Ala-Kivijärvi
| Ala-Kivijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Karjala |
| Kunnat | Luumäki |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | uoma Kelkjärveen [1] |
| Järvinumero | 14.191.1.013 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 75,1 m [1] |
| Pituus | 9 km [1] |
| Leveys | 5,5 km [1] |
| Rantaviiva | 72,0823 km [2] |
| Pinta-ala | 9,19582 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0438827 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,77 m [2] |
| Suurin syvyys | 18,96 m [2] |
| Saaria | 45 [2] |
 Ala-Kivijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ala-Kivijärvi [1][2] on Etelä-Karjalassa Luumäellä Taavetin luoteispuolella sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 920 hehtaaria eli 9,2 neliökilometriä, se on 9,0 kilometriä pitkä ja 5,5 kilometriä leveä. Järven ulkomitat eivät kuitenkaan anna järvestä totuudenmukaista kuvaa. Järvellä liikkuva huomaa nopeasti, ettei järvi ole pitkälläkään osuudella kovin leveä. Leveimmät kohdat ovat noin 1,5 kilometriä. Järvi voidaan jakaa neljään järvenosaan. Niiden keskellä sijaitsee suuri Hevossaari, joka on 2,6 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on kartasta mitattuna 2,3 neliökilometriä. Saari on pääpiirteissään pyöreän muotoinen, vaikka sen luoteispäässä sijaitseekin laaja Lammasniemi. Järvellä on yhteensä 45 saarta, joiden pinta-ala on 242,19 hehtaaria eli noin 21 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Hevossaaren lisäksi siinä on neljä yli hehtaarin suuruista saarta, jotka ovat Populsaari, Varpasaari, Sompio eli Rikkaansaari ja Kukkosaari, joiden lisäksi on vielä 31 yli aarin saarta ja sitten yhdeksän alle aarin kokoista saarta. Suuri Vasikkasaari ei ole enää saari vaan niemi.[2][3][4]
Pienin järvenosa on kaksiosainen, josta kolmion muotoista järviallasta kutsutaan Sorosenseläksi eli Sorosinseläksi, ja pitkänkapeaa järviallasta Raatjärveksi. Sorosenselkä on noin kilometrin pitkä ja 800 metriä leveä. Se jää Vasikkasaaren ja Kukkosaaren taakse suojaan ja sinne johtaa Kukonsaaren ohitse kaksi salmea. Syväsalmi on lähes 20 metriä leveä ja toisen salmen ylittää silta. Raatjärvi on 1,8 kilometriä pitkä ja 350 metriä leveä. Sen yhdistää Sorosenselkään alle 10 metriä leveä Raatsalmi. Toinen järvenosa alkaa Syväsalmesta laajentuen Puntarinlahdeksi, joka ylettyy pohjoiseen päin ohi Hevossaaren 5,5 kilometriä. Hevossaaren eteläpuolella on Sammallahti ja Kelvelänsalmi, joka yhdistää sen Teeriniemenlahteen. Lahti muodostaa kolmannen järvenosan, joka päättyy Lammasniemen ja Hertomaniemen väliseen kapeikkoon. Viimeinen järvenosa on 6,8 kilometriä vuonomainen lahti. Se alkaa Hevossaaren pohjoispuolelta Populsaaren luota ja sillä on Hertomaniemen takana etelään työntyvä 1,9 kilometriä pitkä Käsärinlahti ja kauempana vielä 900 metriä pitkä ja kapeasuinen Pilsunlahti, joka suuntautuu myös etelään.[1][2][4]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 43,88 miljoonaa kuutiometriä eli 0,04388 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 4,8 metriä ja sen suurin syvyys on 19 metriä. Syvin kohta sijaitsee Valkamalahden edustalla. Muita syvänteitä löytyy Sorosenselältä (13 metriä ), Hevossaaren itäpuolelta (12 metriä) ja länsipuolelta (12 ja 11 metriä), Pertomanimen edustalta (15 metriä) ja viereiseltä Ämmäniemen edestä (17 metriä).[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 72,1 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 19,3 kilometriä. Suurin osa saarten yhteisestä rantaviivasta kuuluu kuitenkin Hevossaarelle. Järven rannat ovat pääasiassa metsämaata. Peltoja ulottuu rantaan asti vain Huhtiniemessä ja Niemelässä. Järvi on haja-asutusaluetta ja asutuksen tihentymiä on Huhtiniemessä, Niemelässä ja Puntarissa. Niille tulee tiet Taavetista alkavalta ja järven itä- ja pohjoispuolelta kiertävältä seututieltä 378, josta haarautuu länteen yhdystie 14705. Valtatieltä 6 alkaa myös yhdystie 14703, joka kiertää järveä kauempana sen länsipuolelta. Kumaltakin tieltä jatkavat haarat kohtaavat Huhtiniemessä. Taavetin keskustaajaman asuinalue ei ulotu vielä rantaan asti. Sorosenselällä Länsirannassa eli Sorosinrannassa sijaitsee uimaranta.[1][2][3]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vedenlaatu ja eläimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ala-Kivijärvi on pääosin karua ja kirkasta vesialuetta. Ala-Kivijärven vedenlaatu on arvioitu hyväksi, mutta järven alueella on havaintoja rehevöitymisestä sekä ajoittaisista sinileväkukinnoista.lähde?
Kivijärven ja Ala-Kivijärven suojelua varten on perustettu Pro Kivijärvi ry 1996. Yhdistyksen tavoitteena on Kivijärvien veden ja ympäristön säilyttäminen mahdollisimman puhtaana. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään Väliväylän reittiin kuuluvien vesistöjen käyttöä alueen vakinaisten asukkaiden ja kesäasukkaiden virkistymiseen. Yhdistyksen tarkoituksena on myös vaalia alueen historiallisia ja kulttuuriperinteitä.[5]
Ala-Kivijärven järvilinnusto on monipuolinen, pesivinä lajeina muun muassa heinäsorsa, kaakkuri, kuikka, laulujoutsen, härkälintu, sääksi, selkälokki ja kalatiira. Ala-Kivijärvessä elää monipuolisesti kalalajeja, ainakin 20 eri kalalajia. Kalalajeina tavataan muun muassa ahventa, haukea, järvilohta, kiiskeä, kuhaa, muikkua, lahnaa sekä särkeä. Näistä vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku. Muita tärkeitä virkistyskalalajeja ovat ahven, hauki, järvilohi ja kuha.lähde?
Melontareitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin se on suosittu melontareitti, jossa Lappeenrannasta lähtevä vanhaa uittoreittiä seuraava melontareitti yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt Rutolassa. Tuolla on 700 metrin maakangas järvien välissä, joka täytyy ylitää kantamalla. Lisäksi Kannuskoskella väylässä on mylly sekä sähkövoimalaitos, jotka täytyy ohittaa kantamalla. Reitin kosket sijaitsevat Kannuskoskesta länteen, Kymenlaakson maakunnan puolella.lähde?
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kivijärven reitin valuma-alueella (14.19), jonka Tuohtiaisen–Ala-Kivijärven alueeseen (14.191) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 75,1 metriä mpy.[1][6]
Ala-Kivijärvi on osa Valkealan reittiä, reitin pituus on yhteensä 113 kilometriä ja putouskorkeutta noin 19 metriä Kivijärvestä Kymijokeen. Reitin valuma-alue on pinta-alaltaan 1 250 km² ja järvien vesipinta-ala yli 130 km². Kivijärven reitin valuma-alueen koko on 84,6 km².lähde?
Alueen vedenjakaja kulkee etelässä pitkin Salpausselkää, joten Kivijärven alueen viereen jää vain muutamalle järvelle tilaa. Tässä yhteydessä Raatjärveä ja Sorosenselkää luetaan kuuluvaksi Ala-Kivijärveen sen järvenosina. Raatjärven lahteen laskee Kukaslampi (19 ha) ja valuma-alueelta esimerkiksi Valkialampi (4 ha), Hepolampi (3 ha) ja Mustalampi (3 ha). Kivijärvestä laskevan Huopaisenvirran eli Huopasinvirran pohjoispuolella on Ala-Kivijärven alue laajempi. Tynkänniemessä sijaitseva Kesuslampi (20 ha) ja sen viereinen Suokaslampi (20 ha) ovat huomattavia sivujärviä. Niihin laskeva Suokasjoki tulee Ellolasta Leppisuon turvetuotatoalueelta ja sen eteläpuolella sijaitsee Ellosenlampi (4 ha). Salpausselän pohjoispuolellekin jää Ala-Kivijärven aluetta. Käsärinlahdelta jatkuva Matalalampi kuuluu Ala-Kivijärveen, mutta Syvänpäänlampi (5 ha) ei. Sen laskuoja Pöyrynoja laskee Matalalampeen. Syvänpäänlampi kerää Herajärven (197 ha) ja Kahrasenjärven (55 ha) laskuvedet, joihin sisältyy myös Kahrasenjärven valuma-alue, jonon sisältyy Kahrasenlampi (6 ha), Lopsanlampi (1 ha), Kirveslampi (3 ha) ja järvien ympäröivät ojitetut suot.[1][2][6]
Järven lasku-uoma on järven länsipäässä Uitonsaaren pohjoispuolella sijaitsevasta niemestä alkava Kelkjärven (187 ha) kapeikko.[1][2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on ollut 4300–4000 eaa. osa niin sanottua Väliväylää eli Lakanvirtaa, jota pitkin vedet virtaavat Kymijokeen ja siitä Suomenlahteen. Vesireitti syntyi jääkauden jälkeisen epätasaisen maankohoamisen seurauksena, kun Saimaan vedet murtautuivat länteisen vedenjakajan yli ja loppui, kun Saimaa murtautui itäisen vedenjakajan yli ja laski Vuoksena Laatokkaan.[7][8][9]
Järvi oli muinaisten ihmisten mielenkiinnon kohteena ainakin Väliväylän ajan. Siitä on osoituksena Kivijärven kalliomaalaukset. Ala-Kivijärvellä ei ole kalliomaalauksia, mutta alajuoksulla niitä on kaksi Kelkjärven jälkeen Kalamasalmessa Kalamaniemen kallioissa.[10]
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven karttanimi oli ”Kivijärvi”. Järven rannat ja lähiympäristö oli metsäaluetta ja siellä toimi vain muutama yksinäinen maatila. Salpauselällä oli järven etelärannassa lakkautettu linnoitus nimeltään ”Dawidstad” eli Давыдово (Davydovo) ja sen entinen kaupunkialue, jonka paikalle muodostui vähitellen Taavetti. Ylä-Kivijärvestä on järvenlaskun jälkeen pudotusta Ala-Kivijärveen 0,1 metriä, aiemmin korkeusero on ollut suurempi. Ylempi vedenpinnankorkeus näkyi Kalmbergin kartoissa muutamissa kohdissa. Esimerkiksi Käsärinlahti näytti muodostuvan Matalalammen ja Syvänpäänlammen nykyisistä vesialueista. Toinen esimerkki on ”Raatjärvenlahti”, jossa Vasikkasaari oli saarena, Kukkosaarta ei ollut ja Raatsalmi oli avoin. Siitä, missä vaiheessa vedenpintaa laskettiin, ei ole tässä tietoa.[11]
Uitossa väylää käytettiin ennen hyväksi yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väliväylän käyttö uittoon alkoi 1800-luvun loppupuolella. 1950-luvun puolivälillä uiton määrät olivat suurimmillaan, jopa 27 000 tukkia päivässä. Kivijärven lasku lopetti uiton vuonna 1963.lähde?
Vuoden 1970 peruskartassa oli viljelyä Huhtiniemessä ja sen vastarannalla, Hevossaaressa, Kelvelässä ja Niemelässä. Huopaisenvirran Alasuussa oli kevytrakenteinen siltä, jossa pohjoisrantaan tullut tie päättyi ja etelärannasta alkoi kärrypolku. Mikkelin-Haminan tiellä sen sijaan on jo vanhastaan ollut Huopaisenvirran niskan ylittävä silta. Muutamat maatila olivat vähentäneet peltoalaansa.[12][13][14][15] Nyttemmin maanviljely on järven rantamilta jokseenkin kokonaan loppunut.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0
- Marjatta Koivisto, toimittaja: Jääkaudet. (Tuija Jantunen: Muinais-Itämeri, s. 63–86) WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Ala-Kivijärvi, Luumäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.5.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.5.2019.
- ↑ a b Ala-Kivijärvi, Luumäki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.5.2019.
- ↑ a b Ala-Kivijärvi, Luumäki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.5.2019.
- ↑ Pro Kivijärvi ry, viitattu 28.5.2019
- ↑ a b Ala-Kivijärvi (14.191.1.013) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.5.2019.
- ↑ Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s. 16-17
- ↑ T. Jussila Suomen esihistorian kronologiataulukko Mikroliitti Oy
- ↑ Jantunen, Tuija: Muinais-Itämeri, Martatta Koivisto, kirjassa Jääkaudet, 2004, s. 63–84
- ↑ Luukkonen, Ismo: Kaikki Suomen kalliomaalaukset
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050938.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 1.5.2019) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3131 09 Pentti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1970. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3131 09 Pentti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3131 08 Somerharju. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1970. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3131 08 Somerharju. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pro Kivijärvi ry (Arkistoitu – Internet Archive) – Ala- ja Ylä-Kivijärven suojeluyhdistys
- Väliväylän melontareitti (Arkistoitu – Internet Archive)