Senusret III

Senusret III:n patsas British Museumissa Lontoossa.

Senusret hieroglyfein

syntymänimi

Senusret Wosret-jumalan mies

valtaistuinnimi

Khakaura Ra-jumalan sielut ovat ilmestyneet

Horus-nimi

Netjerkheperu Muodoltaan jumalainen

Kultainen Horus-nimi

Horus-nebu kheper Kultainen haukka on ilmestynyt

Nebty-nimi

Netjermesut Syntyperältään jumalainen

Senusret III oli muinaista Egyptiä 12. dynastian aikaan vuosina 1878–1839 eaa. hallinnut faarao.

Elämäkerta

Manethon mukaan Senusret hallitsi 48 vuotta. Tähän saattaa kuitenkin sisältyä myös osa hänen seuraajansa hallitusajasta. Torinon papyruksen mukaan hän hallitsi yli 30 vuotta, mikä saattaa sekin olla yliarviota, sillä viimeiset tekstit joissa hänet mainitaan ovat Si-Satetin steela ja seinäkaiverrokset Nubiassa. Molemmat tekstit ovat Senusretin yhdeksänneltätoista hallitusvuodelta. Senusretin rakennuttamien monumenttien koosta voidaan kuitenkin päätellä, että hän oli todennäköisesti vallassa vielä tämän jälkeenkin. Ei ole löytynyt todisteita siitä, että hän olisi ollut edeltäjänsä tai seuraajansa kanssahallitsijana.

Senusret III:n isä oli hänen edeltäjänsä Senusret II ja Khnum-et-nefer-hedjet-weret oli hänen äitinsä. Senusret III:lla oli ainakin kolme vaimoa, Mereret, Sithathor (todennäköisesti sisar) ja Sebekshedti-neferu. Senusretin lapsista tunnetaan ainoastaan hänen Sebekshedti-neferun kanssa saamansa poika, josta tuli hänen seuraajansa Amenemhet III.

Senusret lienee ainoa faarao, jonka pituus on mainittu. Eräässä kirjoituksessa sen mainitaan olevan neljä kyynärää, kolme kämmenen leveyttä ja kaksi sormenleveyttä. Tämä kertoisi hänen pituudekseen noin 198 cm, mikä on hyvin paljon vielä nykyäänkin.

Senusretin hallituskaudella Egypti suoritti useita sotilaallisia operaatioita. Palestiinaan tehdyn hyökkäyksen tarkoitus oli oletettavasti estää aasialaisten (nyk. Lähi-itä) pääseminen Egyptiin. Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty suuri määrä niin sanottuja "kiroustekstejä" eli tekstejä, jotka kuvasivat vihollista ja jotka sitten tuhottiin, kirouksen langettamiseksi vihollisen ylle. Tämä osoittaa Senusretin suhtautuneen aasialaisiin varsin vihamielisesti.

Toinen merkittävä sotilaallinen operaatio Senusretin hallituskaudella oli Nubiaan suuntautuneet hyökkäykset. Ei ole tiedossa, mikä saattoi aikaan näin merkittävän muutoksen Egyptin ja Nubian ennen niin hyvissä väleissä. Syynä saattoi olla mahdollisesti Nubiaan syntynyt järjestäytynyt Egyptin vastainen armeija. Tähän viittaisi löydetyissä teksteissä käytetty ilmaus "inhottava vihollinen Kushissa (Nubia)". Kirjoitus saattoi kuitenkin olla pelkkää propagandaa. Oli syy mikä tahansa, Senusret johti Nubiaan neljä sotaretkeä kahdeksantena, kymmenentenä, kuudentenatoista ja yhdeksäntenätoista hallitusvuonnaan. Näitä kampanjoita pidetään usein varsin raakoina, sillä Senusret tappoi vihollissotilaat järjestelmällisesti, otti naisia ja lapsia vangeiksi, poltti pellot ja myrkytti kaivot. Lisäksi hän vahvisti Nubiassa olevia linnoituksia ja sijoitti niihin lisää sotilaita. Kirjoutuksissa kerrotaan Senusretin johtaneen sotaretkiään itse.

Sisäpolitiikassa Senusret teki myös huomattavia muutoksia. Hän pyrki siirtämään valtaa lääninherroilta ja muilta aatelisilta keskushallinnolle lopulta myös onnistuen siinä. Monet egyptologit pitävät Senusretia ensimmäisenä faaraona, joka sai siirrettyä hallinnon täysin keskushallinnolle, mutta tälle ei kuitenkaan löydy mitään konkreettista todistusaineistoa.

Rakennusprojektit ja taide

Senusretin rakennusprojektit näyttävät olevan melko vaatimattomia erityisesti Vanhan valtakunnan faaraoihin verrattuna. Tähän saattaa olla syynä se, että Senusret käytti suurimman osan ajastaan sotaretkien järjestämiseen, monumenttien rakentamisen sijaan. Toinen syy voi olla se, että Senusret mahdollisesti rakensi monumenttinsa lähelle hallintokeskuksiaan Faijumissa ja Niilin suistossa, jossa suomainen maasto tuhoaa rakennuksia muuta maata nopeammin. Monet myöhemmän ajan faaraot saattoivat purkaa vanhoja monumentteja ja käyttää niiden materiaalin uudestaan. Montun temppelin Karnakissa katsotaan kuitenkin olevan Senusretin rakennuttama.

Senusret uudisti osaltaan myös egyptiläistä taidetta. Aina esidynastisesta kaudesta alkaen kuninkaat oli kuvattu lihaksikkaina ja parhaassa iässään olevina nuorukaisina todellisesta iästä ja kunnosta huolimatta. Senusret kuitenkin teki tähän sen poikkeuksen, että hän teetti patsaita ja rintakuvia, joissa hänen kasvonsa kuvaavat vanhan miehen piirteitä. Joissain patsaissa hänelle on jopa kuvattu silmäpussit ja väsynyt ja iloton mieli. Tämä saattaa mahdollisesti olla kuvaus hänen oikeista kasvoistaan, mutta patsaiden ruumis on aina kuvattu lihaksikkaana nuorukaisena, mikä ei varmasti ollut totta hänen hallintokautensa loppupuolella. On mahdollista, että Senusret pyrki näillä kuvilla tuomaan esille sitä, että hänen hallituskautensa oli erityisen raskas. Uudesta tyylistä huolimatta myös perinteisiä faaraota kuvaavia patsaita valmistettiin.

Senusretin pyramidi

Senusret rakennutti haudakseen pyramidin Dahsuriin lähelle isoisänsä Amenemhat II:n pyramidia. Pyramidin runko valmistettiin mutatiilistä ja se katettiin kalkkikivellä. Pyramidi on suurin mutatiilirunkoisista pyramideista ja se oli noin 60 metriä korkea. Senusretin lähiomaisia varten pyramidiin oli rakennettu useita maanalaisia hautakammiota. Pyramidiin ei kuitenkaan ilmeisesti haudattu ketään. Pyramidin sisäänkäynti oli poikkeuksellisesti itäpuolella. Hautakompleksiin kuuluvaa hautatemppeliä ei ole löydetty.

Toinen Senusretin rakennuttama hautakompleksi löytyi Abydoksesta Ylä-Egyptistä. Tähän kompleksiin kuului maanalainen hauta ja hautatemppeli, jossa kuninkaan kulttia palvottiin yli kaksisataa vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Tästäkään haudasta ei ole löytynyt minkäänläisia jäännöksi hautauksesta, joten voidaan olettaa, ettei Senusretia ole haudattu sinne. Voidaan siis olettaa, että Senusretin lopullista hautapaikkaa ei ole löydetty.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Senusret III Wikimedia Commonsissa