Liha

Lihaa eri muodoissaan

Liha on ravinnoksi käytettävää nauta- ja kavioeläinten, sian, lampaan, vuohen, siipikarjan, poron, kanin, luonnonvaraisten ja tarhattujen riistaeläinten sekä matelijoiden lihaksistoa ja lihaskudosta.

• Ei se silakkaa syö, joka lihaa saa, ei se piikaa hyväile, joka emäntää saa. (Naantali)

• Kiiskistä hyvän liemen suap, mutta lihalla ei tie mittää. (Saari)

• Kokki se on, joka lihapalat paasta nokki. (Virolahti)

• Kures on luuta jos lihoaki. (Sysmä)

• Liha ee tule liikkumata, kala jalan kapsamata. (Iisalmi)

• Liha aikaa anoo, kala tulta kiirehtii. (Karttula)

• Liha isänäl ja luut trenkil. (Salo)

• Liha o ai luu viärest makja. (Kaarina)

• Liha on heikko ja perse vallaton. (Joensuu)

• Liha on linnun siiven alla, kala hauin kainalossa. (Veteli)

• Lihan tautta lintu ammutaan, ei höyhenien. (Mikkeli)

• Lihan uus lihottaa, kalan uus kuolettaa. (Orimattila)

• Lihhaa lihan matokin. (Alastaro)

• Luu lihan ehtijälle, huora piijan valihtijalle. (Kuopio)

• Luu lähelt o liha makkeinta. (Savitaipale)

• Luussa maku, ei lihassa. (Pieksämäki)

• Luut sitte syörään, kun lihat loppuu. (Virrat)

• Saapi veljen vehnäsellä, sisaren sia lihalla. (Kuusankoski)

• Täi lihalla elää, mies muulla ruuvalla. (Nurmes)

• Uunista liha parasta. (Punkalaidun)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto