La finta semplice

La finta semplice
Alkuperäinen nimi	La finta semplice
Määritelmä	dramma giocoso per musica
Säveltäjä	Wolfgang Amadeus Mozart
Libretto	Marco Coltellini
Pohjautuu	Carlo Goldonin tekemään librettoon Salvatore Perillon dramma giocosoa varten
Tyylilaji	opera buffa
Kieli	italia
Kantaesitys	oletettavasti 1769 ; Hoftheater, Salzburg
Aikajana Mozartin oopperoista
	Infobox OK

La finta semplice (suom. Valetyhmyri), KV 51 / KV 46a, on Wolfgang Amadeus Mozartin kaksitoistavuotiaana säveltämä kolminäytöksinen opera buffa. Sitä on esitetty Suomessa nimellä Ovela tyttö. Oopperan libreton sovitti Marco Coltellini pohjaten varhaisempaan librettoon, jonka Carlo Goldoni oli tehnyt Salvatore Perillon dramma giocosoa varten.

Oopperan synty

Mozartin perhe saapui kotoaan Salzburgista Wieniin syyskuussa 1767, mutta 23. lokakuuta he matkustivat Brnoon pakoon Wienissä riehunutta isorokkoepidemiaa. He jatkoivat 26. lokakuuta matkaansa Olomouciin, jossa Mozart sairastui isorokkoon. Mozart toipui 10. marraskuuta, mutta hänen sisarensa Nannerl sairastui samaan tautiin. Jouluna 1767 perhe palasi Brnoon, ja 10. tammikuuta 1768 takaisin Wieniin. Mozarteille myönnettiin 19. tammikuuta Maria Teresian ja keisari Joosef II:n audienssi.^[1]

Auttaakseen nuorta Mozartia keisari esitti toiveen saada kuulla hänen säveltämänsä ooppera Wienissä. Laadittiin sopimus, jonka mukaan Mozart lupautui kirjoittamaan oopperan sadan dukaatin korvausta vastaan. Libretoksi valittiin La finta semplice, jonka Wienissä vuodesta 1758 asunut firenzeläinen ”teatterirunoilija” Marco Coltellini sovittaisi Carlo Goldonin alkuperäisestä libretosta. Sävellystyö alkoi huhtikuussa, ja isänsä avulla Mozart sai pian ensimmäisen näytöksen valmiiksi laulajien tyydytykseksi. Huolimatta libretistin aiheuttamista viivästyksistä koko partituuri valmistui määräajassa heinäkuussa 1768.^[2]

Hovin musiikkipiirien mielialat kääntyivät kuitenkin Mozarteja vastaan, eikä La finta semplicen kantaesitys Wienissä toteutunut. Todennäköisesti ooppera esitettiin seuraavana vuonna Salzburgissa, ruhtinasarkkipiista Schrattenbachin hoviteatterissa.

Henkilöt

Fracasso, unkarilaisten joukkojen kapteeni – tenori
Rosina, hänen sisarensa, paronitar, teeskentelee yksinkertaista – sopraano
Don Cassandro, Cremonalainen tilanomistaja, saita naistenvihaaja – basso
Don Polidoro, hänen veljensä – tenori
Giacinta, Cassandron ja Polidoron ei-enää-nuori sisar – mezzosopraano
Simone, Fracasson apulainen, rakastunut Ninettaan – basso
Ninetta, Giacintan kamaripalvelijatar – sopraano

Synopsis

Tapahtuma-aika ja -paikka

Oopperan tapahtumat sijoittuvat 1700-luvun puolivälin Cremonaan, poikamiesveljesten Don Cassandron ja Don Polidoron maatilalle, jossa Cremonan alueelle sijoitettujen unkarilaisten joukkojen kapteeni Fracasso ja hänen apulaisensa Simone asustavat.

Ensimmäinen näytös

Fracasso rakastaa Cassandron ja Polidoron sisarta Giacintaa, mutta Cassandro ei lämpene ajatukselle sisarensa avioliitosta. Simone puolestaan on rakastunut Giacintan kamaripalvelijattareen Ninettaan. Kun Fracasson sisar Rosina saapuu maatilalle, laaditaan veljesten päänmenoksi juoni: Rosina teeskentelee yksinkertaista ja kietoo tilan isännät pikkusormensa ympärille.

Toinen näytös

Tunteet kuumenevat maatilalla ja Giacinta pelkää ajautuvansa riitoihin veljiensä kanssa. Simonelle pieni tappelu kyllä maistuisi. Kun veljekset huomaavat tavoittelevansa samaa naista he joutuvat kaksintaisteluun, jonka keskeyttää tieto siitä, että Giacinta on kadonnut veljesten rahojen kanssa.

Kolmas näytös

Lopuksi kaikki paitsi onneton Polidoro löytävät toisensa: Fracasso saa Giacintansa, Simone Ninetan ja Rosina valitsee veljeksistä Cassandron.