Colloquium on quantitative and theoretical geography

Uutisia ja tiedonantoja - Nyheter och meddelanden Colloquium on quantitative and theoretical geography Seminaari pidettiin 11.-14. 9. 1980 Trinity Hallissa Cambridgessa. Osanottajia oli noin 120 Isosta Britanniasta, Ranskasta, Saksan Liittotasavallasta, Hollannista, Italiasta, BuIgariasta (1), Irlannista (1), Itävallasta (1), Puotasta (1), Suomesta (1) ja USA:sta (1). Seminaari kokosi yhteen kvantitatiivisen ja teoreettisen maantieteen harrastajia Euroopasta. Viidestä ensiksi mainitusta maasta osanottajat olivat järjestäytyneet maakohtaisiksi yhdistyksiksi, joiden puitteissa seminaarin ohjelma oli järjestetty. Cambridgessa käsiteltiin maantieteen ajankohtaisia ongelmia sekä uusimpia tutkimuksia. Seminaari oli myös tutkijoiden tapaamis- ja koulutustilaisuus. Se toteutettiin yleisesitelmin ja työryhmäkeskusteluin. OhjeÌma oli hyvin tiivis ja antoisa. Seminaarissa pidettiin seuraavat yleisesi- mensional geographical data and policy analysis. G. Bahrenberg: Providing an adequate social infrastructure in rural areas. Esitelmät tuntuivat hyvin ajankohtaisilta. Esimerkiksi Richard Chorley piti erinomaisen esitelmän systeemianalyysista, eikä esitelmästä ainakaan huumoria puuttunut. Chorley pohti mm. holistisuutta, normatiivisuutta ja entroplaa maantieteessä. Hendrik Folmer esitelmöi lineaarisista malleista käsitellen mm. tohtori Jöreskogin kehittämää LISRELmallia. Samasta aiheestahan esitelmöitiin ja keskusteltiin toukokuussa pohjoismaisilla tilastotieteen päivillä. Alan Wilson kertoi yh- teiskuntatieteiden >pop-aiheesta> eli katastrofi- ja bifurkaatioteoriasta. Aiheesta on tulossa Wiìsonilta myös oppikirja ensi vuonna. Kiintoisan esitelmän piti myös Peter telmät: joka käsitteli monitavoite,/kriteeriE. Geise: The development and state of Nijkamp, optimointia. Asiaa esiteimässä oli kuin paki ,quantitative geography> in German speaking countries. M. Chesnais: Urban development and spatial analysis. F. Dieleman ja D. Op't Veld: Dutch applications in quantitative geography: state of the art. P. Pagnini: Quantitative and theoretical geography in Itaìy. P. Haggett: The edges of space; a recurrent problem in British quantitative geography. R. J. Chorley: Systems analysis in geographical research. P. Taylor: Factor analysis in geographical research. U. Streit: Applying the theory of spatial stochastic processes in physical geopraphy. J. L. Mercier: Notes on the mathematical modeliing of a geo-system. A. Dauphiné: Models of time series; application of the Box-Jenkins model to iong rain- fall series. H. Folmer ja B. van der Knaap: A linear structural equation approach to models with lagged variables. A. Wilson: Dynamics of urban spatial structure: some explanatory results using difference equations and bifurcation theory. P. Nijkamp: New developments in multidi- oppikirjassa. Yhteenvedot ja kommenesitti pääasiassa Robert Bennett, joka toimi myös tilaisuuden isäntänä. Yleisesitelmistä on ehkä vedettävissä joitakin johtopäätöksiä maantieteen suunnasta. 1980-luvulla maantieteessä näyttää olevan suuntana entistä voimakkaampi orientaatio matemaattisen välineistön hyväksikäyttöön sussa tit kvantitatiivisen (tilastollisen) suuntauksen ohella. Teoreettisella maantleteellä ymmärretäänkin pitkälti matematiikkaan tukeutuvaa formaalia teorianmuodostusta. Spatiaajopa lisuus oli selvästi yhteinen nimittäjä - kyniin, että muiìla tieteenaloiila spatiaalisia symyksiä tutkivat kokevat maantieteen yhteiseksi viitekehykseksi. Eri maissa tapahtuvasta tutkimuksesta ja kehityksen suunnasta keskusteltiin myös epävlrallisesti. Teoreettisen ja kvantitatiivisen maantieteen harrastajien suhteellinen osuus vaihtelee varsin paljon maittain. Saksan liittotasavallassa teoreettisen ja kvantitatiivisen maantieteen osuus on kasvanut ìatkuvasti, vaikka sitä ei voida pitää minään valtavirtauksena Liittotasavallassa. Hollannissa ja myös Isossa-Britanniassa, joissa teoreettinen ja kvalitatiivinen maantiede on hyvin edustettuna, merkittävän osan tutkimustyöstä Tykkyläinen, Markku (1980). Colloquium on quantitative and theoretical geography. Terra 92:4, 215–216. © 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä. 2L6 Uutisia ja tiedonantoja - Nyheter och meddelanden muodostavat suunnitteluteoreettiset kysy- mykset. Hyvin kehittynyt maternaattinen välineistö on keskeisesti esiilä. Erityisesti Itrollannissa näyttää spatiaalisuus luovan identiteetin riippum.atta siitä, mikä on tutki>alkuperäinen> tieteenala. Saksassa ja Italiassa kvantitatiivinen maantiede on teoreettista maantiedettä (ks. teoreettisen määrittely edellä) paremmin esillä ja aputieteenä on usein tilastotiede. Ranskassa kvantitatiivisen ja teoreettisen maantieteen harrastuksessa on anglosaksisesta valtavirtauksesta poikkeavia piirteitä. Ranskalaisten esitelmissä oli esillä mm. systeemiteoria, matemaattiset mallit, geosysteemimallit ja tietokonekartografia ja -grafiikka. Nämä yleishuomiot koskevat lähinnä osallistujien tutkimustyöstä vedettäviä johtopäätöksiä, joita täydensivät lukuisat yksityiset keskustelut. Seminaarissa oli myös työryh,mätyöskentelyä, jossa keskusteltiin tutkimukseen liittyvistä kysymyksistä. Ryhmät olivat: jan Time series and spatial autocorrelation Spatial interaction models Physical geography models Map analysis, computer graphics, remote sensing TERRA 92:4, Multivariate analysis analysis and 1980 categorial data Ideology and geography Regional policy Työryhmätyöskentelyyn jäi niukahkosti ai- kaa. Osallistuin mm. aluepoliittiseen työryhmään, jossa aiheena olivat aluepolitiikan vaikutukset sekä toimenpiteiden vaikutusten ja alueeliisten erojen mittausongelmat. Keskustelu ei tuonut merkittäviä uusia ratkaisuja esille, joskin oli muuten hyödyllinen. Kokonaisuutena tapaaminen antoi hyvän kuvan teoreettisen ja kvantitatiivisen maantieteen tilasta ja kehityssuunnasta. Jälkitunnelmat ovat varsin positiiviset; maantieteen kuva jäsentyi, ja seminaarissa havaitsi maantieteen nopean kehityksen verrattuna esimerkiksi yhteiskuntatieteisiin. Seuraavaan tapaamiseen eh,dotettiin erääksi uudeksi työryhmäaiheeksi Spatial Econometrics; myös keskusteltiin virailisten osanottajamaiden lisäämisestä viidestä ylöspäin mm. Pohjoismailla. Cambridgen seminaari oli toinen täIlä nimikkeellä. Ensimmäinen pidetti.in vuonna 1978 Strasbourgissa ja seuraava järjestetään vuonna 11982 Wienissä. MARKKU TYKKYLÄINEN