Vallan väärinkäyttö
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: valtaa käytetään väärin muuallakin kuin valtion hallinnossa |
Vallan väärinkäyttö on käsite, jolla tarkoitetaan erilaisia valta-aseman väärinkäytöksiä joihin henkilöt saattavat sortua saadessaan valtaa. Alkujaan oikeusvaltion idea kehittyi vastaamaan mielivaltaiseen ja ennalta ennustamattomaan hallintoon ja lainkäyttöön. Vallan jakamisella eri instituutioihin pyritään estämään vallan väärinkäyttöä hallinnon sisällä.
Diktatuuri on vallan väärinkäytölle erityisen altis hallitusmuoto, joka on tavallisesti myös autoritäärinen hallinto. Hallintoa vastustava oppositio ja vallan vahtikoirana toimiva kriittinen vallankäyttäjistä riippumaton media vähentävät vallan väärinkäyttöä. Vallan väärinkäyttöä mahdollistavat opposition kukistaminen ja lehdistön kontrolli sekä lehdistön sensuuri. Diktatuurit yleensä pyrkivätkin kukistamaan opposition ja kontrolloimaan lehdistöä.
Oikeusvaltio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Oikeusvaltio
Oikeusvaltio on valtiosääntöoikeuden keskeisimpiä lähtökohtia ja sen mukaan oikeudenkäytön on perustuttava lakiin. Oikeusvaltioperiaatetta noudattavassa maassa ei voida tuomita sellaisesta rikoksesta jota ei ole ollut kirjattuna maan lakiin tekohetkellä.
Valtiosääntö ja perustuslaki ovat systemaattiselta kannalta oikeusvaltioperiaatteen johdannaisia. Alkujaan oikeusvaltion idea kehittyi vastaamaan mielivaltaiseen ja ennalta ennustamattomaan hallintoon ja lainkäyttöön. Perustuslaki muodostaa oikeusjärjestyksen perustan ja siihen on vaikea tehdä muutoksia.
Oikeusvaltioperiaatetta noudattamaton hallinto kykenee pitämään hallintoalamaiset varovaisina ja nöyrinä, sillä sellainen hallinto voi tuomita kenet tahansa rangaistukseen esimerkiksi hallinnon vastustamisesta. Oikeusvaltiossa myös maksimirangaistukset teoista on kirjattu lakiin, mutta oikeusvaltioperiaatetta noudattamaton hallinto voi tuomita minkälaisen tahansa rangaistuksen.
Vallan kolmijako-oppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Vallanjako-oppi
Vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Valtio vastaa joka tapauksessa jokaisesta kolmesta funktiosta. Vallankolmijako-opin avulla kyetään vähentämään yksittäisten henkilöiden väärinkäytöksiä, mutta mädäntyneessä hallinnossa funktioiden rajat ylittävien henkilöiden yhteenliittymien väärinkäytöksiä on vaikeampi vähentää.
Nyky-yhteiskunnassa virkamiehet valmistelevat lait ja toisaalta valvovat niiden noudattamista. Virkamiesten virkaurat ovat tyypillisesti paljon pidempiä kuin poliitikoiden kaudet. Virkamiehet voivat myös pyrkiä ajamaan omia agendojaan käyttämällä asiantuntijavaltaa. Oikeuslaitos on valtion rahoittama ja korkeimman oikeuden tuomarit nimittää presidentti eikä heitä voi erottaa. Korkeimman oikeuden tuomareiden ratkaisut ohjaavat lainkäyttöä alemmissa oikeusasteissa.