Mette Frederiksenin II hallitus
| Mette Frederiksenin II hallitus | |
|---|---|
 Tanskan kuningaskunnan hallitus | |
| Virassa | |
 Mette Frederiksenin II hallitus 15. joulukuuta 2022. | |
| Valtionpäämies | Margareeta II |
| Jäsenet | |
| Hallituksen johtaja | Mette Frederiksen |
| Hallituspuolueet | |
| Hallituksen asema | enemmistöhallitus |
| Oppositiopuolueet | |
| Historia | |
| Vaalit | 2022 |
| Edellinen | Frederiksen I |
Mette Frederiksenin II hallitus on Tanskan kuningaskunnan 79. hallitus. Frederiksenin II hallitus on pohjaltaan sinipunahallitus, johon kuuluvat sosiaalidemokraatit sekä porvariblokkiin kuuluvat liberaali Venstre-puolue ja moderaatit. Hallituksen pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti hallitussovun syntymisestä 14. joulukuuta 2022 43 päivän neuvottelujen päätteeksi. Hallituksen pohja on Tanskassa harvinainen: edellisen kerran Tanskassa on rakennettu oikeisto-vasemmisto-jaon ylittävä hallitus vuonna 1993.[1]
Hallitusohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin II hallituksen ohjelma on kirjoitettu 60-sivuiseen asiakirjaan. Tärkeimpiä uudistuksia ovat verouudistus, yleisten vapaapäivien vähentäminen, uudet ilmastotavoitteet, tuloperusteisen oppilasjaon poistaminen, koulutusuudistus, vastaanottokeskuksen perustaminen Euroopan ulkopuolelle, julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen nosto, eläkejärjestelmän uudistaminen sekä käteisavustussopimuksesta luopuminen.
Vero- ja talousuudistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin II hallitus aikoo parantaa työsuhdevähennystä niin, että työssä käyvät saavat helpotusta verotuksen tasoon. Hallitus aikoo myös lisätä portaita nykyisen 750 000 Tanskan kruunun vuositulon yläpuolelle. Verohelpotusten kokonaiskustannukseksi on arvioitu 4 miljardia kruunua. Hallitus suunnittelee myös yhden yleisen vapaapäivän poistamista. Todennäköisesti kyseessä on Tanskassa vuodesta 1686 vietetty suuri rukouspäivä.[2]
Hallitus aikoo nostaa julkisten sektorin työntekijöiden palkkoja yhteensä kolmella miljardilla kruunulla. Tarvittavat palkat aiotaan saada kasaa irtisanomalla vastaava määrä työntekijöitä. Kolmen miljardin säästöt ohjataan kuntien ja alueiden hallintoon. Frederiksenin II hallitus aikoo uudistaa Arne-eläkejärjestelmän niin, että eläkkeiden taso on jatkossa noin 15 000 kruunua kuukaudessa. Hallitus aikoo lyhentää vanhuuseläkkeelle pääsyä nykyisestä kuudesta vuodesta kolmeen. Hallitus aikoo myös perua käteisavustussopimuksen.[2]
Ilmastopolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin II hallitus aikoo tehdä Tanskasta ilmastoneutraalin vuoteen 2045 mennessä ja vähentää Tanskan hiilidioksipäästöjä 110 prosenttia. Sosialistinen kansanpuolue ja Radikaali Venstre jättivät hallitusneuvottelut, koska heidän mielestään hallitus ei kykene ”kunnianhimoon ilmastopolitiikan alalla”. Hallitus aikoo ottaa käyttöön hiilidioksidiveron Tanskan maataloudessa sekä lentoveron.[2]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin II hallitus aikoo perua uudistuksen, jonka mukaan vanhempien tulot asetettiin erääksi kriteeriksi oppilasvalinnassa Kööpenhaminan pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Sjællandissa, Odensessa ja Aarhusissa. Venstre ja porvarillinen blokki arvostelivat aikanaan uudistusta rajusti. Jatkossa opiskelijat jaetaan matka-ajan mukaan. Hallitus suunnittelee koulutuksen uudistamista ja rahoituksen lisäämistä ammatilliseen koulutukseen. Vastaavasti jopa puolet yliopistojen maisteriohjelmista lyhennetään yksivuotisiksi.[2]
Vastaanottokeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin II hallitus on ottanut tavoitteekseen perustaa vastaanottokeskus Euroopan ulkopuolelle, joko Euroopan unionin toimesta tai yhteistyösopimusten puitteissa. Hallituksen tavoitteena on luoda uusi turvapaikkajärjestelmä. Hallitus on ilmoittanut tekevänsä mieluiten yhteistyössä joko Euroopan unionin tai muiden maiden kanssa, mutta hallituksella on valmius tehdä sopimus myös kahdenvälisesti.[2]
Hallituksen kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Virka | Nimi | Virassa | Puolue | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Mette Frederiksenin II hallitus | |||||
| Pääministeri | Mette Frederiksen | 15.12.2022– | Sosiaalidemokraatit | ||
| Puolustusministeri | Jakob Ellemann-Jensen (myös varapääministeri) | 15.12.2022–22.8.2023 | Venstre | ||
| Troels Lund Poulsen | 22.8.2023– | Venstre | |||
| Ulkoministeri | Lars Løkke Rasmussen | 15.12.2022– | Moderaatit | ||
| Valtiovarainministeri | Nicolai Wammen | 15.12.2022– | Sosiaalidemokraatit | ||
| Talousministeri | Troels Lund Poulsen | 15.12.2022–22.8.2023 | Venstre | ||
| Jakob Ellemann-Jensen (myös varapääministeri) | 22.8.2023–23.10.2023 | Venstre | |||
| Troels Lund Poulsen | 23.10.2023–23.11.2023 | Venstre | |||
| Stephanie Lose | 23.11.2023– | Venstre | |||
| Sisä- ja terveysministeri | Sophie Løhde | 15.12.2022– | Venstre | ||
| Oikeusministeri | Peter Hummelgaard | 15.12.2022– | Sosiaalidemokraatit | ||
| Kulttuuriministeri | Jakob Engel-Schmidt | 15.12.2022– | Moderaatit | ||
| Elinkeinoministeri | Morten Bødskov | 15.12.2022– | Sosiaalidemokraatit | ||
| Kehitysyhteistyön ja kansainvälisen ilmastopolitiikan ministeri | Dan Jørgensen | 15.12.2022–29.8.2024 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Ympäristöministeri (29.8.2024 alkaen myös tasa-arvoministeri) | Magnus Heunicke | 15.12.2022– | Sosiaalidemokraatit | ||
| Sosiaali- ja asuntoministeri | Pernille Rosenkrantz-Theil | 15.12.2022–29.8.2024 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Sophie Hæstorp Andersen | 29.8.2024– | Sosiaalidemokraatit | |||
| Työministeri | Ane Halsboe-Jørgensen | 15.12.2022– | Sosiaalidemokraatit | ||
| Lapsi- ja opetusministeri | Mattias Tesfaye | 15.12.2022– | Sosiaalidemokraatit | ||
| Maahanmuutto- ja kotouttamisministeri | Kaare Dybvad Bek | 15.12.2022– | Sosiaalidemokraatit | ||
| Veroministeri | Jeppe Bruus | 15.12.2022–29.8.2024 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Rasmus Stoklund | 29.8.2024– | Sosiaalidemokraatit | |||
| Elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeri | Jacob Jensen | 15.12.2022– | Venstre | ||
| Kirkko-, maaseutu- ja Pohjoismaisen yhteistyön ministeri | Louise Schack Elholm | 15.12.2022–23.11.2023 | Venstre | ||
| Morten Dahlin | 23.11.2023– | Venstre | |||
| Liikenneministeri | Thomas Danielsen | 15.12.2022– | Venstre | ||
| Koulutus- ja tutkimusministeri | Christina Egelund | 15.12.2022– | Moderaatit | ||
| Digitalisaatioministeri (29.8.2024 saakka myös tasa-arvoministeri) | Marie Bjerre | 15.12.2022–23.11.2023 | Venstre | ||
| Mia Wagner | 23.11.2023–7.12.2023 | Venstre | |||
| Marie Bjerre | 7.12.2023–29.8.2024 | Venstre | |||
| Caroline Stage Olsen | 29.8.2024– | Venstre | |||
| Vanhusministeri | Mette Kierkgaard | 15.12.2022– | Moderaatit | ||
| Ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri | Lars Aagaard | 15.12.2022– | Moderaatit | ||
| Vihreämmän maatalouden ministeri | Jeppe Bruus | 29.8.2024– | Sosiaalidemokraatit | ||
| Eurooppaministeri | Marie Bjerre | 29.8.2024– | Venstre | ||
| Yhteiskuntaturva- ja varautumisministeri | Torsten Schack Pedersen | 29.8.2024– | Venstre | ||
| Salkuton ministeri | Stephanie Lose | 9.3.2023–31.7.2023 | Venstre | ||
| Lähteet:[3] | |||||
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin kolmiapilahallituksesta on oletettu muodostuvan poliittinen tilkkutäkki ja tämän vuoksi hallituksen pitämistä yhteistyökykyisenä on pidetty historiallisesti vaikeana. Venstre-puolueen puheenjohtaja Jakob Ellemann-Jensen on myöntänyt rikkoneensa vaalilupaukset, sllä hän lupasi ettei vie puoluettaan hallitukseen Frederiksenin kanssa. Myös sosiaalidemokraattien vasen siipi on epäillyt yhteistyön sujuvuutta. Politikenin toimittaja, Helle Thorning-Schmidtin entinen neuvonantaja Noa Reddington on arvioinut, että lupausten rikkominen on edellytys eduskuntajärjestelmän viemiseksi eteenpäin. Hän on huomauttanut, että puolueet ovat yksimielisesti välttäneet vaalilupauksia vuodesta 2001 alkaen.[4]
Avisen Danmarkin poliittinen toimittaja Casper Dall on arvionut että kolmiapilahallitus on vahva enemmistönsä vuoksi, eikä tarvitse tukea muilta kansankäräjäpuolueilta. Frederiksenin edellistä hallitusta on arvosteltu liian voimakkaasta toiminnasta ja uuden hallituksen on arvioitu lisäävän avoimuutta. Tämän johdosta tullaan näkemään enemmän poliittisia erimielisyyksiä ja hallituksen sisäisiä vuotoja. Dall on kuvaillut kolmiapilahallitusta järkiavioliitoksi, sillä puolueiden on kyettävä muodostamaan yhteisiä kantoja.[4]
Venstren strategisena neuvonantajana toiminut Steffe Hjatelin uskoo, että hallitus voi osoittautua avoimemmaksi. Hjatelin uskoo, että ilman ministeripaikkaa jääneet haluavat ilmaista tyytymättömyyttään ja keskustella enemmän toimittajien kanssaa. Hjatelin arvioi, että hallitusyhteistyö on erityisesti Venstrelle hankala useiden rikottujen lupausten vuoksi. Tämän vuoksi tullaan näkemään useita tilaisuuksia, jossa Ellemann-Jensen joutuu edustamaan luotettavana kumppanina Mette Frederiksenin rinnalla.[4]
Hallituksessa ristiriitoja voi aiheuttaa kahden entisen vihollisen yhdistymisen lisäksi myös kahden entisen pääministerin, Mette Frederiksenin ja Lars Løkke Rasmussenin kohtaaminen. Løkke Rasmussen on myös Venstren entinen puheenjohtaja ja Ellemann-Jensenin entinen pomo. Hjatelin uskoo, että Ellemann-Jensen ja Løkke Rasmussen ovat jakaneet selvästi omat politiikan alueensa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kokkonen, Yrjö: Tanska saa poikkeuksellisen sinipunahallituksen Yle. 14.12.2022. Viitattu 14.12.2022.
- ↑ a b c d e Eller, Emil: Det vil den nye regering Danmarks Radio. 14.12.2022. Viitattu 14.12.2022. (tanskaksi)
- ↑ Ellemann bliver forsvarsminister og Løkke bliver udenrigsminister Danmarks Radio. 15.12.2022. Viitattu 15.12.2022. (tanskaksi)
- ↑ a b c d Silas Bay Nielsen: Her er udfordringerne og fordelene ved en SVM-regering Danmarks Radio. 14.12.2022. Viitattu 14.12.2022. (tanskaksi)
| Edeltäjä: Mette Frederiksenin I hallitus |
Tanskan hallitus 2022–
|
