kirves
Ulkoasu
Katso myös: Kirves |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- työkalu tai ase, jossa kiilamainen terä on kiinnitettynä poikittain varteen
- Kirvestä käytetään mm. veistämiseen ja polttopuiden halkomiseen.
- Kivikauden kirveet tehtiin limsiöstä.
- Kirveitä käytettiin myös sota-aseina. Tappara on tyypillinen sotakirves.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkirʋes/
- tavutus: kir‧ves
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirves | kirveet |
genetiivi | kirveen | kirveiden kirveitten |
partitiivi | kirvestä | kirveitä |
akkusatiivi | kirves; kirveen |
kirveet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirveessä | kirveissä |
elatiivi | kirveestä | kirveistä |
illatiivi | kirveeseen | kirveisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirveellä | kirveillä |
ablatiivi | kirveeltä | kirveiltä |
allatiivi | kirveelle | kirveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirveenä | kirveinä |
translatiivi | kirveeksi | kirveiksi |
abessiivi | kirveettä | kirveittä |
instruktiivi | – | kirvein |
komitatiivi | – | kirveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirvee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kirves- |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. varrellinen työkalu, jonka kiilanmallinen terä on taottu raudasta, ja kiilan päädyssä on pitkittäinen reikä vartta varten
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]- hakokirves, halkaisukirves, halkomakirves, heittokirves, kalakirves, kirveenhamara, kirveenisku, kirveenkanta, kirveenterä, kirveenvarsi, kirveshamara, kirvesmestaus, kirvesmies, kirvespohja, kirvesvarsi, kivikirves, kourukirves, koverokirves, leimakirves, lihakirves, mestauskirves, oikokirves, palokirves, piilukirves, pilkkakirves, poikkikirves, pronssikirves, reikäkirves, sotakirves, vasarakirves, vasarakirveskulttuuri
Idiomit
[muokkaa]- ei kirveelläkään
- ei millään keinoin
- heittää kirveensä kaivoon
- tuhlata mahdollisuutensa luopumalla toivosta
Aiheesta muualla
[muokkaa]Karjala
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kirves
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kirves Karjalan kielen verkkosanakirjassa
Livvi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kirves
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kirves (gen kirve, part kirvest)
- kirves
- Puu tuleb kirvega maha võtta.
- Puu pitää kaataa kirveellä.
- Puu tuleb kirvega maha võtta.
Taivutus
[muokkaa]Etymologia
[muokkaa]- balttilainen laina ETY / kirves
Liittyvät sanat
[muokkaa]- kirvemees
- kirvehoop, kirvetöö
- kirvekand, kirvesilm, kirvetera, kirvevars
- kivist kirves, kivikirves, lihunikukirves, mättakirves, pihukirves, tahumiskirves
Aiheesta muualla
[muokkaa]- [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : kirves [1]
- kirves Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Haapala, Vesa; Hellström, Inkeri & Kantola, Janna & Kaseva, Tuomas & Korhonen, Riitta & Kärki, Heidi & Maijala, Minna & Mustonen, Harri & Puolitaival, Heleena & Saarikivi, Janne & Salo, Merja & Torkki, Juhana: Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 279. 4.–7. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2014.
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 41. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen työkalut
- Suomen kielen balttilaiset lainat
- Karjalan sanat
- Karjalan kielen substantiivit
- Karjalan kielen työkalut
- Karjalan kielen balttilaiset lainat
- Livvin sanat
- Livvin kielen substantiivit
- Livvin kielen työkalut
- Livvin kielen balttilaiset lainat
- Viron sanat
- Viron kielen substantiivit
- Viron kielen työkalut
- Viron kielen balttilaiset lainat