Kristiina Kalleinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hanna Kristiina Kalleinen (s. 11. huhtikuuta 1959 Tampere)[1] on suomalainen historiantutkija. Kalleinen kirjoitti ylioppilaaksi 1979 Oulun Lyseon lukiosta.[2] Hän on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti. Hänen erikoisalaansa ovat elämäkerrat ja historia. Hän on erikoisesti keskittynyt Suomen suuriruhtinaskunnan ajan henkilö- ja hallinto historiaan ja myös suomalais-venäläisiin suhteisiin.[3]

Kalleinen on ollut pitkään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan poliittisen historian laitoksen/oppiaineen opettaja ja tutkija. Hän oli pari vuotta tutkijana Suomen sotasurmat 1914–1922 -projektissa niin sanottujen venäläissurmien tutkijana.[4][5]

Kalleinen on kirjoittanut Kalevalaseuran 100-vuotishistorian Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta (2011). Hän on kirjoittanut tilaustöinä vuonna 2008 sata vuotta täyttäneen helsinkiläisen A. Niemisen maalausliikkeen historiikin sekä Helsingin Maalariammattikoulun 80-vuotishistoriikin 2010. Hän toimii Loviisassa paikallispolitiikassa.[4]

Kalleinen on ollut Suomi-Venäjä-Seuran historian osaston puheenjohtaja[6] vuodesta 2006. Hän oli asiantuntijajäsen eduskunnan kansliatoimikunnan alaisessa työryhmässä, joka valmisteli vuosina 2013–2014 vietettävää juhlavuotta ”150 vuotta säännöllistä valtiopäivätyötä”[7]. Vuosina 2006–2009 hän oli asiantuntijajäsen valtioneuvoston kanslian alaisessa Merkkivuosi 2009 -toimikunnassa[8], joka suunnitteli tapahtumia Porvoon valtiopäivien 1809 -juhlavuoden kunniaksi.[4] Kalleinen on sekä 1800-luvun tutkijaverkoston että Keisariaika-tutkijaverkoston[9] perustajajäsen sekä yksi jälkimmäisen verkoston koordinaattoreista.

Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö myönsi Kalleiselle vuoden 2018 tunnustuspalkintonsa teoksesta "Suuriruhtinaskunnan etuvartiossa. Ministerivaltiosihteeri R. H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811-1841".[10]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Työväen arkisto: slaavilaisen kokoelman luettelo = catalogue of the slavonic collection = ukazatel' slavjanskogo sobranija / luettelointi ja luokitus: Kristiina Kalleinen; toim.: Anneli Virtanen. Hki: Neuvostoliittoinstituutti, 1986. (Neuvostoliittoinstituutin julkaisusarja. ISSN 0548-3239; 14.). ISBN 951-707-050-0
  • Suomen kenraalikuvernementti: kenraalikuvernöörin asema ja merkitys Suomen asioiden esittelyssä 1823-1861, julkaisija: Hallintohistoriakomitea. Helsinki: Painatuskeskus, 1994. (Hallintohistoriallisia tutkimuksia, ISSN 0786-7700; 12.). ISBN 951-37-1366-0. Väitöskirja Helsingin yliopisto
  • "Isänmaani onni on kuulua Venäjälle": vapaaherra Lars Gabriel von Haartmanin elämä, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 815.). ISBN 951-746-273-5
  • Venäjä ja Suomi: juhlakirja professori Timo Vihavaiselle 9.5.2007, (toim.). Helsinki: Aleksanteri-instituutti, 2007 (Aleksanteri sarja, ISSN 1796-3192; 1:2007.). ISBN 978-952-10-3905-8
  • A. Niemisen maalausliike: maalaustoimintaa Helsingissä vuodesta 1908, toimittaja: Veikko Kallio. Vantaa: A. Niemisen maalausliike, 2008 ISBN 978-952-92-4283-2
  • Helsingin maalariammattikoulu 1930-2010, Helsinki: Maalariammattikoulun kannatusyhdistys, 2010 ISBN 978-952-92-7595-3
  • Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta: Kalevalaseura 1911-2011, Helsinki: SKS: 2011. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 1307.). ISBN 978-952-222-256-5
  • Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014 (Historiallisia tutkimuksia, ISSN 0073-2559; 263.). ISBN 978-952-222-523-8
  • Suuriruhtinaskunnan etuvartiossa: ministerivaltiosihteeri R.H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811–1841, (Historiallinen arkisto, Suomalaisen Kirjallisuuden seura 2017, ISSN 0073-2540; 146.). ISBN 978-952-222-896-3
  • Nils Gustaf Nordenskiöld -vuorimiehen ja tiedemiehen elämä. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 208. Finska Vetenskaps-Societeten 2019. ISBN 978-951-653-431-5, ISSN 0067-8481.
  • Valtioaamun aika : Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1863. Helsinki: Gaudeamus, 2023. ISBN 978-952-345-207-7

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Veli-Matti Autio: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 78. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007.
  2. ↑ Suomen kenraalikuvernementti: kenraalikuvernöörin asema ja merkitys Suomen asioiden esittelyssä 1823-1861. s. Saatteeksi. Hallintohistoriakomitea, 1994.
  3. ↑ Kristiina Kalleinen Suomen Tietokirjailijat ry. Viitattu 29.3.2018.
  4. ↑ a b c Kristiina Kalleinen Loviisan Vasemmistoliitto. Arkistoitu 29.3.2018. Viitattu 29.3.2018.
  5. ↑ Kristiina Kalleinen Helsingin yliopiston tutkimusportaali. Viitattu 27.5.2018.
  6. ↑ Venäjän historia Suomi-Venäjä-Seura. Viitattu 29.5.2018.
  7. ↑ Valtiopäivien 150 vuotta kiinnosti Brinkkalassa Varsinais-Suomen Liitto. Viitattu 29.5.2018.
  8. ↑ Pirjo Markkola: Ruotsi, Venäjä ja Suomi - Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit agricolaverkko.fi. Viitattu 29.5.2018.
  9. ↑ Keisariaika 1809–1917 Имперский период Keisariaika 1809–1917 Имперский период. Viitattu 18.5.2018.
  10. ↑ Kristiina Kalleiselle Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön tunnustuspalkinto Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 27.11.2018. Viitattu 27.11.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kristiina_Kalleinen&oldid=22196732”