Kukuruz
Kukuruz | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
Zea mays L., 1753 | ||||||||||||||
Areal | ||||||||||||||
Mail'man kazvatuz | ||||||||||||||
|
Kukuruz (latin.: Zéa máys) om Tähkheiniden sugukundan heinäsine kazmuz. Eziauguižin kazvoi Meksikas, no nügüd' om kul'tiviruidud kaiked mail'madme.
Kazmuz om ottud maižanduzkul'turha läz 10 tuhad vozid tagaz. Kazvab 3 metrhasai kortte, seikh om reiguta i oleskeleb 7 santimetrhasai sankte, jured ličtas 1−1,5 m süvüdele. Kukruzan plodud (tähkused) oma södabad.
Tehtas jüvišpäi konservid, jauhod, läpuškoid da leibäd, hel'pked i popkorn oma populärine söm. Kävutadas augidüid i tehtas olut, sadas void idüišpäi tervehtamižhe. Ottas kävutamižhe norid seikhid furažaks (sidä kesken tehtas silosad). Meksikan veroližed hatad oma saudud kukuruzan seikhišpäi. Seikhen südäin om hüvä tüpäks.
Mail'man järedad kazvatajad oma AÜV (384 mln tonnoid vl 2016) i Kitai (231 mln tonnoid).
Galerei
vajehta-
Koumes nedališ semendan jäl'ghe
-
Mužikänikuz
-
Naižänikuz
-
Kukruzan tähkused
-
«Ottofile giallo Tortonese»-sort
Homaičendad
vajehta
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |