Ero sivun ”Tuulikki Eloranta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p kh
 
(19 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Muusikko
'''Tuulikki Eloranta''' (s. [[12. elokuuta]] [[1946]] [[Sammatti]]) on [[Suomi|suomalainen]] iskelmälaulaja.
| nimi = Tuulikki Eloranta
| kuva = Tuulikkieloranta.jpg
| kuvateksti =
| syntynyt = {{Syntymäaika ja ikä|22|8|1946}}
| syntymäpaikka = [[Sammatti]]
| kuollut =
| taiteilijanimet =
| aktiivisena =
| tyylilajit = [[Iskelmämusiikki|iskelmä]]
| laulukieli = suomi
| ammatit = laulaja
| soittimet =
| soitinnimike1 =
| soitinmallit1 =
| soitinnimike2 =
| soitinmallit2 =
| yhtyeet =
| levy-yhtiöt =
| kotisivut =
| musicbrainz =
}}

'''Tuulikki Eloranta''' (s. [[12. elokuuta]] [[1946]] [[Sammatti]]) on [[Suomi|suomalainen]] iskelmälaulaja. Hänen vanhempansa olivat Vieno Engelbert Eloranta ja Vieno Marjatta Eloranta (Härkönen).


== Ura ==
== Ura ==
Tuulikki Elorannan ensimmäiset esiintymiskokemukset liittyvät kotipaikkakunta [[Sammatti|Sammatin]] nuorisoseuran näytöksiin. Laulajanura käynnistyi vuonna [[1966]] kun laulaja huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa orkesteri etsi laulusolistia. Ensimmäiset esiintymiset olivat Veikko Ekströmin orkesterin solistina. Uran alussa Elorannan managerina toimi [[M.A. Numminen]] ja laulunopettajana [[Pentti Lasanen]]. Seuraavaksi oli vuorossa Harri Halmeen orkesteri ja Harri Halme toimi myös useita vuosia laulajan managerina.
Tuulikki Elorannan ensimmäiset esiintymiskokemukset liittyvät kotipaikkakunta [[Sammatti|Sammatin]] nuorisoseuran näytöksiin. Laulajanura käynnistyi vuonna 1966, kun laulaja huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa orkesteri etsi laulusolistia. Ensimmäiset esiintymiset olivat Veikko Ekströmin orkesterin solistina. Uran alussa Elorannan managerina toimi [[M. A. Numminen]] ja laulunopettajana [[Pentti Lasanen]]. Seuraavaksi oli vuorossa Harri Halmeen orkesteri ja Harri Halme toimi myös useita vuosia laulajan managerina.


Ensimmäinen single "Vihreämmältä ruoho näyttää / Itse tahdoithan näin" levytettiin [[PSO]]:lle vuonna [[1968]]. Tämän jälkeen levy-yhtiö vaihtui [[Love Records]]iksi koko 70-luvun ajaksi. Tuulikki Eloranta edusti Love Recordsin tuotannossa harvinaisempaa viihteellistä linjaa. Tunnettuja levytyksiä olivat mm. "Jambalaya", "Hymni rakkaudelle", "Näkemiin rakkaus" sekä Rauno Lehtisen sävellykset "Yli vuorien yli merien" ja "Silloin kun kaiken antaa", joka sävellettiin Lars G. Thelestamin ohjaamaan elokuvaan ''Tuntematon ystävä''.
Elorannan ensimmäinen [[single]] ”Vihreämmältä ruoho näyttää / Itse tahdoithan näin” levytettiin [[PSO|PSO:lle]] vuonna 1968. Tämän jälkeen levy-yhtiö vaihtui [[Love Records]]iksi koko 1970-luvun ajaksi. Tuulikki Eloranta edusti Love Recordsin tuotannossa harvinaisempaa viihteellistä linjaa. Tunnettuja levytyksiä olivat muun muassa ”Jambalaya”, ”Hymni rakkaudelle”, ”Näkemiin rakkaus” sekä [[Rauno Lehtinen|Rauno Lehtisen]] sävellykset ”Yli vuorien yli merien” ja ”Silloin kun kaiken antaa”, joka sävellettiin [[Lars G. Thelestam]]in ohjaamaan elokuvaan ''[[Tuntematon ystävä]]''.


Tanssikeikkojen sijaan Tuulikki Eloranta esiintyi 70-luvulla enimmäkseen ravintolashown parissa. Ensimmäinen show oli Helsingin Kaivohuoneella vuonna [[1972]]. Vuosittain Kaivohuoneelta tai Adlonista käynnistyneiden esitysten kanssa kierrettiin myös muualla Suomessa. Laulutunnit, teatterikurssit ja [[jazztanssi]]tunnit toivat varmuutta esityksiin.
Tanssikeikkojen sijasta Eloranta esiintyi 1970-luvulla enimmäkseen ravintoloissa. Ensimmäinen show oli Helsingin [[Kaivohuone]]ella vuonna 1972. Vuosittain Kaivohuoneelta tai [[Pörssitalo (Helsinki)|Adlonista]] käynnistyneiden esitysten kanssa kierrettiin myös muualla Suomessa. Laulutunnit, teatterikurssit ja [[jazztanssi]]tunnit toivat varmuutta esityksiin.


Vuonna [[1982]] ura koki vakavan takaiskun: Kesäkiertueella oli tarkoitus yhdistää musiikki- ja sirkusesitys. Juuri ennen ensi-iltaa Tuulikki Eloranta joutui kuitenkin sirkuksen norsun töytäisemäksi ja loukkaantui vakavasti. Parantuminen ja paluu estradeille kesti kolme vuotta.
Vuonna 1982 Elorannan ura koki vakavan takaiskun: Kesäkiertueella oli tarkoitus yhdistää musiikki- ja [[sirkus]]esitys. Päivää ennen ensi-iltaa hän joutui kuitenkin sirkuksen norsun töytäisemäksi ja loukkaantui vakavasti. Hänen [[selkä]]nsä vääntyi, kolme [[selkänikama]]a vaurioitui, viisi [[kylkiluu]]ta katkesi ja [[keuhkot]] vuotivat verta. Parantuminen ja paluu estradeille kesti kolme vuotta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.lansivayla.fi/artikkeli/422149-norsu-mursi-selkarangan-ja-aerobic-vaihtui-museotyohon-tuulikki-eloranta-70-mikaan|nimeke=Norsu mursi selkärangan ja aerobic vaihtui museotyöhön – Tuulikki Eloranta, 70: "Mikään vaihe ihmisen elämässä ei ole turha"|julkaisu=Länsiväylä|viitattu=2018-06-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


Paluun jälkeen puhalsivat uudet musiikilliset tuulet. Showaika oli siltä erää ohi ja ihmisiä viihdytettiin enemmän tanssikeikoilla. 1990-luvulla ilmestyi kaksi pitkäsoittoa ja viimeinen single "Täydenkuun jälkeen / Kesäkaupunki" ilmestyi vuonna [[1995]].
Paluun jälkeen Eloranta siirtyi uusiin musiikillisiin suuntiin. Showaika oli siltä erää ohi ja ihmisiä viihdytettiin enemmän tanssikeikoilla. 1990-luvulla Elorannalta ilmestyi kaksi pitkäsoittoa. Viimeinen single ”Täydenkuun jälkeen / Kesäkaupunki” ilmestyi vuonna 1995.


Tuulikki Eloranta muutti 1990-luvun alussa takaisin lapsuudenkotiinsa Sammattiin, jossa hän on työskennellyt mm. museo-oppaana.
1990-luvun alussa Eloranta muutti takaisin lapsuudenkotiinsa Sammattiin, jossa hän on työskennellyt muun muassa museo-oppaana.<ref name=":0" />

Elorannalle myönnettiin vuonna 2016 [[taiteilijaeläke]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/9c232bfb-a8ee-4cd1-8a8c-6bfc9c3131aa|nimeke=Muistatko vielä takavuosien laulajatähden Tuulikki Elorannan? Näin hän kuntoutui jouduttuaan norsun runtelemaksi: ”Katselin Tarzan-elokuvia ja jumppasin”|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2019-01-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


== Diskografia ==
== Diskografia ==
=== Albumit ===
=== Albumit ===
* Rakkauden katse (1973)
* [[Rakkauden katse]] (1973)
* Rock & Roll Party (1973)
* Rock & Roll Party (1973)
* Hymni Rakkaudelle (1974)
* Hymni Rakkaudelle (1974)
Rivi 31: Rivi 56:
* Kauneimmat iskelmät (1973)
* Kauneimmat iskelmät (1973)
* Rock & roll juhlaa 5 (1974)
* Rock & roll juhlaa 5 (1974)
* Suojele luontoa, ihmisiäkin (1974)
* Suojele luontoa, ihmistäkin (1974)
* Muistokonsertti mestarille (1975)
* Muistokonsertti mestarille (1975)
* Suomalaisten suosikit 4 (1976)
* Suomalaisten suosikit 4 (1976)
Rivi 39: Rivi 64:
* Unelmien maantiede : uuden suomalaisen elokuvamusiikin helmiä (2005)
* Unelmien maantiede : uuden suomalaisen elokuvamusiikin helmiä (2005)
* Loveradio. 3 (2007)
* Loveradio. 3 (2007)
* Inga Sulin, Tuulikki Eloranta - Parhaat (2016)


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
* Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
* [http://www.helmet.fi Helmet-verkkokirjasto]
* [http://www.helmet.fi Helmet-verkkokirjasto]
* [https://www.geni.com/people/private/6000000067245790863?through=6000000067249699903 Geni]

=== Viitteet ===
{{viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
Rivi 49: Rivi 79:
* {{Äänitearkisto|sävellys|Eloranta+Tuulikki|Tuulikki Elorannan}}
* {{Äänitearkisto|sävellys|Eloranta+Tuulikki|Tuulikki Elorannan}}


{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{DEFAULTSORT:Eloranta, Tuulikki}}
{{AAKKOSTUS:Eloranta, Tuulikki}}

[[Luokka:Suomalaiset iskelmälaulajat]]
[[Luokka:Suomalaiset iskelmälaulajat]]
[[Luokka:Vuonna 1946 syntyneet]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]

Nykyinen versio 3. huhtikuuta 2024 kello 08.56

Tuulikki Eloranta
Henkilötiedot
Syntynyt22. elokuuta 1946 (ikä 78)
Sammatti
Ammatti laulaja
Muusikko
Laulukielet suomi
Tyylilajit iskelmä

Tuulikki Eloranta (s. 12. elokuuta 1946 Sammatti) on suomalainen iskelmälaulaja. Hänen vanhempansa olivat Vieno Engelbert Eloranta ja Vieno Marjatta Eloranta (Härkönen).

Tuulikki Elorannan ensimmäiset esiintymiskokemukset liittyvät kotipaikkakunta Sammatin nuorisoseuran näytöksiin. Laulajanura käynnistyi vuonna 1966, kun laulaja huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa orkesteri etsi laulusolistia. Ensimmäiset esiintymiset olivat Veikko Ekströmin orkesterin solistina. Uran alussa Elorannan managerina toimi M. A. Numminen ja laulunopettajana Pentti Lasanen. Seuraavaksi oli vuorossa Harri Halmeen orkesteri ja Harri Halme toimi myös useita vuosia laulajan managerina.

Elorannan ensimmäinen single ”Vihreämmältä ruoho näyttää / Itse tahdoithan näin” levytettiin PSO:lle vuonna 1968. Tämän jälkeen levy-yhtiö vaihtui Love Recordsiksi koko 1970-luvun ajaksi. Tuulikki Eloranta edusti Love Recordsin tuotannossa harvinaisempaa viihteellistä linjaa. Tunnettuja levytyksiä olivat muun muassa ”Jambalaya”, ”Hymni rakkaudelle”, ”Näkemiin rakkaus” sekä Rauno Lehtisen sävellykset ”Yli vuorien yli merien” ja ”Silloin kun kaiken antaa”, joka sävellettiin Lars G. Thelestamin ohjaamaan elokuvaan Tuntematon ystävä.

Tanssikeikkojen sijasta Eloranta esiintyi 1970-luvulla enimmäkseen ravintoloissa. Ensimmäinen show oli Helsingin Kaivohuoneella vuonna 1972. Vuosittain Kaivohuoneelta tai Adlonista käynnistyneiden esitysten kanssa kierrettiin myös muualla Suomessa. Laulutunnit, teatterikurssit ja jazztanssitunnit toivat varmuutta esityksiin.

Vuonna 1982 Elorannan ura koki vakavan takaiskun: Kesäkiertueella oli tarkoitus yhdistää musiikki- ja sirkusesitys. Päivää ennen ensi-iltaa hän joutui kuitenkin sirkuksen norsun töytäisemäksi ja loukkaantui vakavasti. Hänen selkänsä vääntyi, kolme selkänikamaa vaurioitui, viisi kylkiluuta katkesi ja keuhkot vuotivat verta. Parantuminen ja paluu estradeille kesti kolme vuotta.[1]

Paluun jälkeen Eloranta siirtyi uusiin musiikillisiin suuntiin. Showaika oli siltä erää ohi ja ihmisiä viihdytettiin enemmän tanssikeikoilla. 1990-luvulla Elorannalta ilmestyi kaksi pitkäsoittoa. Viimeinen single ”Täydenkuun jälkeen / Kesäkaupunki” ilmestyi vuonna 1995.

1990-luvun alussa Eloranta muutti takaisin lapsuudenkotiinsa Sammattiin, jossa hän on työskennellyt muun muassa museo-oppaana.[1]

Elorannalle myönnettiin vuonna 2016 taiteilijaeläke.[2]

  • Rakkauden katse (1973)
  • Rock & Roll Party (1973)
  • Hymni Rakkaudelle (1974)
  • Niin lähellä (1978)
  • Kun rakastuu (1981)
  • Tanssitaanko (1990)
  • Salaiset suudelmat (1994)

Mukana kokoelmilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pop poppoo (1968)
  • Kahdeksikko 2 (1969)
  • Onnenetsijä (1969)
  • Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä (1972)
  • Kauneimmat iskelmät (1973)
  • Rock & roll juhlaa 5 (1974)
  • Suojele luontoa, ihmistäkin (1974)
  • Muistokonsertti mestarille (1975)
  • Suomalaisten suosikit 4 (1976)
  • Sininen metsä (1978)
  • Parhaat kotimaiset listahitit (1993)
  • Kesäyön häätanssit (2001)
  • Unelmien maantiede : uuden suomalaisen elokuvamusiikin helmiä (2005)
  • Loveradio. 3 (2007)
  • Inga Sulin, Tuulikki Eloranta - Parhaat (2016)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]