kailottaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kailottaminen (38)
- teonnimi verbistä kailottaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kailottaminen | kailottamiset |
| genetiivi | kailottamisen | kailottamisten kailottamisien |
| partitiivi | kailottamista | kailottamisia |
| akkusatiivi | kailottaminen; kailottamisen |
kailottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kailottamisessa | kailottamisissa |
| elatiivi | kailottamisesta | kailottamisista |
| illatiivi | kailottamiseen | kailottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kailottamisella | kailottamisilla |
| ablatiivi | kailottamiselta | kailottamisilta |
| allatiivi | kailottamiselle | kailottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kailottamisena (kailottamisna) |
kailottamisina |
| translatiivi | kailottamiseksi | kailottamisiksi |
| abessiivi | kailottamisetta | kailottamisitta |
| instruktiivi | – | kailottamisin |
| komitatiivi | – | kailottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kailottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kailottamis- | |