Geldern
| Geldern | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Geldern |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Kleven piirikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 97,0 km² |
| Korkeus | 24 m |
| Väkiluku (2019) | 33 842[1] |
| – Väestötiheys | 349 as./km² |
| Postinumero | 47608 |
| Suuntanumero(t) | 02831, 02832, 02838 |
Geldern on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan läntisimmässä osassa.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Geldern sijaitsee osavaltionsa luoteisosassa ja rajoittuu lännessä Alankomaihin. Geldernin etäisyys Ruhrin alueen suurkaupungeista on noin 30–80 kilometriä länteen. Etäisyys Kölnistä on noin 80 kilometriä luoteeseen ja Amsterdamista noin 140 kilometriä kaakkoon.[2] Maasin sivujoki Niers virtaa Geldernin halki, kaupungin keskusta on valtaosin joen itäpuolella.
Nykyinen Geldern syntyi heinäkuussa 1969, kun Geldernin kaupunkiin liitettiin seitsemän maalaiskuntaa. Geldern koostuu siten kahdeksasta kaupunginosasta, joista osa on varsin maalaismaisia. Kaupunginosilla on omat paikallispormestarinsa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pontin kaupunginosaan liittyy lohikäärmetaru vuodelta 878. Sikäläiset herrat Wichard ja Lupold surmasivat tultasyöksevän taruolennon, joka ennen kuolemaansa huusi kolmasti "Gelre!". Herrat nimesivät paikkakunnalle kohonneen linnoituksen sen mukaan. Ensimmäinen asiakirjamaininta Geldernistä on noin vuodelta 900 muodossa Gelleron.
Geldernin linnoitus rakennettiin tärkeän vesireitin varrelle ja sen ympärille kasvoi kylä. Linnoituksen ja kylän ympärille rakennettiin muureja ja vallihautoja, minkä jälkeen paikkakunta sai kaupunkioikeudet. Myöhäiskeskiaikana linnoitus toimi majapaikkana Geldernin herttuoille. Kaupunkikuvaa hallitsivat linnoituksen ohella eräät julkiset rakennukset sekä luostarit kirkkoineen ja kappeleineen. Erityisen näyttävä oli Maria Magdalenan kirkko. Vanha kantakaupunki säilyi lähes ennallaan keskiajalta aina vuoteen 1945. Muurit ja vallihaudat kävivät vanhanaikaisiksi asetekniikan kehittymisen myötä, ja niiden käyttötarkoitusta muutettiin tai ne purettiin. 1700-luvulla Geldern oli varuskuntakaupunki ja länsipreussilaisen Maasin provinssin pääkaupunki. Provinssin alue ulottui myös nykyisen Alankomaiden alueelle. 1800-luvun lopulla Geldern kasvoi keskiaikaisten rajojensa ulkopuolelle. Toisen maailmansodan lopussa kaupunki koki suuria sotatuhoja, vanhat pääkirkot restauroitiin sodan jälkeen, mutta raatihuone ja useat vanhat asuinrakennukset jätettiin jälleenrakentamatta. 1950-luvulla kaupunki laajeni vinhaa vauhtia ja väkiluku ylitti 10 000:n rajan. Geldern menetti piirikunnan pääkaupungin asemansa Klevelle 1975.[3]
Geldernin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa keskiaikaiset Schloss Haag, Schloss Walbeck ja edellä mainittu Maria Magdalenan kirkko. Kaupungin alueella on useita vanhoja tuulimyllyjä.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Geldernin talouden runkona ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Terveydenhuolto ja maatalous ovat merkittävässä asemassa. Geldernissä on niin ikään huomattavan paljon oppilaitoksia.[4]
Geldernin rautatieasemalla operoi Niers-Express, joka liikennöi Klevestä Krefeldin kautta Düsseldorfiin. Geldernin eteläpuolitse kulkee moottoritie BAB 40 ja pohjoispuolitse BAB 57. Geldernin alueella kulkevat maantiet Bundesstraße 9 ja 58.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 11.4.2020.
- ↑ Entfernung von Geldern nach_ Luftlinie.org. Viitattu 11.4.2020.
- ↑ Stadtgeschichte Geldern.de. Stadt Geldern. Viitattu 11.4.2020.
- ↑ Wirtschaft & Bauen Geldern.de. Stadt Geldern. Viitattu 12.4.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
