirjastotalon laajentaminen olisi ollut hankalaa sen suljetun muodon vuoksi, vuonna 1978 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu uudesta pääkirjastosta. Raili ja Reima Pietilän suunnittelema pääkirjasto Metso valmistui Hämeenpuistoon 1986. Kirjasto muutti uusiin tiloihin, ja Paateloiden rakennus sai nimeensä sanan ”vanha”.[5][6][7]

Vanha kirjastotalo peruskorjattiin ja muutettiin virasto- ja kulttuuritiloiksi. Talo avattiin uudelleen vuonna 1988.[2] Siellä ovat sen jälkeen toimineet muun muassa kaupungin kouluvirasto ja Galleria Emil.[7][8]

Muutos kulttuuritaloksi

Vanha kirjastotalo suljettiin remontin vuoksi joulukuussa 2016. Talossa avataan huhtikuussa 2018 uusi kulttuurikeskus, johon sijoittuvat Galleria Emilin lisäksi Lastenkulttuurikeskus Rulla, Maahanmuuttajainfo Mainio, Kansainvälinen toimintakeskus, Pispalan Sottiisin festivaalitoimisto, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto sekä Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen toimisto. Talo saa myös oman kahvilan ja uuden nimen Kulttuuritalo Laikku.[8][9]

Taideteokset

Rakennuksen kolmannessa kerroksessa on musiikkisali (entinen kaupunginvaltuuston istuntosali), jossa on Allan Salon maalaama suurikokoinen Tampere-fresko (1956). Sisätiloissa on myös Emil Aaltosta esittävä patsas.[1][7] Kulttuuritalo Laikkuun sijoitetaan lisäksi teoksia Tampereen taidemuseon kokoelmista.[9]

Lähteet

  1. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 44. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  2. a b Kalliosaari, Kati: Tampereen Vanhasta kirjastosta tulee Kulttuuritalo Laikku – Ihmisten ja tapahtumien talo avataan ensi huhtikuussa Aamulehti. 23.8.2017. Viitattu 15.2.2018.
  3. a b Peltola, Jarmo: Uusi kirjastotalo Koskesta voimaa. 2006. Viitattu 16.2.2018.
  4. Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015 (PDF) s. 2. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto, 2015. Viitattu 15.2.2018.
  5. Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015, s. 4. Viitattu 16.2.2018.
  6. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 44–45.
  7. a b c Talon historia 17.5.2013. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 16.2.2018.
  8. a b Vanha kirjastotalo avataan Kulttuuritalo Laikkuna la 28.4.2018 23.1.2018. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 15.2.2018.
  9. a b Rämö, Marjo: Vanha kirjastotalo pyhitetään vihdoin kulttuurille – Katso kuvat sisältä! Tamperelainen. 26.8.2017. Viitattu 15.2.2018.

Aiheesta muualla