Suomeen levittäytyvä tilausrikollisuus kertoo laajemmasta ilmiöstä
Rikosten teettäminen tilaustyönä herättää Suomessa aiempaa isompaa huolta. Keskustelu aiheesta ajankohtaistui viime viikolla Helsingin poliisin tiedotettua laajaan esitutkintakokonaisuuteen liittyvästä tapauksesta. Helsingin Lassilan alueella ammuttiin viime elokuussa useita laukauksia kohti yksityisasuntoa. Kukaan ei loukkaantunut ammuskelussa. Poliisi epäilee tapauksen olleen tilaustyö, jota varten oli värvätty tekijöitä Ruotsista. Suomessa asuvat henkilöt olivat järjestäneet näille kuljetuksia ja asuntoja teon valmistelua ja toteuttamista varten. Osalliset olivat sopineet ampumisen yksityiskohdista pikaviestisovellusten avulla.
Ruotsissa vakavien rikosten toteuttaminen "ostopalveluna" on arkipäivää, ja sillä on vahva kytkentä maassa rehottavaan jengirikollisuuteen. Pikaviestikanavien avulla etsitään rikosten toteuttajiksi myös alaikäisiä, koska nämä eivät ole rikosvastuussa juridisesti. Tekijöillä ei välttämättä ole mitään sidoksia uhriin.
Ruotsalaisia on palkattu tekemään rikoksia viime aikoina myös Tanskaan. Poliisilla ei ainakaan vielä ole viitteitä siitä, että suomalaisia nuoria olisi rekrytoitu tekemään vakavia rikoksia tilauksesta Suomessa tai naapurimaissa. Riski on kuitenkin olemassa, sillä Ruotsin ilmiöillä on taipumus rantautua Suomeen hyvässä ja pahassa.
Ruotsin ilmiöillä on taipumus rantautua Suomeen.
Crime as a service -ilmiö on Suomessa vielä varsin uusi, mutta siihen pitää suhtautua vakavasti. Se voi kertoa laajemmasta ongelmasta, jossa länsinaapurista tutut rikollisjengit hakevat jalansijaa Suomesta. Laajentumishaluja selittää esimerkiksi huumausaineiden runsas tarjonta Ruotsissa, mikä on laskenut huumeista saatavia tuottoja. Suomessa tarjontaa on vähemmän, hinnat sen vuoksi korkeammalla ja markkinoilla vielä tilaa. Poliisi paljasti syksyllä 2023 huumeita Suomeen tuoneen monikansallisen rikollisverkoston, jolla oli yhteyksiä ruotsalaiseen Dödspatrullen -jengiin.
Hallitus pyrkii torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta kiristämällä lainsäädäntöä. Arvioitavina ovat muun muassa oleskelu- ja aluekiellot tai muut kokoontumisrajoitukset järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Poliisi kertoo jo tehostaneensa tiedonvaihtoa Ruotsin poliisin ja Europolin kanssa.
Järjestäytynyt rikollisuus näyttää Suomessa muuntuvan perinteisistä liivijengeistä monikansallisiin verkostoihin. Lainsäädännön on oltava ajan tasalla, mutta lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisyä. Nuorille, usein maahanmuuttajataustaisille miehille on tarjottava näkymiä yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Vastuuta on myös maahanmuuttajayhteisöillä itsellään. Paras tulos on saavutettavissa viranomaisten, koulujen ja kotien yhteistyöllä.