Malmi (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kaupunginosaa. Muista merkityksistä katso Malmi (täsmennyssivu).
Malmi
Malm
Kaupungin kartta, jossa Malmi korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Malmi korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri koillinen suurpiiri
Pinta-ala 8,99 km² [1]
Väkiluku 24 860[2] (31.12.2021; kaupunginosa, ei peruspiiri)
Väestötiheys 2 765 as./km²
Osa-alueet Ylä-Malmi, Ala-Malmi, Pihlajamäki, Tattariharju, Malmin lentokenttä, Pihlajisto
Postinumero(t) 00700 (Ylä-Malmi, Ala-Malmi, Tattariharju ja Malmin lentokenttä), 00710 (Pihlajamäki ja Pihlajisto)
Lähialueet Tapaninvainio, Tapanila, Pukinmäki, Kivikko, Latokartano, Viikin tiedepuisto, Suurmetsä, Suutarila
Malmin peruspiiri (Ylä-Malmi, Ala-Malmi, Tattariharju, Malmin lentokenttä, Tapaninvainio ja Tapanila)

Malmi (ruots. Malm) on Helsingin kaupunginosa ja peruspiiri.

Malmin kaupunginosa koostuu seuraavista osa-alueista: Ylä-Malmi (6 201 asukasta 31. joulukuuta 2021), Ala-Malmi (6 882 as.), Pihlajamäki (7 153 as.), Tattariharju (7 as.), Malmin lentokenttä (2 147 as.) ja Pihlajisto (2 470 as.).[2] Yhteensä tällä alueella on 24 860 asukasta.[2]

Malmin peruspiiri on rajattu kaupunginosasta poikkeavasti niin, että siihen eivät kuulu Pihlajamäki ja Pihlajisto (jotka kuuluvat Latokartanon peruspiiriin), mutta kylläkin Tapanila ja Tapaninvainio (jotka yhdessä muodostavat Tapaninkylän kaupunginosan). Peruspiirissä asukkaita on yhteensä 29 078 (31. joulukuuta 2018) ja työtä alue tarjoaa 11 831 hengelle (31. joulukuuta 2017).[1]

Kaupunginosan läpi kulkee päärata. Malmin rautatieasema on tärkeä asema lukuisten vaihtoyhteyksien ja läheisyydessä asuvan suuren ihmismäärän ansiosta. Rautatie jakaa Malmin ydinalueen Ylä-Malmiin ja Ala-Malmiin. Malmintori on alueen keskus.

1930-luvulla perustettu Helsingin entinen päälentoasema sijaitsee Malmilla. Se on nykyään Helsinki-Malmin lentoasema, joka on ollut yleisilmailun ja viranomaisten, muun muassa rajavartiolaitoksen käytössä. Malmin kiitotie suljettiin maaliskuussa 2021 ja lentoliikenne kentältä päättyi.

Malmi kuului Helsingin maalaiskunnan suurimpiin ja vanhimpiin kyliin ja se oli kunnan hallinnollinen keskus. Kylän liepeillä olevalla nummella oli suuri, Ruotsin vallan ajalta periytynyt "malmi" eli sotaväen harjoitus- ja leirialue ennen Malmin hautausmaan perustamista. Ruotsin vallan aikana sotaväen käytössä ollut harjoitusalue oli palvellut samaa tarkoitusta myös autonomian ajalla 1800-luvulla, mutta menettänyt kuitenkin merkityksensä, kun armeija oli siirtänyt harjoitusalueensa muualle 1800-luvun puolivälissä.[3][4]

Kylän maat jakaantuivat jo 1500-luvulla usean talonpoikaistalon kesken, ja isonjaon aikana 1770-luvulla kylä jaettiin kaikkiaan kahdeksaan maakirjataloon, jotka tulivat myöhemmin pirstotuiksi moniin pikkutiloihin. Malminkylän kautta kulkeva Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Aluksi sotilaskäyttöön tarkoitettu Malmin pysäkki perustettiin rautatien ja Helsingistä Tuusulaan kulkevan maantien risteykseen vuonna 1871, minkä jälkeen sen ympäristöön alkoi muodostua pientä esikaupunkiasutusta. Tämä asutus lisääntyi vähitellen palstoituksen myötä, ensin hitaasti 1900-luvun alkuun saakka ja siitä lähtien nopeammin. 1910-luvulla perustettiin Malminkylän keskiosaan Sunnuntaipalstat -niminen, alueen muusta asutuksesta erillinen asutusryhmä.[5]

Malminkylä julistettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1908 ja yhdistettiin Tapaninkylän taajaväkisen yhdyskunnan kanssa Malmi-Tapanilan yhdyskunnaksi vuonna 1915. Asukasmäärän kasvu jatkui 1920- ja 1930-luvuilla uusien asuntotonttien lohkomisen myötä. Yhdyskunnalle kehittyi jo varhain oma tieverkosto ja eri teillä oli jo 1930-luvulla omat nimensä paikallista osoitetarvetta varten.[5]

Elokuussa 1917 Helsingin maalaiskunnan kunnanvaltuusto kokoontui Malmin kunnantalolle käsittelemään työttömyyskysymystä. Kunnantalon ympärille kerääntyi työläisiä vaatimaan töitä ja palkankorotuksia. Työläiset piirittivät valtuutetut rakennuksen sisään ja kunnantalo uhattiin polttaa painostuskeinona. Kunnantalon piiritys vaikeutti yhteistoimintaa väestöryhmien välillä, sillä piiritykseen liittyi myös pitäjän poliisin nöyryyttäminen. Piirityksen jälkeen poliisit vietiin kunnantalon portaille ja pakotettiin irtisanoutumaan viroistaan. Tämän jälkeen työväen miliisi otti haltuunsa Malmin poliisiaseman ja kunnan järjestyksenpidon.[6]

Malmi liitettiin osaksi Helsinkiä vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Kaupunginosa jaettiin Ala-Malmin, Ylä-Malmin, Malmin lentokentän, Kivikon ja Pihlajamäen osa-alueisiin vuonna 1959. Asemakaavoja vahvistettiin alueittain vuodesta 1960 lähtien. Pihlajamäestä erotettiin uudeksi osa-alueeksi Pihlajisto vuonna 1969. Malmin kirkko on rakennettu pitäjän entisen kunnantalon paikalle, siksi kadunnimi Kunnantie.[5]

Malmin ja sen ympäristön maastossa on monin paikoin nähtävissä ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin suojaksi rakennettuja linnoitteita (Krepost Sveaborg). Linnoitteita löytyy Pihlajamäestä, Kivikosta, Sepänmäestä, Nallenmäestä, Kotitienmäestä ja Ormusmäestä, jonka varustukset ovat suojeluarvoltaan merkittävimmät. [7]

Malmin nimestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmin nimi esiintyy vanhoissa asiakirjoissa muodoissa Malm (1543), Malmby (1551), Malme (1589), Malmsby (1590) ja Malmn (1592). Nimi on sama kuin Uudenmaan ruotsalaismurteissa esiintyvä, tasaista ja hiekkaista metsämaata tarkoittava sana malm. Sanalla on tarkoitettu etenkin ympäristöään korkeammalla olevaa metsäistä somerikkoa, kuten soraharjua. Sana on ollut Helsingin pitäjän alueella yleinen päätellen 1700-luvun nimistä, kuten Keimolan Tappermalmen, VoutilanViinikkalan Mottmalmen, TikkurilanHakkilan Haxmalm ja Länsisalmen Brändmalm ja Sandmalm. Suomalaiset vastineet Malmi ja Malminkylä tulivat käyttöön 1800-luvun lopulla.[8] Malminkylän vanhoista maatiloista ovat kadunnimistössä säilyneet Paavolantie (Påvals), Pietiläntie (Pehrs), Vilppulantie (Filpus), Yrjölänkuja (Örjans) ja Örskinkuja (Örskis). Ormusmäki (ruots. Ormusbacka) -nimen alkuperäinen muoto on Orrmossebacken (suom. Teerisuonmäki).[9]

Liikenneyhteydet ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmi on Koillis-Helsingin aluekeskuksena tärkeä liikenteellinen solmukohta. Malmin rautatieasema sijaitsee Keravan kaupunkiradan varressa, ja asemalle on tiheää lähijunaliikennettä Helsingin keskustasta. Malmilla pysähtyvät junat K ja T, sekä kehäradan junat I ja P. I-juna tarjoaa Malmilta yhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja P-juna tarjoaa vastaavan yhteyden keskustaan.

Malmi on myös useiden bussilinjojen tärkeä solmukohta. Malmin terminaalialueilta on bussiyhteydet mm. Töölöön, Alppilaan, Itäkeskukseen, Kontulaan, Vuosaareen sekä Herttoniemeen ja seutuliikenteen linjoilla Runkolinja 560:lla Paloheinään ja Myyrmäkeen sekä Aviapoliksen asemalle linjalla 561. Lisäksi Malmia palvelevat pienkalustolla liikennöitävät paikallislinjat 603, 701, 702, 703, 705.

Juna-aseman molemmin puolin sijaitsee liikkeitä ja kauppoja. Ylä-Malmin puolella sijaitseva Kauppakeskus Malmintori on yhdessä Kauppakeskus Malmin Novan ja lähiliikenneterminaalin kanssa koko Koillis-Helsingin aluekeskus.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Malmin seurakunta on yli 60 000 jäsenineen Helsingin suurin ja Jyväskylän seurakunnan jälkeen koko Suomen toiseksi suurin seurakunta, ja sen alue kattaa koko Koillis-Helsingin. Malmilla on ollut vuodesta 1894 lähtien Helsingin seurakuntien käyttämä Malmin hautausmaa. Malmin alueella sijaitsevat myös Malmin sairaala ja Kehitysvammaliiton toimitilat.

  1. a b Helsinki alueittain 2019. (Malmin peruspiiri PDF:n sivuilla 138–141 ja Latokartanon peruspiiri sivuilla 130–133) Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.8.2022).
  2. a b c Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2021 (Väestö > Ennakkotiedot > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu)) aluesarjat.fi. Viitattu 4.8.2022.
  3. Malmin hautausmaan historia ja alueet Kirkko Helsingissä. 25.01.2019. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 25.5.2020.
  4. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 419. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9
  5. a b c Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 181. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
  6. Syksyn 1917 levottomuudet Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 29.4.2022.
  7. Stiina-Liisa Pirkkamaa: Malmi, maineikas kautta aikojen, s. 87. Helsinki: Malmi-Seura ry, Helsingin kaupunginosayhdistysten Liitto ja Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-851-9.
  8. Helsingin kadunnimet, s. 22.
  9. Helsingin kadunnimet, s. 183–184.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]