Työelämän vaatimukset muuttuvat koko ajan. Työntekijöiden jaksaminen on koetuksella vaatimusten kasvaessa.
Rakennustyömaiden työturvallisuuskeskustelussa painotetaan työn tekemisen kannalta olennaisia riskejä, kuten tapaturmien ehkäisyä ja päivittäistä valvontaa. Henkisen kuormituksen puheeksi ottaminen maskuliinisella rakennusalalla on edelleen vaikeaa.
Psykososiaalinen kuormitus, joka syntyy esimerkiksi aikataulupaineista, johtamiskulttuurista, vaihtuvista työympäristöistä tai liiallisesta informaatiomäärästä voi heikentää merkittävästi työssä jaksamista ja tuottavuutta sekä lisätä tapaturmien määrää.
Rakennustyömailla työtahti on nopeatempoinen, projektit vaativia ja työympäristö muuttuu koko ajan. Tällaisessa hektisyydessä psykososiaalinen kuormitus voi jäädä huomaamatta.
Budjetissa pysyminen, vastuun hajautuminen ja työmaan jatkuva muutos ovat seikkoja, jotka lisäävät huomaamatta stressiä. Henkistä kuormitusta ei kuitenkaan usein tunnisteta yhtä selkeästi kuin fyysisiä vaaratekijöitä. Pitkäaikainen kuormitus voi johtaa uupumiseen, motivaatio-ongelmiin ja ennen kaikkea työtapaturmien lisääntymiseen.
Jos mikään ei muutu, mikään ei muutu. Henkisen kuormituksen tunnistamisen ensimmäinen askel on sen puheeksi ottaminen. Avoimeen keskusteluun tulee kannustaa koko työyhteisöissä, säännöllisissä palavereissa ja kaikissa pienissäkin vuorovaikutustilanteissa. Henkisen kuormituksen tunnistamisesta on tehtävä näkyvä osa työmaan riskienhallintaa ja tunnistettava sen vaikutukset työsuoritukseen.
Henkisen kuormituksen puheeksi ottaminen maskuliinisella rakennusalalla on edelleen vaikeaa.
Työnjohdon koulutus ja aloitteellisuus sekä työterveyshuollon aktiivinen rooli ennaltaehkäisyssä voivat auttaa vähentämään kuormituksia – fyysisiä, henkisiä ja psykososiaalisia. Toinen hyvä keino on organisaatiotason panostus toimintamalleihin, joilla varmistetaan, ettei henkinen kuormitus jää yksilön vastuulle vaan siitä huolehditaan työyhteisön yhteisenä asiana.
Laki työsuojelusta on kaikille sama. Laki kuitenkin mahdollistaa toimintamallien luomisen yrityksen sisällä. Erilaiset käytännöt ajavat yrityksien toimintaa eriarvoisiin tilanteisiin lakia sovellettaessa. Siksi toimintamalleja suunniteltaessa on panostettava jatkuvaan kehittämiseen ja hankittava ajantasaista sekä tosiasiallista näkemystä työmaiden työsuojelun toteutumisesta. Käytännön kokemusten pohjalta saadaan usein hyviä kehitysehdotuksia, työmaan erityispiirteet huomioiden.
Psykososiaalisen kuormituksen keventäminen ei ole vain työntekijän etu – se parantaa koko työpaikan ilmapiiriä, lisää työtehoa ja vähentää sairauspoissaoloja. Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa olisi tarpeellista päivittää käsitys myös rakennustyömaiden työsuojelusta. Henkisen hyvinvoinnin ei pitäisi olla vain etuoikeus vaan olennainen osa kestävää, turvallista ja terveellistä rakentamista.
Psykososiaalisen kuormituksen tekijöitä tutkittiin Turun ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinnäytetyössä talven 2024–2025 aikana. Opinnäytetyössä korostettiin eri toimijoiden yhteistyön lisäämistä ja rakennusalan työntekijöiden tietoisuuden lisäämistä erilaisista kuormitustekijöistä.
Nadja Montonen
Turun AMK:sta valmistunut rakennusmestari
Sirpa Erkkilä-Häkkinen
lehtori, Turun AMK
