Lahdenpohja
Lahdenpohja Лахденпохья |
|
---|---|
vaakuna |
|
Lahdenpohja |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjän federaatio |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Lahdenpohjan piiri |
Kauppalaksi (Suomessa) | 1924 |
Kaupungiksi (Neuvostoliitossa) | 1945 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 262,5 km² |
Väkiluku (2010) | 7 800 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Postinumero | 18673x |
Suuntanumero(t) | +7 81450 |
Lahdenpohjan piirin hallintokeskus
|
Lahdenpohja (ven. Лахденпо́хья) on kaupunki ja Lahdenpohjan piirin hallinnollinen keskus Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan Jaakkimansalmen pohjukkaan laskevan Aurajoen suussa[1] 331 kilometriä Petroskoista[2] länteen. Kaupungissa on 7 800 asukasta (vuonna 2010)[3].
Lahdenpohja | |
---|---|
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
sijainti |
|
Lääni | Viipurin lääni |
Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
Kihlakunta | Kurkijoen kihlakunta |
Kuntanumero | 397 |
Perustettu | 1924 |
– emäpitäjä | Jaakkima |
Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
Pinta-ala |
5,41 km² [4] (12.3.1940) |
– maa | 5,34 km² |
– sisävesi | 0,07 km² |
Väkiluku |
1 959 [5] (1939) |
– väestötiheys | 369,6 as./km² |
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahdenpohjan kunnan pinta-ala on 262,5 neliökilometriä. Se rajoittuu Lahdenpohjan piirin Miinalan sekä Laatokan kautta Sortavalan ja Pitkärannan piirin Salmin kuntiin.[6] Pinta-alasta 84,0 % on vesialuetta, 9,7 % asuinaluetta ja 4,4 % metsää[7]. Seudulle suunniteltiin pitkään Laatokan saariston kansallispuistoa.[8] Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan piireissa sijaitsevan kansallispuiston perustamisesta uutisoitiin tammikuussa 2018.[9]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikalla sijainnut Jaakkiman pitäjän Sieklahden kylä tunnetaan 1600-luvulta lähtien[1]. Vuonna 1924 siitä tuli itsenäinen kauppala. Lahdenpohjan kuuluessa Suomeen siellä oli vilkas satama sekä puunjalostusteollisuutta, muun muassa Laatokan Puu Oy.[10] 1930-luvun lopulla kauppalan asukasluku oli 1 959 henkeä[5]. Lukuvuonna 1937–1938 kauppalassa oli yksi koulupiiri.[11]
Talvi- ja jatkosodan jälkeen alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Lahdenpohjan pitäjä oli osa Laatokan Karjalaa.[12] Vuonna 1945 Lahdenpohjasta tuli kaupunki ja Kurkijoen (vuodesta 1970 Lahdenpohjan) piirin keskus.[1]
Liikenne, talous ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahdenpohjan kautta kulkee Pietarin ja Sortavalan välinen maantie ja rautatie[2]. Jaakkiman asemalta haarautuu sivurata Lahdenpohjan vaneritehtaalle[13].
Kaupungin tärkein tuotantolaitos on Bumeks-yhtiön omistama Lahdenpohjan vaneritehdas. Lisäksi on muita puunhankinta- ja puunjalostusyrityksiä. Elintarviketeollisuutta edustavat lihanjalostamo ja alkoholitehdas.[14]
Julkisiin palveluihin kuuluvat keskikoulu, ammattikoulu, piirisairaala, lasten luomistyön keskus, lastenkoti ja kaksi kirjastoa[15].
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahdenpohjan rakennusmuistomerkkejä ovat vuonna 1851 rakennettu Jaakkiman kirkko sekä joukko 1900-luvun alun julkisia ja asuinrakennuksia. Kirkon lähellä on suomalaisten sotilaiden hautausmaa. Kaupungissa on myös kaksi neuvostosotilaiden hautapaikkaa.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Generalnyi plan i pravila zemlepolzovanija i zastroiki Lahdenpohskogo gorodskogo poselenija Lahdenpohskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija. Tom 2: Materialy po obosnovaniju projekta 2012. Moskva: Institut regionalnoi strategii. Arkistoitu 7.7.2015. Viitattu 26.4.2013. (venäjäksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 142. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 8.
- ↑ Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 26.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ a b Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Generalnyi plan, s. 8, 14–15.
- ↑ Generalnyi plan, s. 24.
- ↑ Generalnyi plan, s. 22.
- ↑ Veikko Huotari: Arkistoitu kopio 15.1.2018. Karjalainen, karjalainen.fi. Arkistoitu 25.2.2018. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Uusi tietosanakirja, 11. osa, s. 1001–1002. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ Generalnyi plan, s. 61.
- ↑ Generalnyi plan, s. 18.
- ↑ Generalnyi plan, s. 35.
- ↑ Generalnyi plan, s. 8–9.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lahdenpohja Wikimedia Commonsissa
- Lahdenpohjan kaupungin sivusto (venäjäksi)
- Lahdenpohjan piirin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Lahdenpohja.org (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lahdenpohja nuori nopeasti kehittyvä kauppala, Helsingin Sanomat, 18.09.1938, nro 251, s. 37, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot