Trifluoperatsiini
Trifluoperatsiini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
10-[3-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)propyyli]-2-(trifluorimetyyli)fenotiatsiini | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N05 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C21H24N3F3S |
Moolimassa | 407,497 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Metabolia | Hepaattinen |
Puoliintumisaika | 10–20 tuntia |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | Oraalinen, intramuskulaarinen |
Trifluoperatsiini (Triazin, Terfluzin, UK: Stelazine) on antipsykoottinen lääke. Se on perinteinen, niin kutsuttu ensimmäisen polven neurolepti. Trifluoperatsiinin ensisijainen käyttötarkoitus oli psykoosien hoito. Monien muitten samaan lääkeaineryhmään kuuluvien tavoin sitä saatettiin käyttää myös muihin hoitoaiheisiin, kuten pahoinvointiin. Molekyylirakenteessa esiintyy kloorin sijasta fluoria.
Lääkeaineen annosteluvahvuudet olivat 1 ja 5 milligrammaa. Lääketehdas Star valmisti trifluoperatsiinia vain 5 mg:n vahvuudella. Pharmia Rhodia valmisti 1 mg:n tablettimuotoisen lääkkeen ohella, injektionestettä, joissa lääkeaineen pitoisuus oli 1mg/1ml injektionestettä. Se ruiskutettiin lihakseen.[1]
Lääkeaineella oli taipumusta aiheuttaa ekstrapyramidaalisten haittojen ohella tardiivia dyskinesiaa, joka on ylävartalon lihaksistoon kohdistuva spastisuus eli kramppi- tai kouristelutila. EPS-oireet puolestaan muistuttavat paljolti parkinsonismia.
Trifluoperatsiinia saatettiin antaa tablettimuodon ohella suonensisäisesti (i.v.), mikä ainakin Suomessa lienee jäänyt kokonaan käyttämättä. Sen sijaan, PF-76 mainitsee intramuskulaarisen antotavan.[1] Ryhmältään trifluoperatsiini kuuluu piperatsiinifentiatsiineihin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuomi, Eero – Alfering, Sirkku – Olli, Marcus: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS/Wsoy, 1977. ISBN 951-0-06936-1.
- Lääketieteenkandidaattiseura ry.: Therapia Fennica 1974 (TF-74), Helsinki, 1977 ISBN 951-99041-6-6.
- Lääketeollisuusyhdistys ry. & Lääketuojat ry., Helsinki: 1976 Lääkevalmisteet – Pharmaca Fennica, Rauma, 1976. -isbn-nroa ei ole-
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Butyrofenonijohdokset |
benperidoli | bromiperidoli | droperidoli | fluanisoni | haloperidoli | melperoni | moperoni | pipamperoni | trifluperidoli |
---|---|
Fentiatsiinijohdokset |
butaperatsiini | diksyratsiini | flufenatsiini | klooripromatsiini | levomepromatsiini | mesoridatsiini | peratsiini | perfenatsiini | perisiatsiini | pipotiatsiini | proklooriperatsiini | promatsiini | sulforidatsiini | tioridatsiini | tiopropatsaatti | tioproperatsiini | trifluoperatsiini | triflupromatsiini |
Muut tyypilliset antipsykootit |
klooriprotikseeni | flupentiksoli | klopentiksoli | loksapiini | molindoni | pimotsidi | tiotikseeni | tsuklopentiksoli |
Toisen sukupolven antipsykootit |
amisulpridi | asenapiini | iloperidoni | ketiapiini | klotsapiini | lumateperoni | lurasidoni | mosapramiini | olantsapiini | paliperidoni | perospironi | risperidoni | sertindoli | sulpiridi | tsiprasidoni | tsotepiini |
Kolmannen sukupolven antipsykootit |