Johanna Venho
Johanna Venho | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. heinäkuuta 1971 Espoo |
Kansalaisuus | Suomi |
Kirjailija | |
Tyylilajit | runous |
Palkinnot | |
Kritiikin Kannukset 2001 |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Maria Johanna Venho (s. 3. heinäkuuta 1971 Espoo)[1] on suomalainen runoilija ja prosaisti.
Opinnot ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venho valmistui ylioppilaaksi vuonna 1990 ja vuonna 1998 Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi.[1] Hän opiskeli biologiaa ja yleistä kirjallisuustiedettä Jyväskylässä ja Helsingissä.[2] Pro gradu -tutkielmassaan Myytistä historiaan. Eavan Boland ja irlantilaisen tradition naiskuva hän tutki irlantilaista runoutta. Hän on opiskellut myös historiaa Avoimessa yliopistossa.lähde?
Venho on työskennellyt Ylen Teksti-TV:ssä toimittajana ja elokuva-arvostelijana 1997–2009, Tuli & Savu -runouslehden päätoimittajana, kulttuurilehtien avustajana sekä kääntänyt lastenkirjoja, ohjannut kirjoituskursseja ja toimittanut kirjoja.[2] Venho toimi taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artisin pääsihteerinä 2013–2014.[1] Hän on perustanut runouslehti Janon Vilja-Tuulia Huotarisen kanssa ja oli sen päätoimittaja 2013–2014[1]. Hän oli Taiteen edistämiskeskuksen kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnan puheenjohtaja 2015–2017.[3]
Venhon runoja on käännetty antologioihin englanniksi, ranskaksi, italiaksi, unkariksi, viroksi, tšekiksi, slovakiksi ja espanjaksi,[2] ja hän toimii kansainvälisessä Versopolis-runoilijaverkostossa.[4] Hänen runovalikoimansa Virtuosi Incantesimi ilmestyi vuonna 2006 Italiassa Antonio Parenten kääntämänä. Vuonna 2008 lastenrunokokoelma Poèmes pour mon bébé ilmestyi Ranskassa Jean-Luc Moreaun käännöksenä.
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2001 Suomen arvostelijain liitto myönsi Venholle Kritiikin Kannukset -palkinnon[5]. Hän on saanut myös Arvid Lydecken -palkinnon (2003), Katri Vala -palkinnon (2006), Espoon kaupungin kulttuuripalkinnon (2006), Einari Vuorelan runopalkinnon (2008) sekä WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon (2012).[2] Eino Leinon palkinnon hän sai 2020.[6]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Postia Saturnukseen, WSOY 1998
- Ilman karttaa, WSOY 2000
- Yhtä juhlaa, WSOY 2006
- Tässä on valo, WSOY 2009
- Saaren runot, Palladium 2017
Lastenkirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Okulus ja yöihmiset, lastenromaani, WSOY 2003
- Okulus ja Livian talo, lastenromaani, WSOY 2004
- Puolukkavarvas, lastenrunoja, WSOY 2006
- Okulus ja Omenamökin salaisuus, lastenromaani, WSOY 2006
- Okulus ja teatteri Outo, lastenromaani, WSOY 2008
- Ollaan kotona (eli kuinka kuunnellaan hiljaisuutta), lastenkirja, Kirjapaja 2009
- Utare-Ursulan onnenapila, lastenkirja, WSOY 2010
- Kissanpissa, lastenkirja, WSOY 2011
- Otto loikkaa ojan yli - kertomus koulun alkamisesta, lastenkirja, Kirjapaja 2011
- Yllin Kyllin, lastenkirja, WSOY 2012
- Linnunmaitoa kainalokanoille, lastenrunoja, Lasten Keskus 2015
- Opossumi repussa, lastenromaani, WSOY 2017
- Opossumi ja sata tykkäystä, lastenromaani, WSOY 2019
- Opussumi ja pompottava sydän, lastenromaani, WSOY 2020
Romaanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Syntysanat, romaani, WSOY 2011
- Revitään rikki se rakkaus, esseeromaani, Jaana Seppänen & Johanna Venho, WSOY 2013
- Kaukana jossain onnenmaa. Helsinki: WSOY 2015. ISBN 978-951-0-41295-4
- Ensimmäinen nainen, romaani, WSOY 2019
- Syyskirja. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 978-951-0-46869-2
Tietokirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martti Suosalon tähänastinen elämä. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-45524-1
- Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa. Helsinki: Tammi, 2024. ISBN 978-952-04-4228-6
Novelleja, esseitä ja runoja antologioissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Runoja useissa antologioissa, mm. Uusi ääni (2006), Runo vieköön (2009).
- "MOTMOT - Runouden vuosikirja 2006", toim. yhdessä Tomi Kontion kanssa. Julk. WSOY ja Elävien Runoilijoiden Klubi
- "Pysäkkien välillä", novelli teoksessa 2000-luvun Decamerone, WSOY 2007
- Linnunsiipi teoksessa Fantastinen Espoo. Espoo: ESC ry., 2009. ISBN 978-952-67158-1-0
- (toim.): Mitä essee tarkoittaa? Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-022-8
- "Onko runoilijasta loitsimaan - eli miten Kivuttarelle puhutaan", essee teoksessa Kirjailijoiden Kalevala, Kalevalaseura 2014, ISBN 978-952-222-429-3
- "Hullu nauru ja kuulija", essee teoksessa Luojan palikkaleikki, toim. Olli Löytty. Teos 2016, ISBN 978-951-851-736-1
- "Sadan vuoden unet", novelli teoksessa Sadan vuoden unet, Jalava 2017.
- "Ah autuasten maa", novelli teoksessa Iloinen itsenäisyys, Robustos 2017.
- "Saunapuhdas", novelli teoksessa Suomalaisia saunanovelleja, Aviador 2017.
- "Eksyjän runousoppi", essee Noesis-verkkolehdessä, 2017.
Käännökset muille kielille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virtuosi Incantesimi
- Poèmes pour mon bébé
- הלואי שאדע
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kuka kukin on 2015, s. 992. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ a b c d Venho, Johanna Kirjasampo.fi. Viitattu 2.9.2015.
- ↑ Majander, Antti: Kirjastoapurahojen saajien määrä putosi puoleen, mutta summat nousivat ([vanhentunut linkki]) HS.fi. Arkistoitu 2.9.2015. Viitattu 2.9.2015.
- ↑ Johanna Venho Versopolis.comissa
- ↑ Kritiikin kannukset Johanna Venholle mtvuutiset.fi. 3.5.2001. Viitattu 20.3.2022.
- ↑ Eino Leinon palkinto kirjailija Johanna Venholle ”aikamme tulenkantajana toimimisesta” Salon Seudun Sanomat. 12.3.2020. Salo: Salon Seudun Sanomat Oy. Viitattu 11.7.2021.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sisättö, Vesa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 5. Helsinki: BTJ, 2008. ISBN 978-951-692-713-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sitaatteja aiheesta Johanna Venho Wikisitaateissa
- Johanna Venhon kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Johanna Venho WSOY:n sivuilla
- Johanna Venho: runoilija ja aforisti Pro aforismi -blogi. 8.6.2015.
- Johanna Venho Lyrikline.orgissa (englanniksi)
- Venho, Johanna: The everyday flow Books from Finland 6/2006 (englanniksi)