Hoitajien eettinen stressi on kasvava huolenaihe, joka vaikuttaa merkittävästi sekä hoitohenkilökunnan hyvinvointiin että potilaiden saamaan hoitoon.
Wiveka Kauppilan mielipidekirjoituksessa ”Onko Varha unohtanut henkilökuntansa?” (TS 1.4.) nostettiin esille, kuinka resurssien puute estää hoitajia toteuttamasta hoitoa omien eettisten periaatteidensa mukaisesti. Tämä vakava ongelma vaatisi sekä rakenteellisia että asenteellisia muutoksia.
Eettinen stressi syntyy tilanteista, joissa tiedetään potilaan kannalta paras ratkaisu, mutta sen toteuttaminen estyy aikapulan, henkilöstövajeen tai muiden resurssirajoitteiden vuoksi. Tämä jatkuva, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen oleva ristiriita johtaa herkästi työuupumukseen, motivaation heikkenemiseen ja pahimmillaan alanvaihtoon. Työuupumus ja heikentyneet työolot lisäävät sairauspoissaoloja ja altistavat mielenterveysongelmille, mikä kuormittaa entisestään terveydenhuoltoamme.
Autonomian puute on merkittävä tekijä eettisen stressin ja työuupumuksen taustalla. Kun ammattilaisilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työnsä sisältöön ja päätöksentekoon, työmotivaatio heikkenee ja kokemus itsestä pelkkänä suorittajana vahvistuu. Tämä vähentää työtyytyväisyyttä ja heikentää hoidon laatua.
Varhassa on poistettu henkilöstöetuuksia, kuten liikunta- ja kulttuurietuja, ja koulutuksiin pääsyä on rajattu. Tämä on lisännyt hoitajien ahdinkoa, sillä työolosuhteiden kiristyessä pienetkin tukitoimet olisivat voineet olla ratkaisevia työssä jaksamisen kannalta.
Kun koulutuksiin ei pääse, uusien tietojen ja taitojen soveltaminen käytäntöön vaikeutuu. Ammatillinen kehittyminen edellyttää jatkuvaa oppimista, ja ilman siihen tarjottavia mahdollisuuksia hoitotyön laatu kärsii.
Ennaltaehkäisevän työn puute on yksi merkittävä eettisen stressin lähde. Hoitajat tietävät, että monia sairauksia voitaisiin ennaltaehkäistä, mikä vähentäisi terveydenhuollon kuormitusta ja potilaiden tarpeetonta kärsimystä.
Resursseja suunnataan kuitenkin yhä enemmän korjaavaan hoitoon ennaltaehkäisyn sijaan, mikä aiheuttaa turhautumista ja ristiriitaisia tunteita, sillä ammattilaisten tietämystä ennaltaehkäisyn merkityksestä ei hyödynnetä riittävästi.
Eettisen stressin vähentämiseksi työoloihin tulisi panostaa. Riittävä henkilöstömäärä, toimivat hoitoprosessit ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ovat keskeisiä tekijöitä hoitajien jaksamisen tukemisessa. Lisäksi organisaation tulisi tunnistaa eettinen stressi ja tarjota henkilöstölle keinoja sen käsittelyyn esimerkiksi työnohjauksen, vertaistuen ja koulutuksen avulla.
Huonosti voiva hoitohenkilöstö maksaa organisaatiolle ja yhteiskunnalle monin tavoin. Sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet sekä jatkuva uusien työntekijöiden rekrytointi ja perehdyttäminen aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Työolosuhteiden ongelmat heikentävät myös hoidon jatkuvuutta ja laatua, mikä voi johtaa potilaiden huonompiin hoitotuloksiin ja pidempiin sairaalajaksoihin.
Hyvinvoiva henkilöstö on koko organisaation etu. Kun hoitajat voivat hyvin, työyhteisö toimii tehokkaammin, potilashoito on laadukkaampaa ja sairauspoissaolot vähenevät. Tämä parantaa resurssien hallintaa, vähentää henkilöstövaihtuvuutta ja tuo kustannussäästöjä koko terveydenhuoltojärjestelmälle. Hyvinvoivat hoitajat takaavat myös parempia hoitotuloksia ja tyytyväisempiä potilaita.
Eettinen stressi ei ole vain hoitajien ongelma, vaan se vaikuttaa koko terveydenhuoltojärjestelmään ja potilaiden saaman hoidon laatuun. Työn pääperiaatteena tulisi aina olla potilaiden hyvä ja laadukas hoito.
Hoitajan ammatti on ammatillinen tehtävä siinä missä muutkin, eikä sitä tule nähdä kutsumuksena, jonka varjolla hoitajia voidaan kuormittaa loputtomasti tai kohdella huonosti. Hoitajat ansaitsevat samanlaista arvostusta kuin muidenkin alojen ammattilaiset. Siksi eettisen stressin vähentämiseen tulisi suhtautua vakavasti ja etsiä ratkaisuja, jotka tukevat sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden hyvinvointia.
Nyt olisi aika toimia ja varmistaa, että kaikilla varhalaisilla olisi mahdollisuus tehdä työnsä eettisten periaatteidensa mukaisesti ilman jatkuvaa ristiriitaa ja kuormitusta.
Carita Niemistö
terveydenhoitaja AMK, terveydenhoitaja YAMK, kliininen asiantuntija opiskelija
