Rikollisryhmien vaikutuspiirissä toimivat yritykset aiheuttavat verovajetta ja saattavat esimerkiksi pestä rikollisesti saatuja varoja yritystoiminnan kautta. Yritysmaailman ja järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä on nyt selvitetty ensimmäisen kerran, kertoi Verohallinto.
Suomessa toimii liki 2 000 yritystä, joiden vastuuhenkilöillä on joko suora kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai he ovat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä. Osa näiden yritysten vastuuhenkilöistä on tunnistettuja nykyisiä tai entisiä järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä.
Suomessa olevien yritysten vastuuhenkilöistä lähes 1 900 henkilöllä on kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikollisuuteen kytkeytyvistä vastuuhenkilöistä 95 prosenttia on Suomen kansalaisia.
Tiedot käyvät ilmi Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) tuoreesta selvityksestä. HTSY selvitti nyt ensimmäistä kertaa järjestäytyneen rikollisuuden yhteyttä yritystoimintaan yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa.
Rikollisryhmät voivat käyttää laillista liiketoimintaa esimerkiksi rikollisesta toiminnasta saatujen rahojen pesemiseen tai erilaisten petosten ja talousrikosten tekemiseen. Järjestäytynyt ryhmä voi toiminnallaan aiheuttaa suurempia vahinkoja yhteiskunnalle kuin esimerkiksi yksittäinen talousrikollinen.
– Järjestäytyneellä rikollisuudella on vahva jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet yritykset harjoittavat lisäksi harmaata taloutta ja hoitavat viranomaisvelvoitteensa huonosti. Siksi ilmiöön ja sen torjuntaan on tärkeä suhtautua vakavasti, sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen tiedotteessa.
Selvityksessä tarkasteltiin myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä toimialoilla, jotka valtioneuvosto on luokitellut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi. Kaikkiaan kriittisillä toimialoilla toimii noin 130 riskiyritystä esimerkiksi vartiointi- ja siivouspalveluiden alalla.
Tyypillinen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytynyt yritys on Uudellamaalla toimiva pieni rakennus-, kiinteistö- tai autokauppa-alan yritys, joka on iältään vielä nuori. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä löytyy kuitenkin liki kaikilta toimialoilta.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneiden yritysten verovelvoitteiden hoito oli olennaisesti huonompaa kuin verrokkiyrityksissä. Kolmanneksella näistä yrityksistä oli verovelkaa.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet yritykset harjoittivat lisäksi verrokkiyrityksiä useammin harmaata taloutta. Yrityksiin kohdistuneissa verotarkastuksissa havaittiin maksamattomia veroja noin 11 miljoonaa euroa. Verotarkastuksissa havaittiin esimerkiksi pimeää palkanmaksua ja peiteltyä osingonjakoa, jossa verotuksen ulkopuolisia etuuksia otetaan yhtiöstä esimerkiksi lisäämällä kirjanpitoon yksityisiä kuluja.
Suomi menettää vuosittain arviolta 40 miljoonaa euroa verotuloja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvän liiketoiminnan vuoksi. Arvio kattaa vain osakeyhtiöt.
