Kuntien yhteistyön ja omistamisen rajoittamiseen tähtäävä ja EU-periaatteiden vastainen hankintalakiesitys johti 607 annetun lausunnon tulvaan. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää kunnan sidosyksikön vähimmäisomistusvaatimukseksi 10 prosenttia. Sen väitetään lisäävän kilpailua ja tuottavan julkiseen hallintoon kustannussäästöjä.
Todellisten perusteluiden puuttuessa monet kunnat, ministeriöt ja Kuntaliitto ovat nousseet vastustamaan suunnitelmia.
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) vastaa yhteensä 18 varsinaissuomalaisen kunnan jätehuollosta. LSJH:n omistus jakaantuu 18 omistajakunnan kesken pääpiirteittäin kuntien asukaslukujen suhteessa. Vain neljä kunnista (Turku, Salo, Raisio ja Kaarina) omistaa yhtiöstä yli hallituksen tavoitteleman 10 prosentin minimirajan.
Lakimuutoksen toteutuminen muutosesityksen mukaisesti uhkaisi vakavasti lounaisessa Suomessa kuntayhteistyötä ja tarkoittaisi yhdyskuntajätehuollon täydellistä uudelleenjärjestämistä.
Jätehuolto kunnille jätelaissa ja ympäristönsuojelulainsäädännössä asetettuine velvoitteineen on mahdollisen lakimuutoksen toteutuessa vaarassa ajautua kaaokseen. Toteutuessaan lakimuutos romuttaisi vuosikymmenten aikana rakentuneen seudullisen jätehuoltoyhteistyön, lisäisi merkittävästi kuntien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia sekä uhkaisi asukkaiden yhdyskuntajätehuollon palveluita.
Samalla yhdyskuntajätehuollon kiertotalousratkaisujen kokonaisuus, EU:n asettamien kierrätystavoitteiden saavuttaminen ja huoltovarmuus vaarantuisivat.
Nykyisessä mallissa jätehuoltoyhtiöt järjestävät ja kilpailuttavat kuntien puolesta asukkaiden jätehuollon lakisääteiset palvelut. Malli ei rajoita kilpailua, vaan luo esimerkiksi LSJH:n toimialueella edellytykset resurssitehokkaalle, kuntarajat ylittävälle jätehuollolle. Sen toteutus perustuu markkinavuoropuhelujen, urakkasuunnittelun ja tarkkaan määritellyn kilpailutusprosessin tuloksena yksityisiltä yrityksiltä ostettaviin palveluihin.
Jätehuollon kustannukset katetaan läpinäkyvästi suoraan asukkailta kerättävin jätemaksuin, ei verovaroin.
Jos lakimuutos hyväksytään esitetyssä muodossaan, eikä kuntavastuullista jätehuoltoa rajata sen ulkopuolelle, tulee ratkottavaksi lukuisia kysymyksiä: Miten tuotetaan jopa kymmenet lakisääteiset jätehuoltopalvelut? Miten osakaskunnat vastaavat jatkossa jätehuollon viranomaistehtävistä ja rekistereistä, lajitteluasemista, vanhojen kaatopaikkojen sulkemisesta, seurannoista ja raportoinneista? Miten jaetaan jätehuoltoyhtiöiden infra ja jopa 2050-luvulle ulottuvat velvoitteet sekä taloudelliset vastuut?
PelkästäänLSJH:n kohdalla katkolle tulisi kymmenien miljoonien arvoisten palvelusopimusten kohtalo. Mietittäväksi tulisi esimerkiksi 40 jätteiden vastaanottotoimintaan liittyvää konetyö- ja kuljetussopimusta, jätteiden kierrätys- ja hyödyntämispalveluita koskevat noin 100 sopimusta sekä lähes 60 jätteiden ja lietteiden kuntarajat ylittävää keräys- ja kuljetussopimusta.
Näiden LSJH:n lähinnä yksityisiltä yrityksiltä kilpailutuksen jälkeen hankkimien urakkasopimusten arvo on yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi kilpailutusvalmistelussa on uusia urakoita noin 20 miljoonan euron edestä.
Mahdollinen lakimuutos ja yhtiön purkaminen merkitsisi myös LSJH:lle urakoivien yritysten palkkalistoilla olevien satojen työntekijöiden ja LSJH:n noin 150 vakituisen työntekijän osaamiseen ja yhteistyöhön perustuvan kokonaisuuden hajoamista. Lopputuloksesta – siitä miten jätehuolto lainmukaisesti sen jälkeen toteutetaan – ei olisi mitään tietoa ja ratkaisujen löytäminen johtaisi todennäköisesti riitelyyn sekä pitkiin oikeusprosesseihin.
Varmaa olisi vain se, että jätehuollon peruspalveluiden valmistelu uudelleen toisi lähivuosiksi turhia ja päällekkäisiä töitä ja miljoonien eurojen lisäkustannukset asukkaille. Samalla jätehuollon kiertotalousinnovaatiot ja -investoinnit hidastuisivat ja EU:n asettamien kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaikeutuisi.
Pienempiin yksiköihin pakotettu yhdyskuntajätehuolto heikentäisi palvelutasoa, johtaisi resurssitehottomuuteen ja nostaisi kustannuksia asukkaille. Kilpailutettavien urakoiden kokonaiskustannukset nousisivat tyhjennettävien astioiden määrän pysyessä samana.
Hallituksen tavoite edistää lakimuutoksella palveluiden kilpailuttamista ja saada aikaan kustannussäästöjä tuottaisi yhdyskuntajätehuollossa juuri päinvastaisen vaikutuksen.
Hankintalain 10 prosentin vähimmäisomistusosuutta ei pidä ulottaa koskemaan kuntavastuullista yhdyskuntajätehuoltoa.
Jukka Heikkilä
toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH)
