Suomen väkiluvun poikkeuksellisen nopea kasvu johtuu maahanmuutosta, vieraskielisten osuus kasvoi kaikissa maakunnissa
Maahanmuutto Suomeen väheni edellisvuodesta, mutta väkiluku kasvoi sen vetämänä 32 120 henkilöllä, selviää tuoreista Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tiedoista. Tämä on toiseksi suurin väkiluvun lisäys viimeisen 60 vuoden aikana. Kärjessä pysyi vuosi 2023, jolloin väestö kasvoi lähes 40 000:lla. Tuolloin nettomaahanmuuttoa tuli miltei 58 000 henkilön verran.
Väkiluvun kasvusta osa selittyy Ukrainan kansalaisilla, sillä vuoden 2024 aikana runsaat 13 000 ukrainalaista sai kotikunnan Suomesta ja tuli näin tilastoissa mukaan Suomen väestöön.
Vieraskielisten määrän kasvu jatkui Suomessa vilkkaana vuonna 2024. Vuoden aikana vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi lähes 52 000:lla. Osuus kasvoi lähes prosenttiyksiköllä vuotta aiemmasta. Vieraskielisiä oli vuoden lopussa noin 610 000.
– Vieraskielisten väestöosuus kasvoi kaikissa maakunnissa vuonna 2024. Ulkomaista syntyperää olevien osuus nousi yli yhdentoista prosentin ja oli maakunnista korkein Uudellamaalla, jossa jo lähes joka viides asukas on ulkomaista syntyperää, kertoo tiedotteessa Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo.
Venäjää äidinkielenään puhuvat ovat yhä selvästi suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa. Vuonna 2024 venäjänkielisten määrä ylitti sadantuhannen rajan. Venäjää puhuvien määrä on kasvanut vuosien 2014 ja 2024 välisenä aikana yli 30 000:lla.
Toiseksi suurin kieliryhmä, vironkieliset, on kasvanut samaan aikaan vain 3 000:lla. Kymmenestä suurimmasta kieliryhmästä suhteellinen kasvu on ollut ukrainankielisiä lukuun ottamatta suurinta arabian- ja persiankielisten joukossa.
Arabia lähestyy jo viroa Suomen toiseksi yleisimpänä vieraana kielenä. Arabiankielisten määrä on lähes kolminkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna.
Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä jopa lähes puolet asui viime vuoden lopussa pääkaupunkiseudulla. Manner-Suomen kunnista korkeimmat osuudet löytyivät Vantaalta, 29,2 prosenttia ja Espoosta, jossa osuus oli 25,1 prosenttia.
Iäkkäiden osuus hyvinvointialueiden väestöstä oli viime vuoden lopussa suurin Etelä-Savon hyvinvointialueella. Alueen asukkaista jo joka neljäs on iältään vähintään 70 vuotta täyttänyt.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella yli 70 vuotta täyttäneiden osuus on noin 18 prosenttia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella iäkkäiden osuus on puolestaan pienin, noin joka yhdeksäs asukas on vähintään 70-vuotias. Yhdellätoista hyvinvointialueella vähintään joka viides asukas on 70-vuotias tai sitä vanhempi.
