Vattuniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vattuniemi
Hallonnäs
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Koordinaatit 60°09′02″N, 024°52′49″E
Kaupunginosa nro 31 (osa-alue 312)
Pinta-ala 1,07[1] km² 
Väkiluku 8 509 ()[2]
Väestötiheys 7952 as./km²
Osa-alueet On itse Lauttasaaren osa-alue
Postinumero(t) 00210
Lähialueet Kotkavuori, Myllykallio, Länsisaaret

Vattuniemi (ruots. Hallonnäs) on Helsingin Lauttasaaren eteläosassa sijaitseva niemi ja osa-alue. Vattuniemessä on enimmäkseen asuinkerrostaloja, mutta jonkin verran myös pienteollisuutta, toimistoja ja liikehuoneistoja. Vattuniemi muodostaa oman postinumeroalueen (00210 Helsinki).

Vattuniemen itäosaa, keskellä Vattunokka, taustalla Länsisatama ja Helsingin keskusta

Vattuniemi sijaitsee Lauttasaaren eteläosassa ja muodostaa pinta-alaltaan noin kolmasosan koko saaren pinta-alasta. Vattuniemen itäpuolella, Lauttasaarenselän vastakkaisella puolella, sijaitsevat Jätkäsaari ja Länsisatama. Vattuniemestä etelään sijaitsee Melkin saari ja kaakkoon Läntinen Pihlajasaari.

Virkistys- ja luontoalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vattuniemen eteläkärki oli Venäjän vallan ajan lopulla sotilaskäytössä, ja siellä on yhä jäljellä tuohon aikaan rakennettuja valleja. Nykyään alue on puistoaluetta ja käsittää meren rannalla olevat Veijarivuoren ja Särkiniemen puistot. Tämä puistoalue uimarantoineen on suosittu virkistysalue Lauttasaaren asukkaiden keskuudessa.lähde?

Vattuniemen länsirannalla puistoalue ulottuu kapeana mutta katkeamattomana niemen tyvessä olevaan Merikylpylän puistoon saakka, jossa on toinen, suurempi uimaranta. Veijarivuoren ja Särkiniemen puistoissa on myös pienehköjä kesämökkejä.

Aluetta alettiin rakentaa 1930-luvun lopussa teollisuusalueeksi, ja ensimmäiset tehtaat avattiin siellä vuonna 1938. Viime vuosituhannella alueella toimineita tehtaita olivat muun muassa Hellbergin radiotehdas (Oy Radio E Hellberg Ab), Mahogany Oy:n viilutehdas ja Eri Oy:n liimatehdas. Lisäksi alueella ovat sijainneet muun muassa Helkama Oy:n ja Lääketukku Oy:n pääkonttorit.[3]

1970-luvulta lähtien Vattuniemen alue on muuttunut huomattavasti, mikä on jatkunut vielä 2000-luvun alkuvuosina. Alueelta on purettu teollisuus- ja toimistorakennuksia, ja niiden tilalle on rakennettu asuinkerrostaloja.[3]

Asemakaava, pääkadut ja rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vattuniemen uusia asuinkerrostaloja

Vattuniemi on rakennettu pääasiassa ruutuasemakaavan mukaisesti. Niemen keskiosan korttelit muodostuvat pääosin korkeahkoista asuinkerrostaloista. Osa itäosan kortteleista muodostuu sen sijaan pienteollisuusrakennuksista, jossa toimii muun muassa veneitä valmistavia yrityksiä.lähde? Puistoaluiden reunamilla, niemen länsi- ja eteläosissa on kesämökkien lisäksi muutamia rivi- ja omakotitaloja.

Pohjois-etelä-suunnassa kulkee neljä suurempaa katua; länsipuolen pääkatu on Särkiniementie ja itäpuolen pääkatu puolestaan Vattuniemenkatu. Kaksi muuta samansuuntaista katua ovat Melkonkatu ja Itälahdenkatu. Kaikki nämä neljä katua alkavat Vattuniemen eteläosan puistoalueista ja johtavat Vattuniemen läpi kulkien Lauttasaaren muuhun osaan.

Merkittäviä rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Vattuniemen vanhimmista pystyssä olevista teollisuusrakennuksista on suojeluksen alla oleva entinen Helsingin Villakehräämö (nyk. Novita) joka valmistui vuonna 1952.

Villakehräämö lopetti toimintansa vuonna 1974, mutta Novitalla oli tehtaanmyymälä katutasossa vielä vuoteen 2010 saakka. Rakennuksessa on 62 metriä korkea savupiippu.[4]

Puretut rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vattunokan alueella sijainnut vedenpuhdistamo purettiin vuonna 1997, ja tilalle rakennettiin asuinkerrostaloja.[5]

Asemakaavaa on vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä muutettu siten, että pienteollisuusrakennuksia on purettu ja tonteille rakennettu asuinkerrostaloja. Tästä ovat esimerkkinä muiden muassa Vattuniemenkatu 8, Melkonkatu 9, Perttulantie 4, Itälahdenkatu 13/Melkonkatu 14 ja entinen Suomen Tupakan tontti Vattuniemenkatu 10/Melkonkatu 11/Nahkahousuntie 2.[6]

Asemakaavan muutokset ovat jatkuneet edelleen, ja uusia taloja rakennettu esimerkiksi vanhalle Konelan tontille Heikkiläntie 5:een, Poutanen Oy:n talon tilalle osoitteeseen Melkonkuja 4 ja vakuutusyhtiö If:n toimistotalon tontille Vattuniemenkuja 8/Melkonkatu 21.

Alueella sijaitsee alakoulu(Vattuniemen ala-aste), päiväkoteja, päivittäistavarakauppoja, kahviloita, ravintoloita[7] sekä kuntosaleja.

Vattuniemen itäosassa Vattunokassa on pursiseura Helsingfors Segelklubbin kotisatama ja koillisosassa säilytyspaikkana toimiva Lauttasaaren laivalaituri. Veneilytarvikkeiden myyntiin keskittyviä erityismyymälöitä on erityisesti Veneentekijäntiellä[8]. Vuosittain kesällä järjestettävä Uiva-venenäyttely järjestetään Vattunokan ympäristössä.

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vattuniemessä, Itälahdenkadulla, sijaitsee kahden Helsingin sisäisen linja-autolinjan päätepysäkki. Tammelundin Liikenteen liikennöimillä linjoilla pääsee suoraan Lauttasaaren muihin osiin ja kaupungin keskustaan.[9]

  • 20N (yölinja Lauttasaari–Vattuniemi–Asema-aukio)
  • 21 (Vattuniemi–Eira)
  • 21B (Vattuniemi–Lauttasaaren metroasema)
  1. Ari Jaakkola: Helsinki alueittain 2013, s. 48. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014. ISBN 978-952-272-649-0 Teoksen verkkoversio.
  2. http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. a b Elomaa, Ville: Kun Vattuniemi asuinalueeksi muuttui. Lauttasaari-lehti, 10.1.2019, nro 2, s. 8. Lauttasaari-Seura.
  4. Nordea Henkivakuutus Suomi Oy: Helsingin Kiviaidankatu 2. Teollisuushenkinen toimistotalo Lauttasaaressa nordeahenkivakuutustoimitilat.fi. Viitattu 13.1.2019.
  5. Salmela, Marja: Vattuniemen vedenpuhdistamon paikalle 600 asukasta Helsingin Sanomat. Viitattu 13.1.2019.
  6. Janhunen, Martti; Kruhse, Pauli: Lauttasaaren rakentamisen vaiheita histdoc.net. Viitattu 13.1.2019.
  7. Lindroos, Katja: My Helsinki: Lauttasaari www.myhelsinki.fi. Helsinki Marketing Oy. Viitattu 13.1.2019.
  8. Veneentekijäntie Google Maps. Viitattu 13.1.2019. (englanniksi)
  9. Uusi Reittiopas Uusi Reittiopas. Arkistoitu 21.10.2020. Viitattu 13.1.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]