Proceedings of the 2018 Designing Interactive Systems Conference
Interactive technology has become integral part of daily life for both humans and animals, with a... more Interactive technology has become integral part of daily life for both humans and animals, with animals often interacting with technologized environments on behalf of humans. For some, animals' participation in the design process is essential to design technology that can adequately support their activities. For others, animals' inability to understand and control design activities inevitably stands in the way of multispecies participatory practices. Here, we consider the essential elements of participation within interspecies interactions and illustrate its emergence, in spite of contextual constraints and asymmetries. To move beyond anthropomorphic notions of participation, and consequent anthropocentric practices, we propose a broader participatory model based on indexical semiosis, volition and choice; and we highlight dimensions that could define inclusive participatory practices more resilient to the diversity of understandings and goals among part-taking agents, and better able to account for the contribution of diverse, multispecies agents in interaction design and beyond.
Avustajaeläinten ja ikäihmisten yhteinen tulevaisuus Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia rakentamassa J... more Avustajaeläinten ja ikäihmisten yhteinen tulevaisuus Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia rakentamassa Johdanto Artikkelini tavoitteena on analysoida ikäihmisille suunnatun avustajaeläintoiminnan yksilötason vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niiden muodostamista. Tämä tapahtuu kansatieteen ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat yhdistäen siten, että huomion kohteena ovat ikäihmisten ja avustajaeläinten yhteistä elämää 2040-luvulla käsittelevät tulevaisuuskuvat. Osoitan yhden mahdollisen tavan, jolla mainittujen kahden tieteenalan näkökulmien yhdistäminen onnistuu. Keskiöön nostan tulevaisuudentutkimuksellisen FARtaulukon (ks. taulukko 1 s. 249). Tulen perustelemaan kuuden tulevaisuustaulukkoon sisällytetyn muuttujan valintaa sekä sen, miten muuttujien arvot ovat perusteltavissa. Lopuksi hahmottelen tulevaisuustaulukon pohjalta kolme ikäihmisten ja avustajaeläinten vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa 2040-luvulle. Artikkelin pohjana on kansatieteen alalla uusi suuntaus, kansatieteellinen tulevaisuudentutkimus, joka on samalla soveltavaa kansatiedettä. Aluksi esittelen tämän lähestymistavan sekä käyttämäni tutkimusaineistot ja-menetelmät. Lisäksi avaan tarkemmin FAR-tulevaisuustaulukon rakentamista. Artikkelin ajallinen horisontti yltää 2040-luvulle asti. Tulevaisuudentutkimuksen tieteenalalla liian lyhyt aika kohti tulevaisuutta rajoittaa toimia, joita voidaan tehdä tavoiteltavan tulevaisuuden saavuttamiseksi tai huonoksi koetun tulevaisuuden välttämiseksi. Jos aikajana on liian pitkälle tulevaisuuteen, yksittäinen ihminen ei välttämättä koe tulevaisuuksia henkilökohtaisesti merkityksellisiksi tai organisaatio omaan olemassaoloonsa vaikuttaviksi. Näin voi tapahtua siitä huolimatta, että käsiteltävä asia voi nykyhetkessä liittyä kiinteästikin ihmisen tai organisaation omaan arkielämään ja sen muuttumiseen. Tällöin johonkin tulevaisuuteen aktiivisesti pyrkiminen saattaa jäädä vähäiseksi, koska asia on abstrakti eikä siihen muodostu riittävän vahvaa henkilökohtaista vuorovaikutussuhdetta. Samassa tilanteessa ollaan myös silloin, kun kaukaisemman tulevaisuuden monenlaiset muutosvoimat eivät näy selkeinä kokonaisuuksina omassa ajassamme tulevaisuuden mennessä liian kauas eteenpäin ja muuttuessa vaikeasti hahmotettavaksi.
Proceedings of the 2018 Designing Interactive Systems Conference
Interactive technology has become integral part of daily life for both humans and animals, with a... more Interactive technology has become integral part of daily life for both humans and animals, with animals often interacting with technologized environments on behalf of humans. For some, animals' participation in the design process is essential to design technology that can adequately support their activities. For others, animals' inability to understand and control design activities inevitably stands in the way of multispecies participatory practices. Here, we consider the essential elements of participation within interspecies interactions and illustrate its emergence, in spite of contextual constraints and asymmetries. To move beyond anthropomorphic notions of participation, and consequent anthropocentric practices, we propose a broader participatory model based on indexical semiosis, volition and choice; and we highlight dimensions that could define inclusive participatory practices more resilient to the diversity of understandings and goals among part-taking agents, and better able to account for the contribution of diverse, multispecies agents in interaction design and beyond.
Avustajaeläinten ja ikäihmisten yhteinen tulevaisuus Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia rakentamassa J... more Avustajaeläinten ja ikäihmisten yhteinen tulevaisuus Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia rakentamassa Johdanto Artikkelini tavoitteena on analysoida ikäihmisille suunnatun avustajaeläintoiminnan yksilötason vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niiden muodostamista. Tämä tapahtuu kansatieteen ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat yhdistäen siten, että huomion kohteena ovat ikäihmisten ja avustajaeläinten yhteistä elämää 2040-luvulla käsittelevät tulevaisuuskuvat. Osoitan yhden mahdollisen tavan, jolla mainittujen kahden tieteenalan näkökulmien yhdistäminen onnistuu. Keskiöön nostan tulevaisuudentutkimuksellisen FARtaulukon (ks. taulukko 1 s. 249). Tulen perustelemaan kuuden tulevaisuustaulukkoon sisällytetyn muuttujan valintaa sekä sen, miten muuttujien arvot ovat perusteltavissa. Lopuksi hahmottelen tulevaisuustaulukon pohjalta kolme ikäihmisten ja avustajaeläinten vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa 2040-luvulle. Artikkelin pohjana on kansatieteen alalla uusi suuntaus, kansatieteellinen tulevaisuudentutkimus, joka on samalla soveltavaa kansatiedettä. Aluksi esittelen tämän lähestymistavan sekä käyttämäni tutkimusaineistot ja-menetelmät. Lisäksi avaan tarkemmin FAR-tulevaisuustaulukon rakentamista. Artikkelin ajallinen horisontti yltää 2040-luvulle asti. Tulevaisuudentutkimuksen tieteenalalla liian lyhyt aika kohti tulevaisuutta rajoittaa toimia, joita voidaan tehdä tavoiteltavan tulevaisuuden saavuttamiseksi tai huonoksi koetun tulevaisuuden välttämiseksi. Jos aikajana on liian pitkälle tulevaisuuteen, yksittäinen ihminen ei välttämättä koe tulevaisuuksia henkilökohtaisesti merkityksellisiksi tai organisaatio omaan olemassaoloonsa vaikuttaviksi. Näin voi tapahtua siitä huolimatta, että käsiteltävä asia voi nykyhetkessä liittyä kiinteästikin ihmisen tai organisaation omaan arkielämään ja sen muuttumiseen. Tällöin johonkin tulevaisuuteen aktiivisesti pyrkiminen saattaa jäädä vähäiseksi, koska asia on abstrakti eikä siihen muodostu riittävän vahvaa henkilökohtaista vuorovaikutussuhdetta. Samassa tilanteessa ollaan myös silloin, kun kaukaisemman tulevaisuuden monenlaiset muutosvoimat eivät näy selkeinä kokonaisuuksina omassa ajassamme tulevaisuuden mennessä liian kauas eteenpäin ja muuttuessa vaikeasti hahmotettavaksi.
Uploads
Papers by Jussi Lehtonen