Halveksittu
| Halveksittu | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Jorma Nortimo |
| Käsikirjoittaja | Jorma Nortimo |
| Perustuu |
Lauri Haarlan romaaniin Halveksittu mies Helsinki: Otava, 1930 |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Sulho Ranta |
| Kuvaaja | Eino Kari |
| Leikkaaja | Eino Kari |
| Lavastaja | Karl Fager |
| Pääosat |
Ester Toivonen Eino Kaipainen Yrjö Tuominen Henny Waljus |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Oy Suomen Filmiteollisuus SF |
| Ensi-ilta | 19. maaliskuuta 1939 |
| Kesto | 91 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Halveksittu (ruots. Den föraktade) on Jorma Nortimon ohjaama romanttinen draamaelokuva vuodelta 1939. Se pohjautuu Lauri Haarlan romaaniin Halveksittu mies (1930). Elokuva poikkesi aikansa linjasta, sillä siinä Suomea ei esitetty sinivalkeana lintukotona vaan luokkaristiriitojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden leimaamana yhteiskuntana. Se herätti aikanaan pahennusta varsinkin suomenruotsalaisissa, jotka elokuvassa esitetään sangen vastenmielisinä tyyppeinä.[1]
Tarina kertoo kulkukauppiaasta (Eino Kaipainen), joka monien vaikeuksien kautta nousee menestyväksi liikemieheksi. Hänen yläluokkaista rakastettuaan esittää vuoden 1934 Miss Suomi Ester Toivonen.[2]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Kreditoimattomat näyttelijät
|
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan käsikirjoituksen teki ohjaaja Nortimo Lauri Haarlan vuonna 1930 ilmestyneen romaanin Halveksittu mies pohjalta. Elokuvasovituksessa on jätetty pois Iivari Takalan varhaisnuoruutta kuvaavat luvut, ja tapahtumat on tiivistetty 1900-luvun alkuvuosista 1920-luvulle. Halveksitun ulkokuvia otettiin Kymin (nykyisen Kotkan) alueella, Loviisassa ja Pyhtäällä. Merthenin kartanoa esitti Karhulan Hovi.[3]
Myöhemmin tehtiin Haarlan romaanin pohjalta myös Jumalan myrsky (1940) sekä kansannäytelmän pohjalta Keinumorsian (1943). Molemmat tuotti Suomi-Filmi ja ohjasi Valentin Vaala.[3]
Halveksitun yleisömäärä jäi tuntuvasti vuoden 1939 keskitason alapuolelle.[3]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaisarvioissa elokuvaan suhtauduttiin varauksellisesti. Suomen Sosialidemokraatti piti Nortimon käsikirjoitusta vielä romaaniakin ontompana ja paatoksellisempana. Eino Ilmari Hukkinen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että juonen kehittely oli alkuun pitkäveteistä ja yksitoikkoista, mutta ohjauksen vauhti ja dramaattinen teho parani loppua kohden. Uudessa Suomessa kiitettiin ”yleiskansallista ja isänmaallista henkeä sekä elävää kosketusta kaikkiin suomalaisen kansan kerroksiin”. Ruotsinkielisessä lehdistössä ei löytynyt ymmärtämystä Halveksitun suomalaiskansalliselle linjanvedolle, ja yleisöä kehotettiinkin boikotoimaan koko elokuvaa.[3]
Näyttelijöistä pääosan esittäjää Eino Kaipaista luonnehdittiin koruttoman miehisyyden eteväksi edustajaksi, mutta Ester Toivosta ei pidetty viileän kauppaneuvoksettaren tyttären ohuessa roolissa järin uskottavana. Tylyjen arvioiden lomassa kriitikot eivät kuitenkaan unohtaneet ihastella hänen kauneuttaan. Elokuvan sivuosasuorituksia pidettiin yleisesti hyvinä.[3]
Televisioesitysten aikaan vuonna 1981 elokuvaa pidettiin ”voimakkaasti oman aikansa tuotteena” eli varsin asenteellisena. Tulkinta ruotsinkielisestä yläluokasta oli toinen toistaan kopeampia lurjuksia, ja lakkoilevat työläiset oli kuvattu rettelöitsijöinä tai murhamiehinä. Elokuvaa pidettiinkin esimerkkinä ”Särkän taitavasta manipulaatiosta”.[3]
Myös Arto Pajukallion vuoden 2011 arvion mukaan elokuva heijastelee 1930-luvun asenteissaan halveksuntaa toisaalta ruotsinkielistä yläluokkaa, toisaalta työväestöä kohtaan.[2] Tv-maailman vuoden 2012 kritiikissä tarina arvioitiin sujuvasti eteneväksi, ja sen katsottiin luovan vahvaa ajankuvaa 1900-luvun alkupuolen Suomesta. Joel Rinne luihuna insinöörinä ja Aku Korhonen rehtinä sahanomistajana saivat kiitosta.[4] Halveksitun on myöhemmin arvioitu kuuluvan Nortimon parhaimpiin ohjauksiin.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rytkönen, Sisko: Ihanat naiset kankaalla (2008), s. 58
- ↑ a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 2.11.2011, s. D 7.
- ↑ a b c d e f Halveksittu – Elonet.fi Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ AL: Halveksittu. Päivän elokuvia, Tv-maailma 42/2012, s. 29.
- ↑ Rehnström, Henri Waltter: Halveksittu. Päivän elokuvia, Tv-maailma 31/2012, s. 12.