Inger-Mari Aikio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Inger-Mari "Ima" Aikio (ent. Aikio-Arianaick, s. 14. tammikuuta 1961 Utsjoki) on saamelainen kirjailija, toimittaja ja elokuvantekijä.[1] Hän kirjoittaa pohjoissaameksi.[2]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikio kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1980. Hän opiskeli saamen ja suomen kieltä Oulun yliopistossa 1980–1982 ja suoritti virallisen kääntäjän saame-suomi/suomi-saame-tutkinnot vuonna 1992. Aikio on suorittanut myös multimediajournalistikoulutuksen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa 2003–2005 ja media-assistentin tutkinnon 2005.[1]

Aikio työskenteli vuosina 1982–1988 toimittajana, kuvaajana ja kielenhuoltajana Sámi Áigi -lehdelle. Hän työskenteli radiotoimittajana Yle Saamen radiossa Inarissa ja Utsjoella 1988–2008. Sivutoiminaan Aikio on tehnyt käännöstöitä ja kielentarkistusta sekä toimittanut Mánáid Bláđđi -lastenlehteä 1980-luvulla.[1]

Aikio on julkaissut seitsemän runokirjaa. Máimmis dása (2001) oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston ja Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hän vieraili Göteborgin kirjamessuilla 2004. Aikio sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon 2015.[3]

Myös Aikion isä Niilo Aikio on kirjailija.[4]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gollebiekkat almmi dievva (DAT 1989)
  • Jiehki vuolde ruonas giđđa (DAT 1993)
  • Silkeguobbara lákca (DAT 1995)
  • Maailmalta tähän. (Máilmmis dása, 2001.) Suomentanut Inger-Mari Aikio-Arianaick. Kuvat: Inger-Mari Aikio-Arianaick, Nuccio Mazzullo, Jussi Eskelin. Inari: Kustannus-Puntsi: Kautokeino: DAT, 2006. ISBN 952-5343-31-6
  • Suonet. (Suonat, 2008.) Suomentanut Irene Piippola & Inger-Mari Aikio-Arianaick. Kuvat: József Timár. Wien: József Timár, 2009. ISBN 978-3-9502190-3-6
  • Beaivváš čuohká gába (DAT 2014)
  • Roađđi: Rosa Boreal (2016) yhdessä Niillas Holmbergin kanssa
  • 69 čuoldda (DAT 2018). Suomentanut Inger-Mari Aikio ja Helena Sinervo. Kuvat Sunná Valkeapää.

Romaanit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tropihka rievssat (DAT 2016)

Lastenkirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Riebana bihpporgáhkut (DAT 2006)
  • Čáhcerávgga gazza (DAT 2011)

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ima ipmašat (DAT 2007)
  • Ima hutkosat (DAT 2011)
  • Ima mánážat (DAT 2015)[5]
  • Ima da Tiina päärna DAT 2017)[5]
  • Ima já Heli párnááh (DAT 2017)[5]

Lyhytelokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Inarinsaame - uhanalainen muttei kuoleva (2004)
  • Naurun pisaroita (2005)
  • Lapintakin pukeminen (2005)
  • Perinteinen talvivaatetus (2006)
  • Kahden maailman lapsi (2007)
  • Siivekkäät (2013)
  • Suomi-saame-suomi (2013)
  • Amoc – Ensimmäinen (2015)

Lähde[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Inger-Mari Aikio (Arkistoitu sivu) Inger-Mari Aikion kotisivut. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 27.2.2022.
  2. ↑ Aikio-Arianaick, Inger-Mari Kirjasampo.fi. Viitattu 26.9.2015.
  3. ↑ Talvitie, Marjukka: Lastenkulttuurin valtionpalkinto Inger-Mari Aikiolle Yle Uutiset. 20.11.2015. Viitattu 27.2.2022.
  4. ↑ Näkkäläjärvi, Pirita: Aikion suvussa kirjailijoita kahdessa polvessa Yle Uutiset. 17.12.2014. Viitattu 17.12.2014.
  5. ↑ a b c Ensimmäiset lastenlevyt inarin- ja koltansaameksi Lappilainen. 24.1.2017. Viitattu 27.4.2018.
  6. ↑ Ima Aikio-Arianaick Elonetissä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Inger-Mari_Aikio&oldid=21409134”