Jeopardy
Jeopardy | |
---|---|
Jeopardy! | |
Tyyli | Visailu |
Kestoaika | 21 min |
Luoja(t) | Metronome Film & Television Oy |
Pääosissa |
Ismo Apell (2007–2008) Kalle Lamberg (2024) |
Alkuperämaa | Suomi (Suomen versio) |
Alkuperäiskieli | englanti |
Verkko | Yhdysvalloissa CBS, Suomessa Nelonen (2007–2008) ja TV5 (2024) |
Esitetty | 30. maaliskuuta 1964 – |
Aiheesta muualla | |
IMDb |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jeopardy (alun perin Jeopardy!) on alkujaan yhdysvaltalainen televisiotietokilpailu. Sarjaa tuotetaan tällä hetkellä useissa muissakin maissa. Jeopardy eroaa eniten muihin tietovisailuihin nähden parhaiten sillä, että juontaja kertoo vastauksen ja kilpailijat yrittävät mahdollisimman nopeasti keksiä sille sopivan kysymyksen, niin että etuliitteenä on joko ”kuka on” tai ”mikä on”.
Suomessa Jeopardya lähetti Nelonen yhden kauden ajan vuosina 2007–2008, ja ohjelmaa juonsi Ismo Apell. Lokakuussa 2024 ohjelma alkoi Kalle Lambergin juontamana TV5-kanavalla.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jeopardyn kehitti yhdysvaltalainen Merv Griffin jo vuonna 1964 ja sitä on lähetetty tuosta lähtien päivittäin. Nimen ”Jeopardy” keksi eräs toimittaja, jonka mielestä ”ohjelma ei sisällä tarpeeksi riskitekijöitä” (It doesn't have enough jeopardies.”). Lausahdus riitti Griffinin nimeämään ohjelman Jeopardyksi.
Yhdysvaltalainen Jeopardy! on palkintojen perusteella kaikkien aikojen tietokilpailu, sillä se on koko historiansa aikana kerännyt yli 30 Emmy-palkintoa, enemmän kuin mitkään muut sen ”sukulaiset”. Palkintoja on tullut muun muassa parhaasta viihdeohjelmasta ja parhaasta juonnosta. Jeopardy toimi myöhemmin muun muassa Atlantan olympialaisten virallisena sponsorina.
Säännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säännöt käsittelevät Suomen televisiossa esitettävää Jeopardya. Yhdysvaltalaisessa ohjelman alkuperäisversiossa säännöt ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset. Jeopardyssa juontaja antaa vastauksen, johon kilpailijoiden pitää keksiä oikea kysymys.
Jokaiseen ohjelmaan tulee kolme kilpailijaa. Yksi on edellisen jakson voittaja (ellei hän halua tai voi enää osallistua) sekä kaksi uutta kilpailijaa, jotka eivät ole aiemmin kilpailleet. Kilpailijat ovat rivissä kasvot kohti juontajaa. Kilpailussa on kolme kierrosta. Ensimmäisellä ja toisella kierroksella on kuusi aihealuetta, joissa jokaisessa on viisi ”vastausta” eli kysymystä, joista jokainen on tietyn rahasumman arvoinen. Ensimmäisen kierroksen ensimmäisen aihealueen valitsee edellisen jakson voittaja, tai se jonka paikka on rivissä oikeimmalla. Toisella kierroksella aihealueen valitsee se, jolla on vähiten rahaa.
Ensimmäisellä kierroksella vastausten arvot ovat 10, 20, 30, 40 ja 50 euroa ja toisella kierroksella ne ovat kaksinkertaiset (20, 40, 60, 80 ja 100). Vastauksia ei kukaan tiedä ennen niiden valitsemista. Jos esimerkiksi joku kilpailijoista kysyy oikein 40 euron vastauksen, tämä saa sen summan rahaa, mutta jos vastaa väärin, hän menettä sen verran rahaa. Jos kilpailija on kerran kysynyt kyseisen vastauksen väärin, tämä ei voi enää yrittää uudelleen, mutta muut kilpailijat voivat. Kun kilpailija on kysynyt oikein, tämä saa valita minkä tahansa valittavana olevan aihealueen vastauksen. Jos kilpailijan valitsemaa vastausta ei kukaan kysy tai kysyy väärin, saa kyseisen vastauksen valinnut kilpailija valita uuden vastauksen. Ensimmäiselle ja toiselle kierrokselle on piilotettu ns. super-vastauksia, jonka vain vastauksen valinnut saa kysyä (aikaa on viisi sekuntia). Superit eroavat myös siten, että kilpailija saa valita kuinka paljon hän panostaa vastaukseen, mutta raja on siinä, paljonko hänellä on sillä hetkellä rahaa. Esimerkiksi jos superin saaneella kilpailijalla on sillä hetkellä 500 euroa, tämä saa laittaa likoon korkeintaan kyseisen summan. Muiden vastausten tapaan, jos kilpailija kysyy oikein, hän voittaa panostamansa määrän rahaa, mutta väärin kysyessään menettää kyseisen summan. Ensimmäisellä kierroksella supereja on yksi ja toisella kierroksella kaksi.
Kolmannelle kierrokselle saavat osallistua ne kilpailijat, joilla on rahaa. Heille esitetään yksi vastaus satunnaisesta aihealueesta. Kilpailijoiden pitää kirjoittaa 30 sekunnissa oikea kysymys ja summa, jonka he haluavat panostaa. Ajan loputtua ei voi enää muuttaa panostuksen määrää tai kysymystä, vaan ne kerrotaan juontajalle. Jos jonkun kilpailijan kysymys on oikein ja tämä on laittanut kaikki peliin voittamastaan summasta esimerkiksi 600, tämän lopullinen saldo on 1 200. Jos kuitenkin jollain kilpailijalla on sama summa, mutta väärä vastaus, tämä menettää kaikki pelissä voittamansa rahat. Eniten jaksossa kerännyt jatkaa seuraavaan Jeopardyyn, mutta jos joku kilpailija on voittanut viisi jaksoa peräkkäin, tämä ei voi enää osallistua kilpailuun ja saa ”suurmestarin” arvon.
Suomalaisessa Jeopardyssa ensimmäinen de facto suurmestarin arvon saanut on Mensaan kuuluva rakennusmies Niku Tuominen. Myöhemmin myös Arto Arvola, Ukko Liikkanen, Timo Hirvola ja Olli-Pekka Sysinoro ovat saaneet suurmestarin arvon. Hirvola on voittanut suomalaisen Jeopardyn ennätyssumman rahaa niin yhteensä (9 230 €) kuin yhdessä jaksossakin (3 040 €).
Videopeli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luvulla tietokilpailuista on julkaistu Yhdysvalloissa Nintendo Entertainment System-konsolilla pelattavia videopeliversioita.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Warner Bros. Discoveryn syyskausi tuo ikoniset tarinat, urheilun huippuhetket ja parhaan viihteen suoraan kotisohvalle press.warnerbrosdiscovery.fi. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)