Kankaanpää
Olgoldâshäämi
Kankaanpää | |
---|---|
Kankaanpää kirkko |
|
Staatâ | Suomâ |
Eennâmkodde | Satakunta |
Vijđodâh | 1 037,87[1] km² |
– eennâm | 1 021,12 km² (98,4 %) |
– sisčääci | 16,75 km² (1,6 %) |
Ässeeloho | 12 760[2] (31.1.2021) |
Ässeesaahâdvuotâ | 12,52 ässed/km² (30.6.2021) |
Eenikielâ | 31.12.2019[3] |
– suomâkielâ | 96,7 % |
– ruotâkielâ | 0,3 % |
– sämikielah | 0,0 % |
– eres kielah | 3,0 % |
Kankaanpää lii kaavpug Suomâst, Satakunta eennâmkoddeest. Kankaanpääst ääsih 12 760 olmožid, já ton vijđodâh lii 1 037,87 km², mast 16,75 km² lii čääci. Kankaanpää naaburkieldah láá Isojoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Karvia, Kauhajoki, Parkano, Pomarkku, Pori, Sastamala já Siikainen.
Historjá
[mute | mute käldee]Kankaanpää vuáđudui ive 1865, já tast šoodâi kaavpug ive 1972.
Kieldâlahtemeh
[mute | mute käldee]Honkajoki kieldâ lohtui Kankaanpää kaavpugân uđđâivemáánu 1. peeivi ive 2021.
Čuákkipääihih
[mute | mute käldee]# | Čuákkipäikki | Ässeeloho (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Kankaanpää kuávdáščuákkipäikki | 7 911 |
2 | Niinisalo | 420 |
Kaavpug kuávdáščuákkipäikki lii puáidudum.
Kaavpuguásih já siijdah
[mute | mute käldee]Kaavpuguásih
[mute | mute käldee]Justeeri, Jyllinmäki, Jyränkylä, Järventausta, Kirnukallio, Koskenoja, Käpylä, Kärki, Lohikko, Lorvikylä, Makkaramäki, Mettälänkangas, Myllymäki, Pansia, Reima já Tapala[4].
Siijdah
[mute | mute käldee]- Kankaanpää: Ala-Honkajoki, Hapua, Jyränkylä, Korvaluoma-Karhusaari, Kyynärjärvi, Narvi, Niinisalo, Santaskylä, Taulunoja, Venesjärvi, Veneskoski, Verttuu já Vihteljärvi.
- Honkajoki: Antila, Honkajoki markkân, Katko, Lauhala, Paasto, Vataja, Pappila, Mämminmaa, Pukara, Perämaa, Jyllinkoski já Rynkäinen.
Kooskah
[mute | mute käldee]- Helsig 271 km
- Turku 175 km
- Tampere 95 km
- Pori 54 km
- Jyväskylä 210 km
- Hämeenlinna 170 km
- Vaasa 180 km
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ www.maanmittauslaitos.fi Čujottum 9.3.2021 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Ässeeloho Čujottum 9.3.2021 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Eenikielâ Čujottum 9.3.2021 (suomâkielân)
- ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 64–71. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.