Salolainen tilallinen on täysin oikeassa, toki todellinen syyllinenkin on tiedossa mutta hanke ei kestä sen julkituomista koska .....
Kerro toki "todellinen syyllinen" muillekin, kun sen tiedät! Voin hiukan avittaa. SYKEn mukaan Saaristomereen valuu noin 470 tonnia fosforia vuodessa, 71 % fosforista maataloudesta (273 800 ha peltoa). Uloimmat alueet avomeren vaikutuksessa. Juurisyy: fosforia varastoitunut Itämeren pohja-ainekseen ja valuma-alueen peltoihin.
Itämeri rehevöityy edelleen. Tämä johtuu meren sisäisistä prosesseista, jotka vapauttavat meren pohja-ainekseen sitoutunutta fosforia takaisin veteen..Tällöin puhutaan sisäisestä fosforikuormituksesta. https://www.ostersjon.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Rehevoityminen/Sisainen_kuormitus. Ravinnekuormitus Itämereen on jatkunut voimakkaana kymmeniä vuosia ja pohjasedimenttiin on varastoitunut paljon ravinteita. Sisäinen kuormitus tuo näitä jo aiemmin mereen päätyneitä, pohjasedimenttiin sitoutuneita ravinteita takaisin veteen.
Ettei totuus unohtuisi niin SYKE on aikoja sitten todennut että Saaristomeren suuret ravinnepitoisuudet johtuvat pääaltaan veden vaikutuksesta, Saaristomereen valuvat ravinnepitoisuudet ovat ainoastaan rikka rokassa.
M: Olisit voinut samantein kertoa mittasuhteet, Itämeren pääaltaalla on 100000 neliökilometriä hapetonta pohjaa mistä pohjasedimentistä ravinteita liukenee veteen sellaisia määriä että Saaristomeren valuma-alueelta tulevat ravinteet ei edes mitta-asteikolla näy !!!
D: tutkipa tarkemmin Syken sanomiset. Itämeren vaikutus näkyy ulkosaaristossa, väli- ja sisäsaaristossa ratkaisevaa on valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus. Itämeren pääaltaalla on valtava määrä hapetonta pohjaa, josta irtoaa yläpuoliseen veteen liukoista fosforia. Mutta siitä vain murto-osa kulkeutuu pintakerrokseen asti ja vielä pienempi siivu Saaristomerelle. Tämäkin kuormituksen suuruus on pystytty arvioimaan: se on ollut samaa tasoa kuin valuma-alueelta tuleva fosforikuormitus.
Mistä, dalit, kuvittelet sen pääaltaan fosforin olevan peräisin? Kalankakasta, vai? Kyllä se kaikki ravinnepitoinen pohjasedimentti on ihmisen syntejä, eikä sen perusteella voi tehdä lisää syntiä. Jos tällaiset uskonnolliset termit nyt sallitaan.
M.P. Silloin kun lisäsynti on rikka rokassa eikä edes sitä niin kannattaako siitä ääntä pitää muutoin kuin rahastustarkoituksessa ? Pohjasedimentissä oleva fosfori on sinne kerrytetty satojen vuosien aikana ja suurin syyllinen lienee jätevesien laskeminen sellaisenaan koko Itämeren alueelta, maatalouden rooli pohjasedimentissä olevaan fosforiin on olematon kuten Saaristomeren ravinteisiin tänäkin päivänä !!!
D: Ei satojen vaan kymmenien vuosien aikana. "Ravinnekuormitus Itämereen on jatkunut voimakkaana kymmeniä vuosia ja pohjasedimenttiin on varastoitunut paljon ravinteita. Sisäinen kuormitus tuo näitä jo aiemmin mereen päätyneitä, pohjasedimenttiin sitoutuneita ravinteita takaisin veteen." Itämeren hapettomilta pohjiltä liukenee sinne viimeiksi sitoutuneita ravinteita, lähinnä fosforia, joka on peräisin Itämeren valuma-alueelta ja huom: pääosin valuma-alueen pelloilta! SYKE: "Suurin osa mereen päätyvästä ihmisperäisestä ravinnekuormituksesta on kaikilla merialueilla peräisin maataloudesta. Maataloudesta aiheutuva fosfori- ja typpikuormitus ei ole vähentynyt yhdelläkään merialueella pitkällä aikavälillä (vuosina 1995–2021) tai viimeisten 10 vuoden aikana."
Mistä sitä ylimääräistä fosforia sinne olisi tullut, kuin liiallisesta lannoituksesta? Sata vuotta sitten kaikki mahdollinen lanta käytettiin tarkkaan hyödyksi, eikä silloisilla ojituksilla hulautettu saaristomereen. Sitten tuli valtion tukemana keinolannoitteet, jotka ainakin 70-luvulla oli pakko levittää vaikka litimärkään peltoon väkisin, jotta maataloustukiaiset juoksivat.
Ajatus, että fosforia olisi kerrytetty satojen vuosien aikana on päätön. Ei edes ollut sellaista määrää elukoita, että niillä olisi ollut merkitystä. Ja jokainenhan muistamme, kuinka kirkasta oli saaristomeren vesi vielä 50 vuottakin sitten. Oli laajoja hiekkapohjaisia alueita, joissa kampela kuti ja eli. Ei ole enää.
