Persian kieli
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Persia | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | Fārsi |
| Muu nimi | farsi |
| Tiedot | |
| Alue |
 Iran  Afganistan  Bahrain  Irak  Tadžikistan  Uzbekistan |
| Virallinen kieli |
Iran Afganistan (dari) Tadžikistan (tadžikki) Dagestan (tati) |
| Puhujia | 52,8 milj. |
| Sija | 31. |
| Kirjaimisto | arabialaisesta kirjaimistosta johdettu oma aakkosto |
| Kielenhuolto |
Persian kielen ja kirjallisuuden akatemia (Iran)[1] Afganistanin tieteiden akatemia Rudakki-instituutti (Tadžikistan) |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
indoiranilaiset kielet – iranilaiset kielet – läntiset iranilaiset kielet – lounaisiranilaiset kielet – persialaiset kielet[2] |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | fa |
| ISO 639-2 | per |
| ISO 639-3 | PRS |
Persia (paikallinen nimitys farsi فارسی) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Iranissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Bahrainissa. Kielellä on arviolta 52,8 miljoonaa äidinkielistä puhujaa, mikä tekee siitä maailman 31. puhutuimman kielen.[3] Lisäksi kielellä arvioidaan olevan 50 miljoonaa puhujaa, joille persia on toinen kieli.[4] Persiaa kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin.[5][6] Kirjaimisto on mukautettu vastaamaan persian kielen fonologiaa, ja se eroaa arabiasta vähän samaan tapaan kuin pohjoismainen merkistö tavallisista latinalaisista aakkosista.
Persia on arabian jälkeen muslimimaailman tärkein sivistyskieli, ja se on jättänyt jälkensä sekä turkkiin että Intian niemimaan alkuperäiskieliin. Sen kirjallinen historia ulottuu kauas islamia edeltäneelle ajalle, muinaiseen Persian valtakuntaan asti. Muinaisessa Persiassa puhuttiin useita eri iranilaiskieliä, kuten nykyisessä Iranissa, ja poliittisten muutosten myötä niistä nousi viralliseksi "persian kieleksi" milloin mikäkin. Esimerkiksi zarathustralaisten uskonnon pyhä kirja, Zend Avesta, on kirjoitettu avestan kielellä, joka kuuluu itäisiin iranilaiskieliin ja joka on siksi pikemminkin jaghnobin ja sogdin kuin nykyisen farsin kielen muinaismuoto.
Nykypersian historian katsotaan alkavan noin vuodesta 900,[7] jolloin persiaa alettiin kirjoittaa arabialaisilla kirjaimilla. Koska arabialainen aakkosto merkitsee vokaalit varsin epätarkasti, monien murteiden puhujat voivat käyttää samaa kirjakieltä. Persiaa kirjoitetaan kuitenkin myös heprealaisilla aakkosilla (ns. džidi eli juutalaispersia), ja Tadžikistanissa siirryttiin neuvostovallan aikana kyrillisiin kirjaimiin, jolloin myös luotiin paikallisiin murteisiin perustuva kirjakieli, tadžikki. Tämä sisältää runsaasti venäläistä laina-ainesta sekä uzbekkilaisia vaikutteita, koska suuri osa, mahdollisesti enemmistö, tadžikeista on perinteisesti osannut myös uzbekkia. Afganistanissa persian kielestä käytetään nimitystä dari.[4]
Persiaa on mahdollista kirjoittaa myös latinalaisin kirjaimin. Tätä varten on kehitetty jo 1950-luvun alussa erityinen UniPers-oikeinkirjoitus, joka kuvaa kielen äänteet varsin hyvin. UniPers-oikeinkirjoitusta on käytetty monissa persian kielen oppikirjoissa ulkomaalaisille, mutta se ei ole onnistunut kehittymään yksinomaiseksi standardiksi. 1980-luvulta lähtien myös ulkomaille muuttaneiden iranilaisten keskuudessa on kehitelty oman kielen kirjoittamista latinalaisin kirjaimin.
Äännejärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Persian vokaalifoneemit ovat /ɒː/, /æ/, /e/, /iː/, /o/ ja /uː/. Näistä vokaaleja /æ e o/ kutsutaan perinteisesti ”lyhyiksi” vokaaleiksi, ja vastaavasti vokaaleja /ɒː iː uː/ ”pitkiksi”. Lyhyet vokaalit ääntyvät lyhyinä ainoastaan ei-sananloppuisissa avotavuissa. Painottomissa umpitavuissa lyhyet vokaalit sekä /i/ ääntyvät puolipitkinä. Avotavuissa lyhyet vokaalit saattavat assimiloitua seuraavaan vokaaliin, esimerkiksi دویست /deˈviːst/ [diˈviːst], شلوغ /ʃoˈluːɢ/ [ʃuˈluːɢ].[8]
Sananloppuinen /o/ on harvinainen lukuun ottamatta pronominia تو /to/ ’sinä’ sekä lainasanoja.
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Persian kirjaimiston lisämerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Persian kirjoittamisessa käytetty arabialainen kirjaimisto sisältää yhteensä 32 aakkosta eli 28 arabialaista kirjainta sekä seuraavat 4 lisämerkkiä, jotka kuvaavat klassisesta arabiasta puuttuvia äänteitä:
| ääntäminen | kirjain | kirjaimen nimi | Unicode-arvo |
|---|---|---|---|
| [p] | پ | pe | U+067E |
| [ʧ] | چ | tše | U+0686 |
| [ʒ] | ژ | že | U+0698 |
| [g] | گ | gāf | U+06AF |
Kaksi kirjainta ovat persiassa hieman erimuotoisia kuin niiden arabialaiset vastineet:
| ääntäminen | arabialainen kirjain | persialainen kirjain | kirjaimen nimi | Unicode-arvo |
|---|---|---|---|---|
| [k] | ك | ک | kāf | U+06A9 |
| [j] tai [iː], joskus [ɑː] | ي tai ى | ی | ye/yā | U+06CC |
Persian kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Persian kielioppi on varsin säännöllinen, eikä siinä esiinny kieliopillista sukua. Sanajärjestys on SOV (subjekti+objekti+verbi), ja adverbit tulevat ennen objektia. Tästä syystä kysymyssanatkin tulevat vasta objektin jälkeen, esimerkiksi kysyttäessä ”kuinka voitte?”: haal-e šomā četour ast? (puhekielessä sana ast ’on’ lyhentyy tässä tapauksessa yleensä muotoon e: hāl-e šomā četour e?) tarkoittaa sananmukaisesti ”terveytenne/vointinne millä tavoin on?”
Persiassa ei ole sijamuotoja. Akkusatiivisijan merkkinä käytetään partikkelia rā, joka tulee objektia ilmaisevan sanan jäljessä. Tarkkaan ottaen sillä merkitään vain spesifisen kohteen akkusatiivi. Spesifisyys ei ole aivan sama asia kuin englannissa, ruotsissa, saksassa ja monissa muissa indoeurooppalaisissa kielissä esiintyvä määräisyys, koska spesifisyys liittyy pikemminkin siihen, kohdistuuko toiminta tiettyyn kohteeseen. Jos haluamme sanoa persiaksi ”hän sulki oven”, joudumme käyttämään partikkelia rā siinäkin tapauksessa, että ovea ei olisi ennalta mainittu (vaikka esimerkiksi englannissa käytettäisiinkin muotoa he closed a door), koska oven sulkeminen konkreettisesti kädellä tarttumalla määrittää kohteeksi spesifisen, tietyn oven eikä mitä tahansa ovea. Jos taas haluamme sanoa ”hän etsi asunnon itselleen”, rā-partikkeli ei ole välttämätön, koska tässä tapauksessa hänelle riitti minkä tahansa asunnon löytäminen.
Ilmauksessa hāl-e šomā ”teidän terveytenne, vointinne” on persialle tyypillinen ezāfe eli sidevokaali. Tämä sekä toimii genetiivin korvikkeena (māšin-e Hasān ’Hasanin auto’) että sitoo adjektiiviattribuutin pääsanaansa (mard-e pir ’vanha mies’; pr ’vanha’, mard ’mies’). Ezāfea ei arabialaisissa aakkosissa ilmaista mitenkään, vaikka se on hyvin keskeinen persian kieliopin piirre.
Persiassa on jonkin verran epäsäännöllisiä verbejä, mutta ainoat teemamuodot, jotka verbin muodostamiseen tarvitaan, ovat preesens- ja preteritivartalo. Preesensvartalo saadaan yleensä poistamalla verbin infinitiivin lopussa oleva -tan tai -dan, preteritivartalo taas jättämällä pois ainoastaan -an. Esimerkiksi kardan ’tehdä’ on epäsäännöllinen verbi, jonka preesensvartalo on kon, ei kar, kuten olisi säännöllisen verbin laita. Yksinkertaiset menneen ajan muodot muodostetaan liittämällä preteritivartaloon persoonapäätteet, esimerkiksi kardam ’tein’, kun taas preesensvartaloon tulee lisätä myös etuliite mi-, siis mikonam '’teen'’.
Substantiivien monikko muodostetaan lisäämällä pääte -hā tai -ān (vokaalien jäljessä -yān). Oletus on, että -hā, -ān kuuluu yksinomaan ihmistä tarkoittaville sanoille, eikä sielläkään ole ehdottoman välttämätön, paitsi huolitellussa kielessä. (Molemmat päätteet ovat käytössä esimerkiksi puhuttelun ”hyvät naiset ja herrat” persiankielisessä muodossa xānomhā va āqāyān; xānom ’rouva, neiti’, āqā ’herra’).
Arabialaiset substantiivit saavat kirjakielessä yleensä arabialaisen monikkomuodon. Erityisesti niin sanottu murrettu arabialaisperäinen monikko – manzel ’talo’, manāzel ’talot’ – aiheuttaa vaikeuksia jopa syntyperäiselle persian puhujalle. Puhekielessä sivistynytkin persialainen sanoisi luultavasti mieluummin manzelhā. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia murrettuja monikkomuotoja: monet ovat lainautuneet puhekieleen ja saaneet siinä eri merkityksen. Tällöin niitä ei kuitenkaan välttämättä enää edes mielletä monikkomuodoiksi.
Persiankielinen kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klassikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Persiankielinen kirjallisuusperinne on ikivanha, mutta arabialaisilla kirjaimilla kirjoitetun nykypersian ensimmäisenä klassikkona pidetään 900–1000-luvuilla eläneen kansallisrunoilija Ferdousin vielä vanhempien lähteiden pohjalta laatimaa eeppistä runoelmaa Šāhnāma ("Kuningaskirja"). Kirja yhdistää muinaisen Persian kuninkaiden todellisen historian suureen määrään folkloreaineistoa ja tarustoa. Keskeinen, tarinat yhteen sitova hahmo on tarunomainen soturi ja sankari Rostam.
Suomennoksenakin tunnettu Farīd-al-dīn ʿAṭṭārin[9] noin vuosina 1140–1230 kirjoittama Mantiq at-tair -runoelma on persiankielinen, mutta sen nimi on arabiaa ja tarkoittaa ”Lintujen matka”. Attar hyödynsi muinaispersialaisen mytologian Sīmorğ-lintua kirjoittaessaan allegorisen tarinan Jumalan etsinnästä: siinä joukko lintuja lähtee etsimään Sīmorğia (tässä pyhyyden ja jumaluuden vertauskuvana) ja kohtaa matkalla monia vastoinkäymisiä ja seikkailuja, ja useat linnut menehtyvät koettelemuksissa. Lopulta jäljellä on vain kolmekymmentä lintua – persiaksi sī morğ –, jotka huomaavat olevansa itse, yhdessä, Sīmorğ.
Toinen tärkeä klassikkorunoilija on 1200-luvulla elänyt Muhammed Šemseddin Hāfiz,[9] jonka arabialaisperäinen nimi tarkoittaa 'suojelijaa' sekä 'Koraanin suojelijaa' eli sitä, joka on opetellut Koraanin ulkoa. Hāfiz kirjoitti ghazaleja eli runoja, joissa jokainen säepari päättyy samoihin sanoihin. Hāfizin runoissa esiintyy paljon sellaista aistillista ainesta, jota puhdasoppinen islamilainen näkökanta pitää rivona ja siveettömänä. Niillä on kuitenkin merkitystä myös islamin mystisen suuntauksen, suufilaisuuden, kannalta.
Lännessä tunnetuin persialainen klassikkorunoilija on Omar Khaijam, joka eli 1000–1100 -luvulla. Iranilaiset itse muistavat hänet paremmin tähtitieteilijänä kuin runoilijana. Omarin nimiin on pantu joukoittain nelisäkeisiä mietelmiä (rubayat), joita englantilainen runoilija Edward Fitzgerald käänsi ja julkaisi vuodesta 1859 alkaen. Sittemmin on kyseenalaistettu sekä Fitzgeraldin kyvykkyys kääntäjänä että Omarin tekijyys. Fitzgeraldin käännöstä pidetään nykyään pikemminkin itsenäisenä, Omarin teemoja toistavana ja Omarin mietelmien innoittamana runoteoksena kuin varsinaisena käännöksenä. Toisaalta ei voida olla varmoja siitä, kirjoittiko Omar ensimmäistäkään niistä mietelmistä, jotka hänen väitetään laatineen. Näyttää pikemminkin siltä, että tuntemattomien kirjoittajien runoilemat tai kansanperinteeseen kuuluvat nelisäkeet on laskettu Omarin kirjoittamiksi, jos niiden sisältö ja sanoma ovat vastanneet yleistä käsitystä Omarin luonteesta ja tyypillisistä teemoista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ persianacademy.ir Academy of Persian Language and Literature. Arkistoitu 30.8.2009. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 14.10.2021. (englanti)
- ↑ a b Persian alphabet, pronunciation and language omniglot.com. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Persian, Iranian (englanniksi) Viitattu 4.4.2015.
- ↑ ScriptSource - Persian written with Arabic script, Naskh variant scriptsource.org. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Persian language | History, Countries, & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Toosarvandani, Maziar D. 2004. ”Vowel Length in Modern Farsi”. JRAS, Series 3, 14, 3, s. 241–251. (PDF) (englanniksi)
- ↑ a b About Persian (Farsi) www.soas.ac.uk. Arkistoitu 29.10.2021. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Persiska för nybörjare på svenska (Arkistoitu – Internet Archive)
- Modern persisk grammatik på svenska (Arkistoitu – Internet Archive)
- Blogg med studiematerial i persiska språket