Papers by Tiina Miettinen
Hvem styrte byene? Nordisk byhistorie 1500–1800, 2022
Genos : Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja, 2012
Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat, Dec 1, 2013
Aggressive and Violent Peasant Elites in the Nordic Countries, C. 1500-1700, 2016
The three-fold division of this book—how these peasant elites and the peasantry in general confro... more The three-fold division of this book—how these peasant elites and the peasantry in general confronted the authorities, how they dealt with them, and how they acted within their own local communities and networks—has aimed to place their aggressive and violent behaviour in the framework of Nordic state formation in the sixteenth and seventeenth centuries. The focus has thus been on their relationship with the state and its representatives. This structure contained per se a conflict of interests between states that wanted to intervene and control local communities and the leading peasants in these communities who wanted to guard their favourable positions. At the same time, there were possibilities for cooperation and mutually benefiting from the arrangements.
Genos, Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja, 2012
Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat, 2013
Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat, 2006
Maarit Leskelä-Kärki: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä. Suomalaisen k... more Maarit Leskelä-Kärki: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki 2006
Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat, 2007
Capital in Early Modern Germany vuodelta 2003. Hänkin toteaa, että naimattomien naisten näkymättö... more Capital in Early Modern Germany vuodelta 2003. Hänkin toteaa, että naimattomien naisten näkymättömyys asiakirjoissa on tutkimukselle ongelma. Amy M. Froiden teos Never Married. Singlewomen in Early Modern England (2005) käsittelee naisia, jotka eivät koskaan avioituneet. Hänen mukaansa Englannissa 13-27 % naisista ei avioitunut, vaan jäi loppuiäkseen naimattomiksi. Se ei ollut siis pelkkä elämänvaihe. Naimattomien naisten tutkimuksessa pyritäänkin erottelemaan naimattomuus elämänvaiheena ja koko elämän kestävä naimattomuus. 12 Keskiajan naimattomia naisia on tutkinut Cordelia Beattie vuonna 2007 ilmestyneessä teoksessa Medieval Single Women. The Politics of Social Classification. Tässä tutkimuksessa seksuaalisuudella on tärkeä merkitys mikä toisaalta tulee esille myös muissa naimattomia naisia koskevissa tutkimuksissa. Kaikkien tutkimusten yhteinen havainto on se, että ihanteellisen avioitumisiän ylittäneelle naiselle ei löydy selkeää kategoriaa yhteisössä. Beattien mukaan naimattomat miehet olivat selkeästi oma ryhmänsä, mutta naimattomat aikuiset naiset eivät muodostaneet yhtä selkeää ja hyväksyttyä ryhmää. 13 Naishistoriaa sekä sukupuolen merkitystä ovat tarkastelleet Ruotsin osalta mm. Anna Hansen tutkimuksessaan Ordnade hushåll. Genus och kontroll i Jämtland under 1600-talet (2006). Naisia ja sukupuolen merkitystä käräjillä ovat tarkastelleet Karin Hassan Jansson teoksessa Kvinnofrid. Synen på våldtäkt och konstruktionen av kön i Sverige 1600-1800 (2002) ja Gudrun Andersson Tingets kvinnor och män. Genus som norm und strategi under 1600-och 1700-tal (1998). Esiin nousee naisten rooli kotitaloudessa ja myös oikeudessa. Anneli Mäkelän vuonna 1989 ilmestynyttä tutkimusta Suvusta perheeseen. Satakunnan ja Karjalan naisen asema 1500-luvulla, on pidetty yhtenä naishistoriantutkimuksen varhaisena esimerkkinä. Kyseisessä tutkimuksessa 1500-luvun naisen asemasta on lähteenä käytetty pelkästään aikakauden lainsäädäntöä ja naisen asemaa tulkitaan vain niiden kautta. 14 Niinpä nainen nähdään alistettuna ja miehen valta vaikuttaa lähes rajattomalta naisen yli. Naimattomien naisten rooliin ja merkitykseen perhepiirissä 1500-luvulla on perehtynyt myös Anu Lahtinen väitöskirjassaan Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1470-1620 (2007). Lahtisen mukaan naisen itsenäistä toimivaltaa lisäsivät sellaiset seikat kuin perintöoikeus, aviosäädyn tuomat oikeudet, suvun merkitys ja avioliiton tuomat suhteet. Naisen asema määräytyi paljolti sen mukaan mitä etuja miehillä oli valvottavinaan naisen kautta. Lahtinen on selvittänyt, että naimattomalla naisella saattoi olla paljon vaikutusvaltaa suvun asioissa, vaikka toimintaympäristö jäikin pienemmäksi kuin avioituneilla naisilla. 15 Vaikka Lahtisen tutkimus keskittyykin aatelisnaisiin, niin havainnot osin pätevät myös talonpoikaissukuihin. Naimattomien naisten taloudellista merkitystä ja asemaa sivuaa osittain myös Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittama ja vuonna 2006 ilmestynyt teos Työteliäs ja uskollinen. Naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta
Aggressive and Violent Peasant Elites in the Nordic Countries, C. 1500-1700, 2016
Uploads
Papers by Tiina Miettinen