Ero sivun ”Smetana” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: be-x-old:Сьмятана |
suomalaisen smetanan rasvaprosentti |
||
| (35 välissä olevaa versiota 26 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee maitotuotetta. |
{{Tämä artikkeli|käsittelee maitotuotetta. Tšekkiläisestä säveltäjästä kertoo artikkeli [[Bedřich Smetana]].}} |
||
{{Lähteetön}} |
|||
[[Tiedosto:Plates of pierogi with sour cream and onion.jpg| |
[[Tiedosto:Plates of pierogi with sour cream and onion.jpg|pienoiskuva|[[Puola]]ssa smetanaa tarjoillaan usein keitinpiiraiden eli [[pierogi]]en kera.]] |
||
'''Smetana''' eli '''vuolukerma''' on vanha [[Itä-Eurooppa|itäeurooppalaiseen]] ruokakulttuuriin liittyvä maitotuote. Smetana on hapatettua kermaa, jonka rasvapitoisuus vaihtelee n. 20–70 % välillä ja koostumus rasvapitoisuuden mukaan juoksevasta lähes [[voi]]ta muistuttavaan. Maultaan se on täyteläinen, aromikas ja raikkaan hapahko. Smetanaa syödään etenkin [[borssi]]keiton ja [[Ohukainen|blinien]] kanssa. |
|||
'''Smetana''' eli '''vuolukerma''' on [[Hapankerma|hapatettua kermaa]], jonka rasvapitoisuus vaihtelee noin 10–70 prosentin välillä ja koostumus rasvapitoisuuden mukaan juoksevasta lähes [[voi]]ta muistuttavaan. Maultaan se on täyteläinen, aromikas ja raikkaan happamahko. Smetana on vanha [[Itä-Eurooppa|itäeurooppalaiseen]] ruokakulttuuriin liittyvä maitotuote. Smetanaa syödään etenkin [[borssi]]keiton ja [[blini]]en kanssa. Suomenkielisen nimityksen "vuolukerma" on tiettävästi keksinyt Otto P. Pehkonen vuonna 1914.<ref>Otto P. Pehkonen: Vuolukerman ja uunipiimän valmistuksesta Virossa ja Venäjällä. Matkakertomus. Julk. Voinvientiosuusliike Valio r.l., Hanko 1914</ref> |
|||
Suomalaisessa smetanassa on 42 prosenttia rasvaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kotiliesi.fi/ruoka/kermaviili-ranskankerma-vai-smetana-tunnetko-jo-hapankermojen-eron/|nimeke=Kermaviili, ranskankerma vai smetana – tunnetko jo hapankermojen eron?|tekijä=Maaret Tiensuu|julkaisu=Kotiliesi.fi|ajankohta=2017-08-11|viitattu=2023-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Suomalaista smetanaa valmistavat esimerkiksi [[Juustoportti]], [[Valio]] ja [[Arla (Suomi)|Arla]]. |
|||
== Smetana eri kulttuureissa == |
|||
| ⚫ | Suomen alueella |
||
== |
== Historiaa == |
||
| ⚫ | Suomen alueella hapankerma kuuluu erityisesti [[karjala]]iseen ja myös [[savo]]laiseen ruokakulttuuriin, ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona, kunnes kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon eli [[viili]]n pinnalta, eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen [[meijeri]]in alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi vaan murteesta riippuen ”kermaksi”, ”päällisiksi” tai muuksi sellaiseksi. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu [[Ruotsin kieli|ruotsista]] tai [[Venäjän kieli|venäjästä]] (”reta”, ”liuhki”). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin [[kirnuaminen|kirnuamiseen]], sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin [[vero]]ja, ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. Kermaa käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten [[ohra]]jauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä. |
||
Nykyään Suomessa smetanaa valmistavat [[Valio]] ja [[Arla Ingman]]. |
|||
[[Karjalankannas|Kannakselaisessa]] ja [[inkeri]]läisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä. |
|||
| ⚫ | |||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{Commonscat}} |
|||
*[https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=Smetana Ravintoarvoja] fineli.fi |
|||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Maitotuotteet]] |
[[Luokka:Maitotuotteet]] |
||
[[Luokka:Venäläinen keittiö]] |
[[Luokka:Venäläinen keittiö]] |
||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
|||
[[be:Смятана]] |
|||
[[be-x-old:Сьмятана]] |
|||
[[ca:Smetana (làctic)]] |
|||
[[cs:Zakysaná smetana]] |
|||
[[da:Smetana (mejeriprodukt)]] |
|||
[[de:Schmand]] |
|||
[[en:Smetana (dairy product)]] |
|||
[[es:Smetana (lácteo)]] |
|||
[[eo:Acidkremo]] |
|||
[[fr:Smetana (produit laitier)]] |
|||
[[it:Smetana]] |
|||
[[ka:არაჟანი]] |
|||
[[lt:Grietinė]] |
|||
[[ja:スメタナ]] |
|||
[[pl:Śmietana]] |
|||
[[ro:Smântână]] |
|||
[[ru:Сметана]] |
|||
[[sl:Kisla smetana]] |
|||
[[sv:Smetana]] |
|||
[[uk:Сметана]] |
|||
[[bat-smg:Smetuona]] |
|||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2023 kello 20.48
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Smetana eli vuolukerma on hapatettua kermaa, jonka rasvapitoisuus vaihtelee noin 10–70 prosentin välillä ja koostumus rasvapitoisuuden mukaan juoksevasta lähes voita muistuttavaan. Maultaan se on täyteläinen, aromikas ja raikkaan happamahko. Smetana on vanha itäeurooppalaiseen ruokakulttuuriin liittyvä maitotuote. Smetanaa syödään etenkin borssikeiton ja blinien kanssa. Suomenkielisen nimityksen "vuolukerma" on tiettävästi keksinyt Otto P. Pehkonen vuonna 1914.[1]
Suomalaisessa smetanassa on 42 prosenttia rasvaa[2]. Suomalaista smetanaa valmistavat esimerkiksi Juustoportti, Valio ja Arla.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen alueella hapankerma kuuluu erityisesti karjalaiseen ja myös savolaiseen ruokakulttuuriin, ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona, kunnes kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon eli viilin pinnalta, eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen meijeriin alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi vaan murteesta riippuen ”kermaksi”, ”päällisiksi” tai muuksi sellaiseksi. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu ruotsista tai venäjästä (”reta”, ”liuhki”). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin kirnuamiseen, sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin veroja, ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. Kermaa käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten ohrajauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä.
Kannakselaisessa ja inkeriläisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otto P. Pehkonen: Vuolukerman ja uunipiimän valmistuksesta Virossa ja Venäjällä. Matkakertomus. Julk. Voinvientiosuusliike Valio r.l., Hanko 1914
- ↑ Maaret Tiensuu: Kermaviili, ranskankerma vai smetana – tunnetko jo hapankermojen eron? Kotiliesi.fi. 11.8.2017. Viitattu 2.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ravintoarvoja fineli.fi