Lähdekoodi sivulle Suomen tulli

{{Tämä artikkeli|kertoo viranomaisesta. Muista samannimisistä katso [[Suomen tulli (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
{{Virasto
 | viraston_nimi    = Tulli
 | viraston_nimi_ruotsiksi = Tull
 | alkuperäinen nimi =
 | logo             = Finnish Customs logo.svg
 | logokoko         = 150px
 | kuvan_nimi       = Ratapihantie 7 - Pasila - Helsinki - m.jpg
 | kuvakoko         = 250px
 | kuvateksti       = Tullin päätoimipiste Pasilan virastokeskuksessa.
 | perustettu       = [[2012]]
 | perustamispaikka = 
 | edeltävät        = [[Tullihallitus]]<br>(1812–2012)
 | lopetettu        = 
 | lopetuspaikka    = 
 | korvaavat        = 
 | tyyppi           =
 | tehtävä          = {{Lista|
* matkustaja- ja tavaraliikenteen valvonta
* tullimaksujen ja verojen kerääminen
* rikostorjunta
 }}
 | toimivalta       = 
 | ministeriö       = [[Suomen valtiovarainministeriö|Valtiovarainministeriö]]
 | sijainti         = [[Pasilan virastokeskus]]<br>Opastinsilta 12<br>[[Pasila]], [[Helsinki]]
 | motto            =
 | valtio           = [[Suomi]]
 | pääjohtaja       = [[Sami Rakshit]]
 | työntekijöitä    = 2&nbsp;029 (2023)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tutkihallintoa.fi/valtio/henkilostotiedot/ | Julkaisu = Tutki hallintoa | Nimeke = Henkilöstötiedot | Viitattu = 2024-01-28 }}</ref>
 | vuosibudjetti    = 194,2 milj. € (2023)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tutkihallintoa.fi/valtio/taloustiedot/talousarviotalous-eli-budjettitalous/ | Julkaisu = Tutki hallintoa | Nimeke = Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin | Viitattu = 2024-01-28 }}</ref>
 | hallinnonala     = 
 | alaisvirastot    = 
 | kotisivut        = https://tulli.fi/
}}
{{Valtion alue- ja paikallishallinto}}
'''Tulli''' ({{K-sv|Tull}}) on suomalainen viranomainen, joka valvoo rajan yli kulkevaa tavaraliikennettä sekä kerää tullimaksut ja muut maahantuontiverot. Tullin tehtävänä on kansainvälisten tavaravirtojen valvonta ja hallinta laillisen ulkomaankaupan edistämiseksi ja laittoman estämiseksi. Ulkorajoilla olevissa tullitoimipaikoissa valvotaan myös matkustajaliikennettä ja ajoneuvojen kuntoa. Kiinteiden tullitoimipaikkojen lisäksi Tullilla on alueellisia liikkuvia ryhmiä. Matkustajien maahantuloa ja maasta poistumista rajanylityspaikoilla valvoo [[Rajavartiolaitos]], jolle muun muassa passintarkastus kuuluu. Käytännön syistä Suomen valvontaviranomaiset tekevät paljon yhteistyötä. [[Poliisi]]n, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välinen PTR-yhteistyö on tunnetuin yhteistoiminnan muoto.

''Tullilaitos'' on koko maan kattava EU:n sisä- ja ulkokaupan verotus-, valvonta- ja palveluorganisaatio, joka toteuttaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa. Tulli kantaa EU:n ulkopuolisten maiden eli kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa tullit, tuontimaksut ja ei-kaupallisen tuonnin [[arvonlisävero]]n. [[Verohallinto|Verohallinnon]] tehtäväksi siirrettiin autoverotus ja valmisteverotus vuoden 2017 alussa ja maahantuonnin arvonlisävero vuoden 2018 alussa. Tulli kantoi vuonna 2017 veroja ja maksuja noin 2,9&nbsp;miljardia euroa.<ref name="T2016_vero" /><ref name="T2017_vero" /> Tullin palveluksessa on noin {{Luku|1900|henkilöä}}<ref name="T2019_lukuja" />. 

== Historia ==

Ruotsin vallan aikana [[Kansainvälinen kauppa|ulkomaankauppaa]] sai käydä vain muutamissa kaupungeissa. Suomessa tällaisia kaupunkeja olivat keskiaikaiset kaupungit Turku, Viipuri, Porvoo, Rauma, Ulvila ja Naantali. Kaupunkien tullikirjurit perivät ulkomailta tulevista tavaroista tullimaksut, jotka tuloutettiin kruunulle. Sittemmin ulkomaankauppaan oikeutettuja kaupunkeja alettiin kutsua [[Tapulikaupunki|tapulikaupungeiksi]].

Kuningas [[Kustaa Vaasa]] oli kiinnostunut valtionhallinnon uudistamisesta ja kruunun varallisuuden kartoittamisesta joten tullauksesta tuli tarkempaa ja säännöllisempää. Vuonna 1636 Ruotsin valtakuntaan perustettiin varsinainen meritullilaitos. Tämä oli ensimmäinen organisaatio, jolle oli määritelty selkeä ulkomaankaupan tullitoimintaa koskeva toimivalta. Ulkomaankauppaa käyvän tapulikaupungin tunnusmerkiksi tuli oma [[tullikamari]]. 

Vuodesta 1667 lähtien tullimaksut määrättiin kauppatavaroiden painoon perustuviksi. Tavarat punnittiin ja tullattiin kaupunkien ylläpitämissä [[pakkahuone]]issa. Vuonna 1689 tullirikokset määriteltiin erityisrikoksiksi, joiden tutkinta kuului tulliviranomaisille. 1700-luvun puolivälin jälkeen tapulikaupunkeja Suomessa lisättiin ja tullitoimipaikkojen määrä kasvoi.<ref>Heikkinen 1994.{{Lähde tarkemmin|16. tammikuuta 2024: sivunumero?}}</ref>

Kun Suomi oli vuonna 1809 liitetty Venäjään, muodostettiin tulliraja Ruotsia vastaan. Samalla tulliraja jäi voimaan myös Suomen ja Venäjän välille. Näin sai alkunsa oma Suomen tullialue, josta huolehti Suomen tullilaitos. Suomen tullilaitoksen johtoon asetettiin 18.&nbsp;helmikuuta 1812 [[Tullihallitus|päätullijohtokunta]],<ref>Nokki 2015, s. 13.</ref> jonka tehtäviin kuului kruunulle kuuluvien [[tulli]]en periminen ja tilitys, tullikamarien valvonta, salakuljetuksen ehkäisy, maan [[kauppatase]]en laskeminen sekä merihylkyjä koskevien tietojen kerääminen. Päätullijohtokunta muutettiin keisarillisella asetuksella vuonna 1885 [[Tullihallitus|Tullihallitukseksi]].

Itsenäisyyden aikana tullilaitoksen tehtäväkenttä laajeni: se huolehti vuosina 1919–1936 [[valmistevero]]jen kannosta ja uudelleen 1970–2016. Vuosina 1941–1994 Tulli kantoi tuonnin [[liikevaihtovero]]a ja vuodesta 1994 aina vuoteen 2017 [[arvonlisävero]]a EU:n ulkopuolisesta tuonnista. Vuosina 1958–2016 Tullille kuului myös [[Suomen autovero|auto- ja moottoripyörävero]], jota kannettiin maahan tuotavista ajoneuvoista.<ref>Heikkinen 1994; ''Pääjohtajakunta'', s. 239–242. SKS, Helsinki 2005. {{Selvennä|16. tammikuuta 2024: Kaksi eri lähdettä? Heikkinen 1994 – SKS 2005.}}</ref>

Tullimaksut olivat 1930-luvulle saakka valtion tärkein tulonlähde: 1830-luvun lopulla niiden osuus valtion veronluontoisista tuloista oli alle 20&nbsp;prosenttia, mutta 1850-luvulla jo yli 40&nbsp;prosenttia ja 1900-luvun alussa jo 70&nbsp;prosenttia. Vielä 1930-luvulla tullimaksut tuottivat noin 30–40&nbsp;prosenttia valtion verotuloista. Siirtyminen kansainväliseen [[vapaakauppa]]an 1950-luvulta lähtien tarkoitti tullimaksujen asteittaista alentamista. Samaan aikaan siirryttiin painoon perustuvasta tullauksesta pääosin tavaran kauppalaskuarvoon perustuvaan tullaukseen. Kaupan vapautumisen myötä tullimaksut lakkasivat olemasta valtiolle tärkeä tulonlähde. Sen sijaan muiden tullauksen yhteydessä kannettavien verojen merkitys kasvoi. Niinpä Tullin kantamien verojen osuus valtion koko verotuloista pysyi yhtä suurena kuin ennenkin.<ref>Heikkinen 1994.{{Lähde tarkemmin|16. tammikuuta 2024: sivunumero?}}</ref><ref name="Tullimuseo" />

Vielä ennen 1960-lukua kaikki kauppatavarat tullattiin satamissa, joihin ne purettiin ja varastoitiin. Uusien laivakuljetusmuotojen myötä suuri osa Suomen ulkomaankaupasta siirtyi [[Kuorma-auto|kumipyörille]]. Tulliselvitys uudistettiin 1970-luvun alussa ilmoitusmenettelyksi, jossa rekisteröity yritys saa kuljettaa tuomansa kauppatavarat suoraan Tullin hyväksymään varastoon tai terminaaliin. Tavaran purkausvalvonta siirtyi terminaalinpitäjälle. Tulli teki terminaaleihin tarkastuksia tarpeen vaatiessa. 

Ennen Suomen liittymistä [[Euroopan unioni]]in tullaustoimistoja oli yhä tärkeimmissä satamissa ja ympäri maata olevissa rahti- eli tulliterminaaleissa. Terminaalissa voitiin käsitellä ulkomaankauppaa käyvien yritysten tullausasioita. Terminaalissa voitiin myös sinetöidä rahtia kuljettavan ajoneuvon rahtitila tai kuljetuskontti. Näin tavarat voitiin kuljettaa määränpäähänsä ilman kaikilla rajoilla tehtävää yksityiskohtaista tarkastusta. [[TIR]]-merkinnällä varustetut sinetöidyt rekat olivat Suomen maanteillä tuttu näky. Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuoden 1995 alussa, TIR-kuljetuksista tuli harvinaisempia, koska EU-sisäkaupassa ei ole tulliselvitystä tai muita säännöllisesti toistuvia tullitoimenpiteitä. TIR-passitusta voi yhä käyttää tullaamattoman tavaran kuljettamiseen EU:n tullialueen sisällä, jos tavara poistuu EU:n alueelta. 

1990-luvun alusta lähtien on siirrytty käyttämään sähköisiä tulli-ilmoitusmuotoja, eikä tullitoimistoja ole enää tarvittu yhtä paljon. Vuodesta 2010 myös yksityishenkilöt ovat voineet tulliselvittää EU:n ulkopuolelta saapuvat postilähetyksensä Tullin verkkosovelluksen avulla. Tullin organisaatio käsittelee isoja määriä sähköistä dataa, itse tavaroita vain poikkeustapauksissa. Tullin valvontatoimet tavaraliikenteessä kohdennetaan ennen kaikkea tiedon perusteella<ref>Nokki 2015, s. 418–423.</ref>. Tulli huolehtii yhä tullirikosten rikostutkinnasta.

Tullihallitus ja tullipiirit lakkautettiin vuoden 2013 alusta ja yhdistettiin uudeksi Tulli-nimiseksi viranomaiseksi.<ref name="Tulli_tutuksi" />

== Organisaatio ==

Suomen tulli on [[valtiovarainministeriö]]n alainen. Keskushallinnon muodostaa esikunta, sisäinen tarkastus ja valtion edun- ja oikeudenvalvonta. Valtakunnallisia tullin toimintoja suorittavat ulkomaankauppa- ja verotusosasto, valvontaosasto ja hallinto-osasto. Toimipaikkaosastoon kuuluu yhdeksän tullia: Helsingin, Kotkan, Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran, Turun, Tornion ja Maarianhaminan tullit sekä Lentotulli. Tulliin kuuluu myös [[Espoo]]n Otaniemessä sijaitseva Tullilaboratorio.<ref name="Organisaatio" />

== Pääjohtajat ==

{{Katso myös|Tullin aiemmat pääjohtajat löytyvät artikkelista [[Tullihallitus]]}}
* [[Antti Hartikainen (pääjohtaja)|Antti Hartikainen]] 2012<ref name="T2012_tiedote" />–2013<ref name="YLE2013_pääjohtaja" />
* [[Leo Nissinen]] 2013–2015<ref name="HS2013_pääjohtaja" /><ref name="VN2014_pääjohtaja" />
* Antti Hartikainen 2015–2019
* [[Hannu Mäkinen]] 2019–2024<ref name="VM2019_pääjohtaja" />
* Sami Rakshit 2024–2029<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://vm.fi/-/sami-rakshit-tullin-paajohtajaksi| Nimeke = Sami Rakshit Tullin pääjohtajaksi | Tekijä = | Julkaisu =Valtiovarainministeriö| Ajankohta = 4.4.2024| Viitattu = 4.5.2024}}</ref>

== Tehtävät ==

Suomen tullin tehtävänä on paitsi tullimaksujen ja verojen kerääminen, myös huumeiden ja muiden vaarallisten aineiden salakuljetuksen ja talousrikollisuuden torjuminen. Tullivalvonta kohdistuu tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajaliikenteeseen. Tullivalvontaa suoritetaan EU:n ulko- ja sisärajoilla sekä sisämaassa. Valvonnassa tärkeintä on estää huumeiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, vaarallisten teräaseiden, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden tuonti, eläin- ja kasvitautien leviäminen, kansallisten kulttuuriaarteiden vienti ja rikollisen rahan pesu.<ref name="Tehtävät" /> Lisäksi Tulli valvoo, että tuonti- ja vientirajoituksia noudatetaan ja tavarat ilmoitetaan tulliverotuksen kannalta oikein, ja että erilaisia tukia maksetaan oikein perustein.

Tehtäviensä suorittamiseksi tullilaitoksella on [[esitutkinta]]viranomaisen valtuudet ja tähän sisältyvä oikeus [[pakkokeino]]jen käyttöön. Tulli tutkii itse tullirikokset, joita ovat muun muassa tuontiin ja vientiin liittyvät huume- ja talousrikokset. Tulli keskittyy erityisesti ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

== Tullin koiratoiminta ==

Tulli on käyttänyt [[Huumekoira|huumekoiria]] vuodesta 1969 alkaen. Aluksi koirat koulutettiin [[opaskoirakoulu]]n tiloissa Helsingissä. Haminassa koirakoulu toimi 1970- ja 1980-luvuilla. Vuodesta 1990 alkaen se on toiminut Kirkkonummella. Koulussa on rehtori ja yksi päätoiminen kouluttaja. Koira tulee kouluun vuoden ikäisenä ja koulutus kestää kolme kuukautta.<ref name="T2013_koirakoulutus" />

Suomen tullilla on tällä hetkellä palveluksessaan huume-, savuke- ja rahakoiria. Rahakoiria on palveluksessa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja itärajan rajanylityspaikoilla.<ref name="T2014_koiratoiminta" /> Tullikoiria työskentelee lähes kaikilla Suomen rajoilla. Vilkkaimmilla ylityspaikoilla on useampia koiria. Lisäksi niitä työskentelee [[Postitulli]]ssa. Tullilla on noin 50&nbsp;koiraa. Suurin osa tullin koirista on rodultaan labradorinnoutajia, mutta myös käytössä on englanninspringer- ja cockerspanieleja sekä noutaja-seisojasekoituksia. Pennut, joista koulutetaan tullikoiria, valitaan yksityisiltä kasvattajilta. Tullikoiran työpäivän kesto on 8–12&nbsp;tuntia, josta tehokasta työaikaa on kahdesta kolmeen tuntia 10–20&nbsp;minuutin mittaisissa jaksoissa.<ref name="T2013_koirien_työskentely" />

== Tulli mediassa ==

Suomen tullin toimintaa esittelevä kahdeksanosainen sarja ''Tulli'' alkoi Ylellä 7.&nbsp;heinäkuuta 2011.<ref name="YLE2011" /> ''[[Suomen Tulli (televisiosarja)|Suomen Tulli]]'' -ohjelmaa on näytetty [[Jim]]illä neljä tuotantokautta vuodesta 2012.<ref name="Jim2013" /> Lisäksi tullin toimintaa on dokumentoitu sarjassa ''[[Lentokenttä (suomalainen televisiosarja)|Lentokenttä]]''.{{Lähde|Lähde sarjalle Lentokenttä?|16. tammikuuta 2024|vuosi=2024}}

== Lähteet ==

* {{Kirjaviite | Tekijä = Heikkinen, Sakari | Nimeke = Suomeen ja maailmalle: tullilaitoksen historia | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tullihallitus | Vuosi = 1994 | Isbn = 9514788281}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Nokki, Janne | Nimeke = Haavista verkkoon | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Edita Publishing Oy | Vuosi = 2015 | Isbn = 978-951-37-6242-1}}

=== Viitteet ===

{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

* <ref name="T2019_lukuja">{{Verkkoviite | Osoite = https://tulli.fi/web/tullinvuosi/2019/luvut | Nimeke = Tullin lukuja | Julkaisija = Tulli | Viitattu = 28.11.2020}}</ref>
<!-- Tämä lähde on käyttämätön ja aiheuttaa viittausvirheen, on sen vuoksi pois kommentoitu 31.1.2024
* <ref name="VM2021">{{Verkkoviite | Osoite = https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2021&lang=fi&maindoc=/2021/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:139:383:655:673:677: | Nimeke = Talousarvioesitys 2021 | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Viitattu = 28.11.2020}}</ref>
31.1.2024 -->
* <ref name="T2016_vero">{{Verkkoviite | Osoite = https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-valtiolle-10-8-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2016 | Nimeke = Tulli kantoi valtiolle 10,8 miljardia euroa veroja vuonna 2016 | Ajankohta = 21.2.2017 | Julkaisija = Tulli | Viitattu =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20181014130115/https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-valtiolle-10-8-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2016 | arkistoitu = 14.10.2018 }}</ref>

* <ref name="T2017_vero">{{Verkkoviite | Osoite = https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-2-9-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2017 | Nimeke = Tulli kantoi 2,9 miljardia euroa veroja vuonna 2017 | Ajankohta = 16.2.2018 | Julkaisija = Tulli | Viitattu =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20200130141302/https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-2-9-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2017 | arkistoitu = 30.1.2020 }}</ref>

* <ref name="Tullimuseo">{{Verkkoviite | Osoite = https://tulli.fi/web/tullimuseo/tullin-historiaa/tullit-ja-verot | Nimeke = Tullin historiaa: Tullit ja verot | Julkaisija = Tulli | Viitattu = }}</ref>

* <ref name="Tulli_tutuksi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/tulli_tutuksi/index.jsp | Nimeke = Tulli tutuksi | Julkaisija = Tulli | Viitattu = 10.1.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20130521155222/http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/tulli_tutuksi/index.jsp | arkistoitu = 21.5.2013 }}</ref>

* <ref name="Organisaatio">{{Verkkoviite | Nimeke = Tullin organisaatio 1.1.2013 | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = Tulli | Arkisto = http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/tulli_tutuksi/lisatietoa/tullin_organisaatio.pdf | Arkistoitu = 7.7.2014 | Viitattu = 17.2.2013}}</ref>

* <ref name="T2012_tiedote">{{Verkkoviite | Nimeke = Antti Hartikainen Tullin pääjohtajaksi. | Ajankohta = 8.3.2012 | Julkaisija = Tulli | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140517151317/http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotteet/0000_tiedotteet/tiedote_20120308_1/index.html | Arkistoitu = 17.5.2014 | Viitattu = 15.5.2014}}</ref>

* <ref name="YLE2013_pääjohtaja">{{Verkkoviite | Tekijä = Harala, Samuli | Osoite = https://yle.fi/a/3-6550987 | Nimeke = Tullin pääjohtaja EU:n Libyan rajaoperaation päälliköksi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 22.3.2013 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 15.5.2014}}</ref>

* <ref name="HS2013_pääjohtaja">{{Verkkoviite | Nimeke = Leo Nissinen nimitettiin Tullin tilapäiseksi pääjohtajaksi. | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.8.2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy |  Arkisto =https://web.archive.org/web/20140517114558/http://www.hs.fi/kotimaa/Leo+Nissinen+nimitettiin+Tullin+tilap%C3%A4iseksi+p%C3%A4%C3%A4johtajaksi/a1377740904464 | Arkistoitu = 17.5.2014 | Viitattu = 2.9.2013}}</ref>

* <ref name="VN2014_pääjohtaja">{{Verkkoviite | Nimeke = Leo Nissinen jatkaa Tullin pääjohtajan viransijaisena. | Julkaisija = Valtioneuvosto | Ajankohta = 15.5.2014 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140517123427/http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=415899 | Arkistoitu = 17.5.2014 | Viitattu = 15.5.2014}}</ref>

* <ref name="VM2019_pääjohtaja">{{Verkkoviite | Osoite = https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tullin-paajohtajaksi-hannu-makinen | Nimeke = Tullin pääjohtajaksi Hannu Mäkinen | Ajankohta = 7.3.2019 | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Viitattu = 7.5.2019}}</ref>

* <ref name="Tehtävät">{{Verkkoviite | Nimeke = Suomen Tulli: Tehtävät. | Julkaisija = Tulli | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140120220414/http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/tulli_tutuksi/tehtavat/yhteiskunnan_suojaaja/index.jsp | Arkistoitu = 20.1.2014 | Viitattu = }}</ref>

* <ref name="T2013_koirakoulutus">{{Verkkoviite | Nimeke = Koirien ja ohjaajien koulutus. | Ajankohta = 23.12.2013 | Julkaisija = Tulli | Arkisto = https://web.archive.org/web/20160824005059/http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/tulli_tutuksi/Tullin_koiratoiminta/koirien_koulutus/index.jsp | Arkistoitu = 24.8.2016 | Viitattu = 22.8.2014}}</ref>

* <ref name="T2014_koiratoiminta">{{Verkkoviite | Nimeke = Tullin koiratoiminta. | Ajankohta = 1.8.2014 | Julkaisija = Tulli | Arkisto = http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/tulli_tutuksi/Tullin_koiratoiminta/index.jsp | Arkistoitu = 26.8.2016 | Viitattu = 22.8.2014}}</ref>

* <ref name="T2013_koirien_työskentely">{{Verkkoviite | Nimeke = Koirien työskentely. | Ajankohta = 23.12.2013 | Julkaisija = Tulli | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140701051220/http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/tulli_tutuksi/Tullin_koiratoiminta/koirien_tyo/index.jsp | Arkistoitu = 1.7.2014 | Viitattu = 22.8.2014}}</ref>

* <ref name="YLE2011">{{Verkkoviite | Nimeke = Tulli. | Julkaisu = Yle | Ajankohta = 2013 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20131004213456/http://yle.fi/ohjelmat/1123188 | Arkistoitu = 4.10.2013 | Viitattu = }}</ref>

* <ref name="Jim2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jimtv.fi/ohjelmat/suomen-tulli/etusivu | Nimeke = Suomen Tulli | Julkaisu = Jim | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Arkisto = https://web.archive.org/web/20131004212558/http://www.jimtv.fi/ohjelmat/suomen-tulli/etusivu | Arkistoitu = 4.10.2013 | Viitattu = 2.10.2013}}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==

{{Commonscat-rivi|Customs services of Finland}}
* [https://www.tulli.fi/ Tullin kotisivu]
* {{Verkkoviite | Tekijä = Vuorikoski, Salla | Nimeke = Tullillakin oma epäiltyjen rekisteri – henkilömäärä salainen. | Julkaisu = MTV3 Uutiset | Ajankohta = 11.9.2013 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20130914005230/http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/09/1803392/tullillakin-oma-epailtyjen-rekisteri---henkilomaara-salainen | Arkistoitu = 14.9.2013}}
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150623 Laki rikostorjunnasta Tullissa] Finlex.

{{Verotus}}
{{Suomen valtiovarainministeriö}}
[[Luokka:Suomen tulli|*]]