Marsut
| Marsut | |
|---|---|
 Mara eli pampajänis (Dolichotis patagonum). |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Piikkisikamaiset jyrsijät[1] Hystricomorpha |
| Osalahko: | Piikkisikamaiset Hystricognathi |
| Heimo: |
Marsut Caviidae Fischer de Waldheim, 1817 [2] |
| Alaheimot [2] | |
|
|
| Katso myös | |
Marsut (Caviidae) on jyrsijöihin kuuluva heimo, johon kuuluu kuusi sukua ja 18 lajia,[3] muun muassa lemmikkieläimenä tunnettu marsu sekä villinä elävät kapybara ja mara.
Luonnonvaraisia marsulajeja tavataan vain Etelä-Amerikassa. Kalliomarsut asustavat Brasilian kuivilla kallioalueilla pääasiassa lohkareiden alla ja kalliohalkeamissa. Marat eli pampajänikset, jotka nimestään huolimatta eivät ole sukua jäniksille, oleskelevat kuivissa ruohikoissa ja pensaikoissa Argentiinassa.
Marsut ja marat elävät pienissä laumoissa, marsut 5–10 yksilön ja marat jopa 40 yksilön ryhminä. Ne oleilevat joko itse kaivamissaan käytävissä tai muiden lajien, kuten kampamyyrien ja viskatsojen, koloissa. Marsut ovat aktiivisempia hämärän tultua. Marat ovat päiväeläimiä, jotka mielellään paistattelevat päivää jyrsijöille epätavallisessa asennossa. Ne joko istuvat kaniinien tapaan eturaajat ojennettuina tai makaavat kissan tavoin etukäpälät pään alle taivutettuina.
Marsut ja marat syövät kaikenlaista kasviravintoa. Kalliomarsut voivat kiivetä puihinkin lehtiä keräämään; vaaran uhatessa ne loikkaavat yhdellä hypyllä maahan. Luonnonvaraisten marsujen koko vaihtelee paljon. Kapybara eli vesisika on maailman suurin jyrsijälaji, kun taas pienimmät marsulajit ovat vain parinkymmenen senttimetrin pituisia ja noin 300 gramman painoisia.
Alaheimot, suvut ja lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- alaheimo Caviinae
- suku marsut Cavia
- marsu Cavia porcellus
- kobaia Cavia fulgida
- Cavia aperea
- Cavia intermedia
- Cavia magna
- Cavia tschudii
- suku Galea
- suku pikkumarsut Microcavia
- aavikkopikkumarsu Microcavia australis
- pohjanpikkumarsu Microcavia niata
- Microcavia shiptoni
- suku marsut Cavia
- alaheimo Dolichotinae
- suku marat Dolichotis
- mara eli pampajänis Dolichotis patagonum
- aavikkomara Dolichotis salinicola
- suku marat Dolichotis
- alaheimo kapybarat eli vesisiat Hydrochoerinae, syn. Hydrochoeridae[1]
- suku Hydrochoeris
- kapybara eli vesisika Hydrochoeris hydrochaeris
- Hydrochoeris isthmius
- suku Kerodon
- kalliomarsu Kerodon rupestris
- Kerodon acrobata
- suku Hydrochoeris
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 244, 250–259 ja 453. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6 (suomenkielisten nimien lähde)
- ↑ a b c Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Caviidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 28.12.2010. (englanniksi)
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Preface Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 25.12.2010. (englanniksi)