Kyy kuumentaa tunteet – Toni Beckman puolustaa, kun lapioväki lynkkaa somessa käärmeitä

Missä kyy, siellä mielipide.

Somekeskusteluissa käärmeeltä lähtee henki nopeammin kuin luonnossa.

Paljon on liikkeellä myös legendaa ja kaverin kaverin kokemuksia.

Kun homma lähtee palstoilla laukalle, keskustelua rauhoittamaan saapuu usein Toni Beckman kyyfaktan kanssa.

Turkulainen Toni Beckman tuntee hyvin käärmeisiin liittyvät ennakkoluulot.

Hän taltioi kyyhavaintoja paikoista, joissa käärmeitä elelee runsaasti.

On asuinalueita, joilla armoa ei tunneta, vaan kyy pääsee hengestään välittömästi.

Beckman on kuitenkin voittanut monien asukkaiden luottamuksen, ja hänelle tullaan kertomaan myös tapetuista yksilöistä.

Toni Beckman on harrastanut käärmeitä vuosikymmeniä, luennoinut ja kirjoittanut aiheesta, työskennellyt tutkijoiden, eläintarhojen sekä median kanssa.

Hän on tehnyt yhteistyötä belgialaisen myrkkylaboratorion kanssa, ja kotiterraariossa on majaillut jopa kuningaskobra.

– Silti hätkähdän joka kerta, kun tällaiseen hylättyyn johdonpätkään yhtäkkiä törmää luonnossa, hän nauraa.

Taajamien liepeillä kyiden asuinalueet kutistuvat koko ajan.

Rakennustyömaat rikkovat talvipesiä ja pirstovat käärmeiden kulkuväyliä.

Kodittomat kyyt häiritsevät ja pelottavat ihmisiä joutuessaan pihoihin ja koiranulkoilutusmaastoihin.

Viranomaiset ja asukkaat ottavat toisinaan Beckmaniin yhteyttä ja pyytävät tätä siirtämään käärmeitä.

Siirto ei ole käärmeelle mikään pikkujuttu.

Siirrettävä kyy on levoton, puremaherkkä ja saattaa uudessa paikassa joutua helpommin saaliiksi.

Ennen siirtoa pitää selvittää, onko uusi asuinympäristö sellainen, että siellä kyy pärjää.

Beckman on sopinut etukäteen, minne kyyt voi viedä.

Joskus siirrot sujuvat kätevästi paikallisbussilla, eikä selkärepusta yleensä kuulu sen kummempaa sihinää.

Beckman ylläpitää Kyyatlas-nimistä kansalaistietokantaa, johon kerätään tietoa mm. kyiden talvehtimispaikoista ja kyynpuremista. Eläimestä kaivataan lisää tietoa.

Hän on pohtinut, olisiko käärmeen myrkystä lääketieteessä muutakin hyötyä kuin vastamyrkyksi kehitettynä. Voisiko sitä hyödyntää muiden sairauksien hoidossa?

Ja esimerkiksi vasta-aineiden muodostumisprosessi ihmisen elimistössä on kiinnostanut ihan henkilökohtaisestikin.

Toni Beckmanilla saattaa olla kyynpuremien epävirallinen Suomen ennätys: 17 osumaa.

Osa on kuiviksi puremiksi kutsuttuja, jolloin käärme ei ole tyhjentänyt myrkkyrauhastaan.

Hän ei kerskaile puremillaan, vaan korostaa, ettei häiritse eläimiä tahallaan. Puremat ovat syntyneet välttämättömien siirtojen yhteydessä. Myrkyllisiä eläimiä käsitellessä vaaramomentti on aina olemassa.

Kyyn käytös, sen tavat toimia, reagoida, ja eläimen temperamentti kiehtovat.

Siksi hän jaksaa keskustella myös kiihtyneen someväen kanssa.

Beckman ei sano pahaa sanaa kyystä. Hän muistuttaa, että eläimellä on tärkeä paikkansa ekosysteemissä.

Silti se on maassamme henkipaton asemassa, rauhoittamaton, ja tarvitsee suojelua.

Kyyn elämä ei ole yhtä hyökkäilyä ja puremista, vaan se haluaa muiden eläinten tavoin olla rauhassa – ehkä jopa nautiskella.

Loppusyksystä käärmeet asettuvat talvipesiinsä horrostamaan, mutta kaikki eivät siirry koloihin yhtä aikaa.