Ero sivun ”Owczarek podhalanski” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p l |
kh+w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Owczarek podhalanski''' on iso valkoinen vartija- |
'''Owczarek podhalanski''' on iso valkoinen vartija-paimenkoirarotu. |
||
[[Puola]]sta lähtöisin oleva |
[[Puola]]sta lähtöisin oleva owczarek podhalanski kuuluu roturyhmään 1. Rotu on vahva ja kookas: Urokset ovat säkäkorkeudeltaan yleensä 65–70 cm, nartut 60–65 cm. Väri on aina valkoinen. Owczarek podhalanski tunnetaan tyynenä, älykkäänä ja valppaana rotuna. Podhalanski on usein varautunut vieraita kohtaan, mutta erittäin lämminhenkinen ihmisille ja eläimille, jotka kuuluvat sen laumaan. Se tulee hyvin toimeen sekä aikuisten että lasten kanssa ja on tarpeen tullen valmis puolustamaan heitä. Muita koiria kohtaan rotu käyttäytyy yleensä suopeasti. Se vartioi ja puolustaa sinnikkäästi, mutta hyökkää yleensä vain, jos sitä uhataan. |
||
Owczarek podhalanskia koulutettaessa on pidettävä mielessä sen erityispiirteet: toisaalta itsenäisyys, ylpeys ja verkkaisuus, toisaalta miellyttämisenhalu sekä taito tulkita eleitä ja kehonkieltä. Laumanvartijakoiraa koulutettaessa johdonmukaisuus ja lempeä määrätietoisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä |
Owczarek podhalanskia koulutettaessa on pidettävä mielessä sen erityispiirteet: toisaalta itsenäisyys, ylpeys ja verkkaisuus, toisaalta miellyttämisenhalu sekä taito tulkita eleitä ja kehonkieltä. Laumanvartijakoiraa koulutettaessa johdonmukaisuus ja lempeä määrätietoisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. |
||
| ⚫ | Podhalanski on onnellinen saadessaan juosta vapaana ja omistaessaan reviirin, jota vartioida. Siitä on myös |
||
on tullut toimeen vuosisatojen ajan ilman erityistä huolenpitoa. Se onkin alkukantaisuutensa vuoksi rotuna varsin terve. |
|||
| ⚫ | Podhalanski on onnellinen saadessaan juosta vapaana ja omistaessaan reviirin, jota se voi vartioida. Siitä on myös seuraksi pidemmille lenkeille. Helppohoitoinen turkki on säänkestävä, joten koiranilmakaan ei ole esteenä ulkoilulle. Turkkinsa ansiosta rotu tulee toimeen ulkona läpi vuoden. Owczarek podhalanski on tullut toimeen vuosisatojen ajan ilman erityistä huolenpitoa. Se onkin alkukantaisuutensa vuoksi rotuna varsin terve. |
||
==Rodun taustaa== |
==Rodun taustaa== |
||
Podhalanski on kotoisin Puolan eteläosasta [[Tatran |
Podhalanski on kotoisin Puolan eteläosasta, [[Tatravuoret|Tatran]] vuoristosta. Kotiseutunsa karuihin oloihin tottunut rotu selviytyy hyvinkin vaikeissa olosuhteissa. Suuren kokonsa ja erinomaisen säänkestävän turkkinsa ansiosta rotu on tyypillinen ja poikkeuksellisen kestävä paimentava ja vartioiva vuoristokoira. Podhalanski on pysynyt vuosisatojen saatossa luonteeltaan valppaana ja itsenäisenä vahtina, joka elää laumansa kanssa. Vaaran uhatessa laumaa suden tai ihmisen muodossa on tämä rotu mahtava turva. Muutoin rauhallinen ja omanarvontuntoa uhkuva rotu on myös miellyttävä seurakoira. |
||
===Historia=== |
===Historia=== |
||
Owczarek podhalanskin alkuperä on sama kuin |
Owczarek podhalanskin alkuperä on sama kuin muidenkin isojen valkoisten paimenkoirarotujen. Kuitenkaan ei ole tiedossa, missä järjestyksessä rodut syntyivät, mutta niiden arvellaan olevan lähtöisin 1600-luvulta. Podhalanski on ainutlaatuinen verrattuna muihin eurooppalaisiin työkoirarotuihin, sillä sen työskentely on samanlaista kuin se oli 400 vuotta sitten. Rodun historiasta on hyvin vähän tietoa, mutta joka tapauksessa se polveutuu itämaisista koiraroduista, ja puolalaisena rotuna se on länsimaisia rotuja vanhempi, koska kansanvaellukset ulottuivat ensiksi Itä-Eurooppaan. Erään teorian mukaan podhalanski polveutuisi yli tuhat vuotta sitten tuoduista aasialaisista mastiffeista. ''United Kennel Club'' rekisteröi rodun [[1. tammikuuta]] [[1995]]. |
||
===Rodun tulo Suomeen=== |
===Rodun tulo Suomeen=== |
||
Suomeen ensimmäiset podhalanskit muuttivat vuonna 1990 Bernoban |
Suomeen ensimmäiset podhalanskit muuttivat vuonna 1990 ''Bernoban''-kenneliin Kaisa ja Vesa Törnille. Ensimmäiset suomalaiset podhalanskit syntyivät vuonna 1992. Isänä oli "Dym Z Buczynowego Gniazda" ja emänä "Watra Spod Pindeli". Tämän päivän suomalaiset podhalanskit pohjautuvat hyvin paljon puolalaisiin linjoihin, mutta joitakin tuonteja on jo tehty muun muassa Ranskasta, Saksasta, Hollannista sekä Tanskasta. Suomessa on tällä hetkellä pari sataa podhalanskia ja koko maailmassakin vain parisen tuhatta eli rotu on erittäin harvinainen. |
||
===Rodun käyttötarkoitus=== |
===Rodun käyttötarkoitus=== |
||
Omalla kotiseudullaan rodun tehtävä on hoitaa lampaita vuoristolaitumella huhtikuusta lokakuuhun. Sen päätehtävänä on löytää kaikki lampaat |
Omalla kotiseudullaan rodun tehtävä on hoitaa lampaita vuoristolaitumella huhtikuusta lokakuuhun. Sen päätehtävänä on löytää kaikki lampaat ja tuoda ne laumaan, sillä vuoristossa ei ole aitauksia. Lisäksi sen on suojeltava laumaa susilta, muilta petoeläimiltä ja varkailta. Podhalanski kykenee taistelemaan susia vastaan tarvitsematta siinä ihmisen apua. Podhalanskeja on käytetty aikoinaan myös vetokoirina kuormien vetämiseen eri puolilla Eurooppaa. Kautta aikojen on isojen koirien tehtävänä ollut vetää maitorattaita maatilalta markkinoille, mutta nykyään tätä näkee enää harvoin ja silloinkin vain matkailunähtävyytenä. USA:ssa podhalanskeja on koulutettu poliisi- ja opaskoiriksi sekä armeijan tehtäviin. Suomessa rodulle on myönnetty palveluskoiraoikeudet, mutta pääosin sitä käytetään pihanvahtina ja seurakoirana. |
||
[[Luokka:Koirarodut]] |
[[Luokka:Koirarodut]] |
||
Versio 16. lokakuuta 2006 kello 09.54
Owczarek podhalanski on iso valkoinen vartija-paimenkoirarotu.
Puolasta lähtöisin oleva owczarek podhalanski kuuluu roturyhmään 1. Rotu on vahva ja kookas: Urokset ovat säkäkorkeudeltaan yleensä 65–70 cm, nartut 60–65 cm. Väri on aina valkoinen. Owczarek podhalanski tunnetaan tyynenä, älykkäänä ja valppaana rotuna. Podhalanski on usein varautunut vieraita kohtaan, mutta erittäin lämminhenkinen ihmisille ja eläimille, jotka kuuluvat sen laumaan. Se tulee hyvin toimeen sekä aikuisten että lasten kanssa ja on tarpeen tullen valmis puolustamaan heitä. Muita koiria kohtaan rotu käyttäytyy yleensä suopeasti. Se vartioi ja puolustaa sinnikkäästi, mutta hyökkää yleensä vain, jos sitä uhataan.
Owczarek podhalanskia koulutettaessa on pidettävä mielessä sen erityispiirteet: toisaalta itsenäisyys, ylpeys ja verkkaisuus, toisaalta miellyttämisenhalu sekä taito tulkita eleitä ja kehonkieltä. Laumanvartijakoiraa koulutettaessa johdonmukaisuus ja lempeä määrätietoisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Podhalanski on onnellinen saadessaan juosta vapaana ja omistaessaan reviirin, jota se voi vartioida. Siitä on myös seuraksi pidemmille lenkeille. Helppohoitoinen turkki on säänkestävä, joten koiranilmakaan ei ole esteenä ulkoilulle. Turkkinsa ansiosta rotu tulee toimeen ulkona läpi vuoden. Owczarek podhalanski on tullut toimeen vuosisatojen ajan ilman erityistä huolenpitoa. Se onkin alkukantaisuutensa vuoksi rotuna varsin terve.
Rodun taustaa
Podhalanski on kotoisin Puolan eteläosasta, Tatran vuoristosta. Kotiseutunsa karuihin oloihin tottunut rotu selviytyy hyvinkin vaikeissa olosuhteissa. Suuren kokonsa ja erinomaisen säänkestävän turkkinsa ansiosta rotu on tyypillinen ja poikkeuksellisen kestävä paimentava ja vartioiva vuoristokoira. Podhalanski on pysynyt vuosisatojen saatossa luonteeltaan valppaana ja itsenäisenä vahtina, joka elää laumansa kanssa. Vaaran uhatessa laumaa suden tai ihmisen muodossa on tämä rotu mahtava turva. Muutoin rauhallinen ja omanarvontuntoa uhkuva rotu on myös miellyttävä seurakoira.
Historia
Owczarek podhalanskin alkuperä on sama kuin muidenkin isojen valkoisten paimenkoirarotujen. Kuitenkaan ei ole tiedossa, missä järjestyksessä rodut syntyivät, mutta niiden arvellaan olevan lähtöisin 1600-luvulta. Podhalanski on ainutlaatuinen verrattuna muihin eurooppalaisiin työkoirarotuihin, sillä sen työskentely on samanlaista kuin se oli 400 vuotta sitten. Rodun historiasta on hyvin vähän tietoa, mutta joka tapauksessa se polveutuu itämaisista koiraroduista, ja puolalaisena rotuna se on länsimaisia rotuja vanhempi, koska kansanvaellukset ulottuivat ensiksi Itä-Eurooppaan. Erään teorian mukaan podhalanski polveutuisi yli tuhat vuotta sitten tuoduista aasialaisista mastiffeista. United Kennel Club rekisteröi rodun 1. tammikuuta 1995.
Rodun tulo Suomeen
Suomeen ensimmäiset podhalanskit muuttivat vuonna 1990 Bernoban-kenneliin Kaisa ja Vesa Törnille. Ensimmäiset suomalaiset podhalanskit syntyivät vuonna 1992. Isänä oli "Dym Z Buczynowego Gniazda" ja emänä "Watra Spod Pindeli". Tämän päivän suomalaiset podhalanskit pohjautuvat hyvin paljon puolalaisiin linjoihin, mutta joitakin tuonteja on jo tehty muun muassa Ranskasta, Saksasta, Hollannista sekä Tanskasta. Suomessa on tällä hetkellä pari sataa podhalanskia ja koko maailmassakin vain parisen tuhatta eli rotu on erittäin harvinainen.
Rodun käyttötarkoitus
Omalla kotiseudullaan rodun tehtävä on hoitaa lampaita vuoristolaitumella huhtikuusta lokakuuhun. Sen päätehtävänä on löytää kaikki lampaat ja tuoda ne laumaan, sillä vuoristossa ei ole aitauksia. Lisäksi sen on suojeltava laumaa susilta, muilta petoeläimiltä ja varkailta. Podhalanski kykenee taistelemaan susia vastaan tarvitsematta siinä ihmisen apua. Podhalanskeja on käytetty aikoinaan myös vetokoirina kuormien vetämiseen eri puolilla Eurooppaa. Kautta aikojen on isojen koirien tehtävänä ollut vetää maitorattaita maatilalta markkinoille, mutta nykyään tätä näkee enää harvoin ja silloinkin vain matkailunähtävyytenä. USA:ssa podhalanskeja on koulutettu poliisi- ja opaskoiriksi sekä armeijan tehtäviin. Suomessa rodulle on myönnetty palveluskoiraoikeudet, mutta pääosin sitä käytetään pihanvahtina ja seurakoirana.