Turun Sanomat 27.3. julkaisi STT:n uutisen, että hallitus hakee taas säästöjä ja jälleen sosiaalipalveluista.
Sosiaaliturvaan ja -palveluihin jo aiemmin tehdyt leikkaukset, erityisesti niiden yhteisvaikutukset, ovat kurjistaneet huomattavasti vammaisten henkilöiden ja muiden heikossa asemassa olevien elämää.
Vammaispalvelujen elämänvaiherajauksella ajatellaan saatavan 20 miljoonan säästöt. On huomattava, että eduskunnan valiokuntakäsittely muun muassa elämänvaihe-käsitteestä käytiin vain muutama kuukausi sitten. Tällöin tuotiin jo eri yhteyksissä esille käsitteen epämääräisyyttä ja ongelmallisuutta. Tilanteen ei voida ajatella muuttuneen.
Vastakkaisista väitteistä huolimatta uuteen vammaispalvelulakiin tehty soveltamisalasäännöksen muutos oli jo säästölaki, vaikka elämänvaiherajaus jäi siitä pois. Elämänvaihetta koskevalle rajaukselle ei ole tarvetta, koska tosiasiassa vammaispalvelut ovat jo nyt näivettymässä, eivätkä niitä kohta saa enää hekään, jotka alun perin olivat varsinaista kohderyhmää, aiemmista väliinputoajista puhumattakaan.
Soveltamisalan muutoksen aikaansaama korostettu yleispalvelujen ensisijaisuus on jo tehokkaasti viemässä vammaiset henkilöt sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin.
Tulisi seurata, miten uutta lakia sovelletaan ja sen vaikutuksia, ennen kuin tehdään lainsäädännöllä lisäkurjistuksia ihmisten arkeen. Lakiin suunnitellut muutokset vaatisivat muutoinkin kattavaa vaikutusten arviointia ensisijaisesti ihmis- ja perusoikeuksien kannalta.
Lisäksi vaikutusten arviointi olisi tarpeen myös lopullisten ja tosiasiallisten kustannusten näkökulmasta. On lyhytnäköistä ajatella, että välittömästi saatavat säästöt eivät näkyisi kustannuksina muualla sekä myöhempänä ja kasvaneena palvelutarpeena. Vai onko tarkoituskin ohittaa nämä palvelutarpeet ja jättää käytännössä ihmiset oman onnensa nojaan?
Huomautamme, että vuonna 2023 tehdystä invalidivähennyksen poistosta säästyneet 22 miljoonaa oli tarkoitus kohdentaa vammaispalveluihin. Säästyneet rahat vaikuttavat hävinneen muualle kuin vammaispalveluihin, sillä niihin ei ole viitattu missään kohtaa budjettiesityksiä. Mihin nämä rahat ovat kadonneet?
Vammaispalveluita, jotka ovat elämänmittaisia ja välttämättömiä palveluita, ei voida käyttää loputtomiin säästökohteina, kuten nyt näyttää olevan pyrkimys ja poliittinen tahto.
Suomea sitovat vammaispalvelulain ohella myös muun muassa yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaissopimus. Hyvinvointivaltion periaatteet on luotu vuosikymmenten saatossa ja nyt niitä murennetaan voimakkaasti tavalla, joka ei kestä ihmisoikeuspohjaista tarkastelua.
Annina Heini
järjestöpäällikkö, Kynnys ry
Mika Välimaa
juristi, Kynnys ry
