Yle kävi läpi Suomen neljän suosituimman päivittäistavaraketjun ilmastotoimia. Mukana ovat S-ryhmä, Kesko, Lidl ja Tokmanni.
Kaikki neljä kauppaketjua ovat sitoutuneet leikkaamaan päästöjään, mutta niiden lähestymistavoista ja tavoitteista löytyi myös selkeitä eroja.
Kaikki ketjut pohjaavat tavoitteensa ilmastotieteelle. Ensimmäisenä neljästä kauppaketjusta hiilineutraaliksi aikoo Lidl jo vuonna 2022. Kesko ja Tokmanni tavoittelevat neutraaliutta 2025 mennessä, S-ryhmä haluaa olla 2025 jo hiilinegatiivinen.
Kyse on kuitenkin ainoastaan yritysten oman toiminnan, kuten sähkön tai lämmityksen päästöistä.
Omat päästöt ovat kauppaketjuille vain 1-2 prosenttia toiminnan kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyvät kaupoissa myytävistä tuotteista. Tosin edes kauppaketjujen itsensä on usein hyvin vaikeaa saada tarkkaa tietoa myymiensä tuotteiden päästöistä.
Kaikki neljä ketjua ovat asettaneet tavoitteita myös tuotantoketjun päästöille, mutta Finnwatchin vasta julkaiseman selvityksen mukaan tässä työssä ollaan vasta alkutekijöissä erityisesti tuontituotteiden suhteen.
Ilmastotyötä pidetään kauppaketjuissa hyvin tärkeänä, koska ilmastonmuutos nähdään suorana riskinä liiketoiminnalle:
S-ryhmä: “Mielestäni ymmärrys siitä, miten riippuvaisia me olemme luonnonvaroista, on erittäin vahva”, vastaa vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.
Kesko: “Vastuullisuus on yksi strategiamme peruspalikoista. Meiltä edellytetään, että pidämme vastuullisuusasioista huolta ja ilmastomuutos on yksi isoimmista aiheista, ellei isoin”, vastaa Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.
Lidl: “Meillä on myymiemme tuotteiden kautta epäsuoria vaikutuksia ympäristöön. Kauppamme ja koko ihmiskunta on riippuvainen toimivasta ilmastosta, esimerkiksi viljelyn kautta. Jotta voimme myydä tulevaisuudessa ruokaa, ja mielellään sopivaan hintaan, on päästöjen vähentäminen keskeistä”, vastaa Lidlin vastuullisuusasiantuntija Laura Kvissberg.
Tokmanni: “Ilmasto on yksi meidän vastuullisuusteemojemme kärjistä tuotanto- ja hankintaketjujen sosiaaliseen vastuun ohella”, Tokmannin vastuullisuuspäällikkö Terhi Uusitalo vastaa.
Mitä tarkoittaa hiilineutraali kauppaketju?
Kaikki neljä kauppaketjua ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti. Niiden tavoitteet ovat saaneet myös ulkopuolisen Science Based Targets -aloitteen hyväksyntään.
SBT-aloite (Science Based Targets initiative) on asiantuntijataho, joka auttaa yrityksiä asettamaan itselleen riittävän kunnianhimoisia päästötavoitteita. Tähän mennessä 26 suomalaisyritystä on saanut tavoitteilleen SBT -aloitteen hyväksynnän.
Kaikki neljä yritystä pyrkivät ensisijaisesti pienentämään päästöjä. Päästöhyvityksillä ei tällä hetkellä ole suurta roolia niiden ilmastotyössä, vaikka ennemmin tai myöhemmin ne aikovat ostaa myös kompensaatioita.
Päästövähennysten osuudessa on kuitenkin eroja:
S-ryhmä: S-ryhmän tavoite on vähentää oman toiminnan päästöjä 90 prosenttia 2030 mennessä vuoden 2015 tasosta. Tähän mennessä päästöjä on jo onnistuttu pienentämään 70 prosenttia.
Kesko: Nelikon kovin tavoite on Keskolla, joka haluaa olla omassa toiminnassa täysin päästötön 2030 mennessä.
Lidl: Lidlin saksalaisen emoyhtiön tavoite on pienentää päästöjä omassa toiminnassaan 80 prosentilla 2030 mennessä. Lidlin päästöt ovat pienentyneet Suomessa 65 prosenttia 2018 tasosta.
Tokmanni: Tokmannin tavoite leikata päästöistään 70 prosenttia 2015 tasosta on jo saavutettu. Tulevaisuudessa haasteena on yrityksen toiminnan laajentaminen niin, ettei absoluuttinen päästötaso samalla kasva.
Kauppaketjujen suurimmat oman toiminnan päästöt liittyvät sähköön, lämmitykseen ja kylmälaitteisiin sekä kuljetuksiin niillä, joilla on omaa kuljetustoimintaa.
Kauppamme ja koko ihmiskunta on riippuvainen toimivasta ilmastosta. Jotta voimme myydä tulevaisuudessa ruokaa, ja mielellään sopivaan hintaan, on päästöjen vähentäminen keskeistä.
Laura Kvissberg, Lidl
Kauppaketjut hankkivat sähkönsä uusiutuvista lähteistä. Poikkeuksena tässä ovat K-kaupat, joita pyörittävät kauppiaat ovat yksityisyrittäjiä. Vaikka konsernin käyttämä sähkö on jo uusiutuvaa, on K-ruokakauppojen käyttämästä sähköstä uusiutuvaa vasta noin 85 prosenttia.
Yritykset ovat investoineet myös omaan sähköntuotantoon esimerkiksi asentamalla aurinkopaneeleita kauppojen katoille. Esimerkiksi S-ryhmän tavoite on tuottaa itse kaikki yhtiön tarvitsema sähkö tuuli- ja aurinkovoimaloilla 2030 mennessä.
– Emme halua ainoastaan ostaa vihreää sähköä vaan aidosti investoida siihen, laittaa siihen omaa rahaa kiinni. Se on meidän kontribuutiomme uusiutuvan energian tuottamiseen, kertoo S-ryhmän Elomaa.
Lämmittämiseen kaupoissa käytetään edelleen paljon fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi sekä S-ryhmällä että Keskolla on jo kokeiltu lämmittämistä kylmälaitteiden talteenotetulla hukkalämmöllä.
Kaikki kauppaketjut myös mainitsevat energiasyöppöjen kylmälaitteiden ja muun tekniikan päivittämisen säästävämpiin olevan tärkeässä roolissa päästöjä höylätessä.
Neljästä kauppaketjusta ainoastaan Keskolla on omaa kuljetuskalustoa. Muille kuljetukset lasketaan scope 3 päästöihin, eivätkä ne siksi kuulu hiilineutraaliustavoitteiden piiriin.
Keskolla taas päivittäistavaran kuljettaminen omalla kalustolla on yksi isoimpia päästöjen aiheuttajia, josta on niin ikään tarkoitus saada päästöt pois. Polttoaineessa on tarkoitus pikkuhiljaa siirtyä biodieseliin ja myös sähköautojen käyttöä on jo kokeiltu pääkaupunkiseudulla.
Leijonan osa päästöistä syntyy myydyistä tuotteista, mutta toimet päästöjen kitkemiseksi ovat alkutekijöissä
Suurimmat päästöt kauppojen toiminnassa tulevat myytävästä tavarasta. Kauppaketjujen toiminnan kokonaispäästöistä ainoastaan 1-2 prosenttia syntyy omasta toiminnasta. Silti niiden hiilineutraalius- ja hiilinegatiivisuustavoitteet koskevat vain näitä oman toiminnan suoria päästöjä.
Vaikuttavimmat ilmastoteot tehdään siis alihankintaketjuissa.
Finnwatchin tuoreen selvityksen mukaan yritysten kiinnostus tuontituotteiden alihankintaketjuissa syntyviin päästöihin on kasvanut viime aikoina. Silti toimet näiden päästöjen vähentämiseksi ovat vasta alkutekijöissään, eivätkä yritykset tunne kattavasti myymiensä tuotteiden valmistuksessa käytettyjä energialähteitä tai syntyviä päästöjä.
Kaikki neljä kauppaketjua ovat kuitenkin jo aloittaneet työn ja odottavat ilmastotoimia myös tavarantoimittajilta:
S-ryhmä: S-ryhmän tavoitteena on, että 67 prosenttia sen tavarantoimittajista asettaisi itselleen tieteeseen perustuvat ja SBT -aloitteen hyväksymät ilmastotavoitteet 2023 mennessä. Nyt tavoitteesta on saavutettu 90 prosenttia. Lisäksi S-ryhmän Iso juttu - ohjelmassa tavoitellaan miljoonan hiilitonnin päästövähennystä yhdessä kumppaniyritysten kanssa 2030 mennessä. S-ryhmä myös rahoittaa maanviljelyn hiilensidontaan liittyvää tutkimusta Suomessa.
Kesko: Kesko on sitoutunut siihen, että 67 prosenttia sen tavarantoimittajista asettaa itselleen tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoteen 2026 mennessä. Toisin kuin kilpailijat, Kesko ei vaadi tavarantoimittajien ilmastotavoitteille minkään ulkopuolisen tahon hyväksyntää, mutta tähän mennessä 20 prosentilla Keskon tavarantoimittajista on SBT:n hyväksymät tavoitteet.
Lidl: Lidl edellyttää vuoteen 2026 mennessä tieteeseen perustuvat ja SBT-aloitteen hyväksymät päästötavoitteet niiltä tavarantoimittajilta, jotka aiheuttavat kansainvälisesti 75 prosenttia Lidlin scope 3 -päästöistä. Päästöjen aiheuttajat on kartoitettu ja suunnitelmaa tarkemmille toimille tehdään parhaillaan.
Tokmanni: Tokmannin ilmastosuunnitelmaan kuuluu, että 80 prosenttia sen tavarantoimittajista asettaa itselleen SBT-aloitteen hyväksymät ilmastotavoitteet. Keskustelut isoimpien tavarantoimittajien suuntaan on aloitettu tänä vuonna.
Tiedustelimme myös kauppaketjujen suunnitelmia niiden omien tuotemerkkien osalta. Kauppojen omia tuotteita eli private label -merkkejä ovat esimerkiksi Keskon Pirkka, S-ryhmän Rainbow, Lidlin Pohjolan meijeri ja Tokmannin Iisi. Niiden osuus kaikista myydyistä tuotteista on yrityksestä riippuen 20–75 prosenttia.
Vähemmän omiin tuotemerkkeihin tukeutuvat Kesko ja S-ryhmä vastasivat, ettei omilla tuotemerkeillä ole erityisasemaa päästövähennyksissä, vaan vaatimukset ovat samat kuin muillekin tavarantoimittajille.
Sekä Tokmannin ja Lidlin myynnistä valtaosa tulee omien tuotemerkkien tuotteista. Nämä kaksi vastasivat, että vaikkei omille tuotemerkeille ole asetettu erillisiä päästötavoitteita, pyritään niissä vaikuttamaan päästöihin esimerkiksi raaka-aine ja pakkausmateriaalivalintojen kautta.
Tiukka linja: Ei päästöhyvityksiä Suomeen, ennen kuin säännöt selkeytyvät
Kaikkien neljän kauppaketjun ilmastotoimissa pääosassa tällä hetkellä on päästöjen leikkaaminen, mutta hiilineutraaliustavoitteisiin päästäkseen on yritysten ennemmin tai myöhemmin myös ostettava kompensaatioita jäljelle jääville päästöille.
Ensimmäisenä tämä tulee vastaan Lidlillä, joka alkaa hyvittää päästöjä vuonna 2022.
Vaikka kiinnostusta kotimaiselle päästökompensaatiolle on, ei mikään yrityksistä tällä hetkellä kompensoi päästöjään Suomeen.
Tekisimme mielellämme kotimaista kompensaatiota, mutta sellaista meillä ei ole eikä tule ennen kuin tuo kaksoislaskennan ongelma ratkotaan.
Terhi Uusitalo, Tokmanni
Syiksi tähän yritykset kertovat kotimaisten päästöhyvitysten puutteellisen sääntelyn sekä kaksoislaskennan, missä yritysten ostamat, vapaaehtoiset päästökompensaatiot lasketaan myös valtion hyvityspottiin.
Ennen kuin näihin epäkohtiin saadaan selvyys, ei mikään yrityksistä näe kotimaista kompensaatiota itselleen sopivana vaihtoehtona:
S-ryhmä: “On vielä paljon asioita, missä kompensaation pelisääntöjä kotimaassa on setvittävä. Haluaisimme kyllä käyttää kotimaista kompensaatiota, se tuntuisi kotimaisesta yrityksestä hyvältä”, Elomaa kertoo.
Kesko: “Tällä hetkellä meidän on järkevämpää käyttää raha päästöjen vähentämiseen kuin kompensaatioon. Kyllä meillä on jo luotu periaatteet kompensaatiolle, emmekä tietenkään hyväksy kaksoislaskentaa”, pohtii Kalervo.
Lidl: Hyvityksiin ensimmäisenä ryhtyvä Lidl hoitaa kompensaatiot kansainvälisen konsernin kautta: “Ajatuksena olisi, että kompensaatio tapahtuisi niissä maissa, mistä tuotteemme tulevat. Halutaan, että kompensaatiot ovat uskottavia ja mitattavia, kolmannen osapuolen sertifioimia hankkeita”, Kvissberg kertoo.
Tokmanni: "Olemme suomalainen pörssiyhtiö ja asiakkaat ovat täällä. Tekisimme mielellämme kotimaista kompensaatiota, mutta sellaista meillä ei ole eikä tule ennen kuin tuo kaksoislaskennan ongelma ratkotaan”, Uusitalo kertoo.
Kotimaisen päästöhyvityksen tilanne selkeytyy mahdollisesti lähivuosina, sillä Ympäristöministeriössä on alkamassa työ luotettavan kompensaatiorekisterin luomiseksi.
Kauppaketjut huolissaan kuluttajien kyvystä tulkita viherviestintää
Viime vuosina erilaiset vastuullisuuslupaukset ovat hiipineet monen tuotteen pakkauksiin ja mainoksiin. Kuluttajan on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta arvioida, mikä osa lupauksista on markkinointia ja mitkä vakavasti otettavaa vastuullisuustoimintaa.
Kuluttajalle ei saa antaa väärää mielikuvaa. Jos me luomme ei-riittävän jämerällä toiminnalla epäluottamusta, se on todella huono juttu. Luottamusta ei voi menettää montaa kertaa.
Nina Elomaa, S-ryhmä
Omat viestinsä kuluttajille kauppaketjut pyrkivät pitämään lyhyinä ja rehellisinä:
S-ryhmä: “Tietoa ja markkinointia voi olla vaikeaa erottaa toisistaan. Meidän on oltava äärimmäisen rehellisiä. Kuluttajalle ei saa antaa väärää mielikuvaa. Jos me luomme ei-riittävän jämerällä toiminnalla epäluottamusta, se on todella huono juttu. Luottamusta ei voi menettää montaa kertaa,” Elomaa vastaa.
Kesko: “Meillä on viestinnässä käytössä kiroileva hiili -hahmo ja olemme itse siihen tyytyväisiä. Kuluttajaviestintä vastuullisuudesta on todella vaikeaa, kun esimerkiksi kauppareissulla kuluttaja käyttää 15 sekuntia asian käsittelyyn. Kyllä välillä tuntuu siltä, että firmat aika heppoisin perustein viestivät. Pitää perustella hyvin se, mitä viestitään, ettei mene viherpesuksi. Toisaalta on todella vahvojakin kotimaisia toimijoita, joilla on vahvaa tekemistä ja täyttä asiaa viestitkin”, Kalervo pohtii.
Lidl: “Vastuullisuusviestinnän keskiössä meillä on valikoima ja tuotteet. Haluamme tehdä vastuullisen ostamisen helpoksi asiakkaille niin, että vastuullisuus kuuluu aina hintaan”, Kvissberg sanoo.
Tokmanni: “Todella vaikeaa kuluttajan on arvioida monenlaisia väittämiä kaupan hyllyllä. Senkin takia me tukeudumme pitkälle olemassa oleviin sertifikaatteihin, joilla on julkiset ja avoimet kriteerit. Vastuullisuus on myös arvovalintoja: Jos keskittyy vain ilmastoon, saattaa jäädä muita tärkeitä asioita huomiotta, kuten ihmisoikeudet tai biodiversiteetti. Toki monet niistä ovat myös sidonnaisia toisiinsa”, Uusitalo vastaa.
Pitäisikö tieto hiilijalanjäljestä saada suoraan keksipakettiin?
Kaikissa yrityksissä on pohdittu sitä, pitäisikö tuotteiden hiilijalanjäljestä olla helpommin tietoa tarjolla. Siihen on kuitenkin vielä matkaa: Nykyiset tuoteryhmäkohtaiset päästötiedot perustuvat tilastollisiin arvioihin, eivät yksittäisen tuotteen todellisiin päästöihin.
– Totta Mooses haluaisimme merkintöjä hiilijalanjäljestä tuotteisiin, mutta olen realisti: Nykyisessä päästölaskennassa on suuri kikkailun mahdollisuus ja kaikki haluaisivat tuotteelleen pienen luvun. Sen tulisi olla EU-tason päätös vähintään, että kaikki käyttäisivät samaa kaavaa ja päästölaskelmat olisivat luotettavia ja vertailtavissa, Keskon Matti Kalervo pohtii.
Totta Mooses haluaisimme merkintöjä hiilijalanjäljestä tuotteisiin, mutta olen realisti: Nykyisessä päästölaskennassa on suuri kikkailun mahdollisuus ja kaikki haluaisivat tuotteelleen pienen luvun.
Matti Kalervo, Kesko
S-ryhmän Nina Elomaa puolestaan uskoo, että digitalisaation kautta tuotteista on tulevaisuudessa paremmin tietoa saatavilla myös päästölaskentaa varten. Samalla kuluttajien tiedonjano myös kasvaa:
– Hiilijalanjälki pitäisi nähdä pakkauksissa yhtenä tuotteen ominaisuutena yhdessä vaikka biodiversiteetti- tai ihmisoikeusvastuun kanssa. Uskon, että kun ruoan verkkokauppa kasvaa, myös tiedon halu tuotteista voi kasvaa, Elomaa pohtii.
Millainen merkin sitten pitäisi olla? Tokmannin Uusitalo visualisoi mahdolliseen hiilijalanjälkimerkintään nykyiseen elektroniikan energialuokka-merkin kaltaista liikennevalosysteemiä:
– Kuluttajan näkökulmasta sen pitäisi olla joku helposti ymmärrettävä, visuaalinen merkintä, kuten jääkaappikaupoilla. Jos saadaan joku kolmannen osapuolen tekemä luotettava merkki, jonka kaikille tuotteille voisi laskea, saattaisi sillä olla paikkansa. On niitä kuluttajia, jotka kaipaavat enemmän tietoa.
Juttua varten on haastateltu asiantuntijoina myös kehittämispäällikkö Ari Nissistä ja erikoistutkija Susanna Hornia Suomen ympäristökeskus Sykestä sekä WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordmania.
Mitä ajatuksia yritysten ilmastotyö herättää? Kommentointi auki 15.12 klo 16 saakka.