Rikosten sovittelua kannattaa lisätä, mutta kaikkiin tapauksiin se ei sovi
Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat herättäneet keskustelua tarkoituksenmukaisista rangaistusjärjestelmistä. Rikollisuuden kokonaismäärä on viime vuosikymmeninä ollut pääosin laskussa, mutta nuorten osalta kehitys on tietyissä rikoslajeissa päinvastainen. Kasvua on ollut muun muassa julkisilla paikoilla tehdyissä ryöstöissä ja pahoinpitelyissä, vaikka orastavaan katujengi-ilmiöön on esimerkiksi Turun alueella reagoitu. Huolestuttava piirre on myös rikosten kuvaaminen ja videoiden levittäminen sosiaalisessa mediassa.
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa henkilön täyttäessä 15 vuotta, mutta korvausvastuu ulottuu myös sitä nuorempiin. Oikeusjärjestelmä pohjautuu ajatukseen, jossa rikosoikeudellisessa vastuussa olevien rangaistukset lähtevät liikkeelle lievimmistä vaihtoehdoista, jotta nuori ei ajautuisi vankilakierteeseen. Alle 18–vuotiaille voidaan määrätä nuorisorangaistus rikoksesta, jossa sakkoa pidetään lievänä ja vankeutta liian ankarana rangaistuksena. Valvonnasta, sosiaalisen toimintakyvyn edistämisestä sekä työelämään valmentavista osioista rakentuvan nuorisorangaistuksen käyttö on jäänyt vähäiseksi. Helsingin yliopiston alkuvuonna julkaisemasta raportista käy ilmi, että tätä voi osaltaan selittää se, että nuorisorangaistus tunnetaan huonosti. Nuorisorangaistuksen käytön lisääminen onkin yksi keinoista hallituksen toimenpideohjelmassa nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi.
Sovittelu voi auttaa estämään orastavan rikoskierteen.
Alle 20-vuotiaille voidaan määrätä myös valvonnalla tehostettu ehdollinen vankeusrangaistus ehdottoman vankeuden sijaan. Joissain tapauksissa toimivin ratkaisu voi olla sovittelu, jossa rikoksentekijä ja uhri käyvät tapahtunutta ohjatusti läpi. Tarkoituksena on löytää yhteisymmärrys siitä, miten tekijä sovittaa tekonsa ja korvaa aiheuttamansa vahingot. Sovittelua voidaan hyödyntää esimerkiksi pahoinpitelyjen, vahingontekojen ja varkauksien hyvittämisessä. Varsinais-Suomen sovittelutoimiston mukaan sovittelun käyttöä olisi varaa tehostaa (TS 21.4.).
Sovittelua voidaan hyödyntää myös aikuisten rikollisuudessa. Sovittelua kannattaa mahdollisuuksien mukaan lisätä, koska siten voidaan välttää osa ruuhkaista oikeuslaitosta kuormittavista tapauksista. Sovittelu voi myös auttaa estämään orastavan rikoskierteen pakottaessaan tekijän kohtaamaan uhrinsa ja käsittelemään tekojaan.
On kuitenkin tärkeää, että sovittelu on aidosti vapaaehtoista. Sitä ei saa käyttää vain oikeusjärjestelmän ruuhkanpurkuun eikä tapauksissa, joihin se ei sovi. On tilanteita, joissa ikään kuin tasavertainen sovittelutilanne tekijän kanssa voi lisätä uhrin ja tämän läheisten ahdistusta entisestään.
